Tapahtumateollisuus: Riskipotentiaalin arviointitaulukko valmistuu vuoden myöhässä ja sisältää oleellisia epäkohtia – käyttöönotto rikkoisi perustuslain takaamaa yhdenvertaisuutta

Tapahtumateollisuus on antanut lausunnon 13.9.2021 opetus- ja kulttuuriministeriölle koskien uudistetun hybridistrategian ohjauskirjeluonnosta sekä riskipotentiaalin arviointitaulukkoa ja sen mahdollista käyttöönottoa paikallisen viranomaispäätöksenteon tueksi.

Arviointitaulukon taustatietoja ei ole julkistettu, joten sen tieteellistä perustaa ei voida arvioida. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös viime viikolla lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa koronatodistusta koskien todennut, että velvoittavaa lainsäädäntöä toteutettaessa tulee voida arvioida eri kohteiden riskit tarkasti. Riskipotentiaalin arviointitaulukon laadinta ei THL:n mukaan perustu suoraan yleisötilaisuuksien riskeihin, eikä sellaista tietoa ole taulukon taustatiedoksi edes pyritty hankkimaan. STM:n valmistelema ohjaus tai riskipotentiaalin arviointitaulukko eivät anna alueellisille tai paikallisille viranomaisille työkaluja rajoituksista aiheutuvien haittojen tarkempaan arviointiin. Tapahtumateollisuus katsoo, että arviointitaulukon käyttöönotosta aiheutuisi siis merkittävä riski sille, että yleisötilaisuuksiin tultaisiin edelleen kohdistamaan rajoituksia ilman riittävää oikeudellista perustaa.

Riskipotentiaalin arviointitaulukossa tunnistetaan yleisötilaisuuksia, joissa niiden normaalistikin tyypilliset järjestelyt pienentävät myös koronaviruksen leviämisriskiä. Arviointitaulukko kuitenkin sisältää myös useita merkittäviä puutteita ja suoranaisia ristiriitaisuuksia. Taulukko leimaa perusteettomasti osan yleisötilaisuuksista kategorisesti korkeisiin riskiluokituksiin. Julkaistusta arviointitaulukosta käy ilmi koko laajan tapahtumakirjon ja erityisesti toimialan vapaan kentän toiminnan puutteellinen tuntemus.

Tapahtumateollisuus on esittänyt erilaisten tapahtumatyyppien ja -tilojen riskinarviointia sekä sitä kautta syntyvää rajoitusten tarkkarajaisempaa kohdentamista jo heti koronaepidemian alkuvaiheessa. Tällainen tarkastelu olisi mahdollistanut joulukuusta 2020 huhtikuun loppuun 2021 kestäneen tapahtumateollisuuden toimialan täyssulun välttämisen ja mahdollistanut ainakin osittaisen toiminnan toimialalla. Tapahtumateollisuus ei näe arviointitaulukon käyttöönotolle perusteita enää tässä kohtaa, kun väestön tavoiteltu rokotekattavuus ollaan saavuttamassa lähiviikkoina, rajoituksista voidaan luopua ja kaikenlaisten tapahtumien järjestäminen on turvallista.

Tapahtumateollisuus katsoo, että arviointitaulukon käyttöönotto ja liittäminen osaksi viranomaispäätöksiä ja tätä kautta lainsäädäntöä on perustuslain vastaista, sillä se rikkoo yhdenvertaisuutta ja syrjii suurta osaa toimijoista.

Tieto rajoitusten päättymisestä vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja tapahtuma-alan toimintanäkymiä

Tapahtumia koskevien rajoitusten päättyminen syksyn aikana mahdollistaa vihdoin alan elpymisen yli puolitoista vuotta jatkuneen syvän kriisin jälkeen.  Työvoimapula kuitenkin hidastaa kriisistä palautumista. Lisäksi hybridistrategian päivityksen toimeenpanoon liittyy merkittäviä epäselvyyksiä.

Tapahtumateollisuus pitää tärkeänä edistysaskeleena sitä, että hallituksen eilen julkistamassa päivitetyssä hybridistrategiassa rajoituksista luopumiselle annetaan selkeä tavoite ja aikataulu.

Linjaukset tuovat edellytyksiä sille, että asiakkaat uskaltavat tehdä ostopäätöksiä ja alan yritykset voivat suunnitella tulevaa. Myös tieto siitä, että rajoituksia aletaan purkaa välittömästi, on alalle olennainen. Tartuntatautilaissa määritetyistä turvaväleistä luopuminen on ensimmäinen edellytys kannattavan tapahtumaliiketoiminnan mahdollistamiseksi. Esitys tartuntatautilain muuttamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Rajoituksista luovuttaessa ennakoimme patoutuneen kysynnän purkautuvan nopeasti. Erityisesti yritystapahtumien osalta on jo marras-joulukuulle kasvavaa kiinnostusta. Hallituksen antama viesti tuo ennustettavuutta ja vahvistaa luottamusta, kiittää Tapahtumateollisuuden johtaja Kati Kuusisto.

– Liiketoiminnan käynnistämiseen näin pitkän ja syvän kriisin jälkeen liittyy myös ongelmia. Toimialallamme on merkittävä työvoimapula, jonka ennakoimme syksyn aikana pahenevan entisestään. Pitkän koronakriisin ja sulkujen seurauksena alalta on poistunut suuri määrä yrityksiä ja työntekijöitä, ja tapahtumapalveluiden saatavuudesta voi tulla paikoittain pulaa, Kuusisto jatkaa.

Päivitettyyn hybridistrategiaan liittyy myös epäselviä kysymyksiä. Tapahtumateollisuus katsoo, että alueellisten viranomaisten päätöksenteon tueksi laadittu ja eilen THL:n verkkosivuilla julkaistu riskipotentiaalin arviointitaulukko on vahvasti kyseenalainen ja toimimaton.

– Ammattimaiset tapahtumajärjestäjät ovat toteuttaneet tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti koko poikkeusajan. Rajoituksista luovuttaessa erilaisiin tapahtumiin osallistuminen on turvallista kaikkialla Suomessa. Arviointitaulukko ei saa olla väline, jolla rajoituksia ylläpidetään ilman välttämätöntä syytä tai vahvoja perusteita.

– Taulukon valmistelu ei ole ollut avointa ja toimialaa ei ole kuultu.  Taulukon taustalla olevaa tietopohjaa ei ole julkaistu, joten on mahdotonta arvioida, millaiseen näyttöön tai asiantuntemukseen riskipotentiaali perustuu. Taulukosta löytyy myös selkeitä ristiriitaisuuksia, kuten ulkona järjestettävien tapahtumien määrittäminen korkeimpaan riskiluokkaan, Kuusisto listaa.

– Eilen julkaistu taulukko ei esimerkiksi ota kantaa lukuisiin toimenpiteisiin, joita tapahtumissa toteutetaan riskien minimoimiseksi. Keskeneräisenä julkaistu taulukko ruokkii yleisöissä vääränlaisia mielikuvia, jonka eiliset reaktiot jo osoittivat. Hallinnon huonosti harkittu viestintä aiheuttaa jälleen alallemme tappioita ja hidastaa elpymistä.

Rajoituksista luovuttaessa Tapahtumateollisuus korostaa koronapassin nopean valmistelun tärkeyttä. Vaikka nykyisen epidemian voidaan ennakoida rauhoittuvan, on Suomessakin kiireellisesti luotava työkalu, jolla varaudutaan mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin ja tuleviin epidemioihin.

Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöt vaativat hallitukselta toimia koko toimialan avaamiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi

Lue Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöjen julkilausuma tästä.

Yli kaksikymmentä Tapahtumateollisuuden jäsenjärjestöä ottaa yhdessä kantaa toimialan elpymisen puolesta. Koronakriisin myötä laajasti yhdistynyt toimiala vaatii hallitukselta nopeita toimia kaikkien ammattimaisesti järjestettyjen tapahtumien avaamiseksi ja tapahtumaliiketoiminnan elpymisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Toimialan yhteinen tahto on rokotuskattavuuden noustessa luopua kaikista tapahtumiin kohdistuvista rajoituksista. Samalla toimiala katsoo, että tapahtumaliiketoiminnan vaatima ennakoitavuus ja asiakkaiden luottamuksen vahvistaminen edellyttävät työkaluja, joilla varaudutaan myös mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin.

Koronapassi vahvistamaan asiakkaiden luottamusta, taloudellisia tukia jatkettava elpymisen vauhdittamiseksi

Toimiala vaatii, että turvavälisäädöksen poistaminen tartuntatautilaista tuodaan eduskunnan käsittelyyn välittömästi. Koronapassin kiireellistä valmistelua on jatkettava samanaikaisesti, jotta se voidaan ottaa käyttöön siinä tilanteessa, jos rajoituksia on pahenevan epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä asettaa. Toimiala katsoo, että koronapassia käyttävien tapahtumien tulee voida toimia ilman rajoituksia.

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on rajoitusten vuoksi yhä laajasti pysähdyksissä ja kannattavuus heikkoa. Taloudellisia tukia on tämän vuoksi jatkettava niin kauan kuin liiketoimintaan kohdistuu rajoituksia. Lisäksi pitkän kriisin jälkeen on toimialan yritysten liiketoiminnan uudelleen käynnistymistä tuettava edelleen epävakaana jatkuvassa tilanteessa.

Tapahtumateollisuuden toimialan yhteisenä tahtona on palauttaa myös tapahtumakävijöiden luottamus, joka on kärsinyt koronakriisin aikana osin aiheettomasti. Ammattimaisilla tapahtumajärjestäjillä on monipuoliset keinot ja kyky huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta. Toimialalla on aina tehty päivittäistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja varauduttu kattavasti erilaisiin riskeihin.

Kokonaisuutena 2,35 miljardin euron arvoinen toimiala tarjoaa työtä lähes 200 000 työntekijälle. Tapahtumilla on lisäksi laajoja aluetaloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia. Julkisuudessa käyty keskustelu ja tapahtumia leimaavat huolimattomat kommentit aiheuttavat alan toimijoille suuria tappioita. Samaan aikaan kentältä ja päivittäisestä viranomaisyhteistyöstä kantautuva viesti on ollut pääosin positiivinen ja ammattimaisten tapahtumajärjestäjien vastuullisuutta kiittävä.

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka jäsenenä on yli 20 toimialajärjestöä ja yli 220 alan yritystä. Tapahtumateollisuus edustaa kulttuuri-, viihde-, urheilu-, messu-, yritys-, kongressi-, markkina- ja hengellisten tapahtumien järjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia. Tapahtumateollisuuden kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa. Tapahtumateollisuudessa toimii 3 200 yritystä ja ala työllistää lähes 200 000 ihmistä.

Tapahtuma-alan tappiot syvenevät – elpymisen edellytykset puuttuvat edelleen

Toimialan viime vuoden liikevaihto ja kannattavuus romahtivat

Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulun toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan tapahtumateollisuuden toimialan kannattavuus romahti viime vuonna lähes kymmenen prosenttia miinukselle, kun se oli vielä vuonna 2019 yli kuusi prosenttia plussalla. Toimialan liikevaihdosta katosi vuoden 2020 aikana 1,6 miljardia euroa eli lähes seitsemänkymmentä prosenttia.

– Suurin osa yrityksistämme on pieniä suomalaisia yrityksiä, joiden taloudellinen kestävyys ei riitä kantamaan näin pitkäkestoista kriisiä. Myöskään taloudelliset tuet eivät ole kohdistuneet riittävissä määrin alamme yrityksille, kertoo Tapahtumateollisuuden edunvalvontajohtaja Kati Kuusisto.

– Hallitus jatkaa edelleen lyhytnäköistä ja myöhässä reagoivaa koronapolitiikkaa, mikä ei ole hyväksyttävää enää tässä kohtaa epidemiaa. Alamme yrityksille ja työpaikoille edelleen aiheutuva tuho on pysäytettävä. Nyt kaivataan vahvaa johtajuutta, jolla avataan ja vakautetaan yhteiskuntaa. 

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on kärsinyt koronaepidemiasta jo puolitoista vuotta yhtämittaisesti. Toimialan tilanne on kuluvan vuoden aikana synkentynyt entisestään voimakkaiden ja pitkäkestoisten rajoitusten vuoksi. Tapahtumateollisuus arvioi alan kuluvan vuoden menetysten nousevan jo vähintään 900 miljoonaan euroon. Nyt julkaistusta tutkimuksesta selviää myös, että pelkästään viime vuoden puolella toimialalta katosi 1 300 vakituista työpaikkaa. Toimialan laajempi irtisanomisaalto on nähty vasta tämän vuoden puolella, mikä kasvattaa lukua entisestään.

– Koronapassi on saatava käyttöön välittömästi tuomaan alalle ennustettavuutta ja palauttamaan asiakkaiden luottamusta. Olemassa olevia taloudellisia tukia tulee jatkaa ja ne tulee kohdistaa yhä paremmin rajoituksista eniten kärsiville toimialoille. Tapahtumateollisuuden toimiala tarvitsee myös erillisen starttituen, jotta yritykset voivat vastata kysyntään nopeasti siinä kohtaa, kun elpyminen käynnistyy, Kati Kuusisto listaa.

– Terveydenhuollon asiantuntijat ovat lausuneet, että epidemiatilanteen osalta ei enää olla sillä kuuluisalla veitsenterällä. Päätöksenteon linjan on siksi muututtava. Rajoitusten purkamisen ja yritysten toimintaedellytysten varmistamisen tulee olla koko hallituksen asia, Kuusisto painottaa.

Tapahtumateollisuudessa toimii Suomessa noin 3200 yritystä ja alalla on 20 000 vakituista työpaikkaa. Lisäksi ala työllistää jopa 175 000 ihmistä tilapäisesti.

Rajoitukset muuttumassa mielivaltaisiksi, hallituksen viivyttely on käynyt tapahtuma-alalle kalliiksi

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 12.8. antama, yleisötilaisuuksia koskeva päätös on aiheuttanut lukuisten tapahtumien peruuntumisen pääkaupunkiseudulla ja vähintään kymmenien miljoonien tappiot edelleen syvässä kriisissä olevalla toimialalla. Tapahtuma-alan edunvalvontajärjestö Tapahtumateollisuus ry katsoo, että avin päätös on laiton ja että hallituksella olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

Uusimaa on tapahtumateollisuuden suurin keskittymä. Alueella sijaitsee yli 1500 tapahtuma-alan yritystä ja 10 000 vakituista työpaikkaa. Toimialan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Uudellamaalla on 1,25 miljardia euroa.

– Määräystä yleisöalueiden lohkomisesta ei pidetty välttämättömänä pääkaupunkiseudun kuntien, tapahtuma-alan toimijoiden tai THL:n aville antamissa lausunnoissa. Kuitenkin avi määräsi rajoituksen, joka puuttuu elinkeinonharjoittamisen perusoikeuteen erittäin voimakkaasti. Rajoitus ei perustu lakiin eikä sen osalta tehty minkäänlaista kokonaisarviointia. Etelä-Suomen avi siis laiminlyö velvollisuutensa ja harjoittaa jopa mielivaltaa, sanoo Tapahtumateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen.

– Hallitus toimii jatkuvasti myöhässä. Jos hybridistrategian päivitys tai koronapassin valmistelu olisi toteutettu ajoissa, olisimme voineet välttää yritysten tappiot, jotka lasketaan vähintään kymmenissä miljoonissa euroissa. Mikään tukimekanismi ei myöskään tule korvaamaan menetyksiä riittävästi. Suuri osa alamme yrityksistä on tukien ulkopuolella, koska hallitus on tietoisesti näin linjannut, Timonen moittii.

Tapahtumateollisuus vaatii hallitukselta sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä ohjaustoimia aluehallintoviranomaisen päätöksen muuttamiseksi välittömästi. Lisäksi hallituksen tulee valmistella uusi kustannustukikierros, jossa yritysten joustamattomat kustannukset korvataan kokonaan ja kustannustuen tukikatto nostetaan kaikilta osin kymmeneen miljoonaan euroon. Lisäksi koronapassin valmistelua tulee entisestään priorisoida ja vauhdittaa.

– Toimialaan kohdistuu nyt rajoituksia, jotka ovat samoja kuin voimakkaimmillaan viime keväänä. Saman aikaan tautitaakka on rokotustilanteen hyvän kehityksen vuoksi oleellisesti erilainen. Tiedot siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö olisi luomassa tähän tilanteeseen vielä entisestään toimijoita eriarvoistavaa ja lainsäädännöstä irtaantunutta sääntelyä ovat huolestuttavia. Odotamme nyt enemmän kuin koskaan hallitukselta ja pääministeriltä johtajuutta ja oikea-aikaisia toimia, Timonen päättää.

Koronapassin valmistelu toteutettava kiireellisenä

Tapahtuma-alan toimialajärjestö Tapahtumateollisuus ry edellyttää, että koronapassin valmistelu ja käyttöönotto toteutetaan kiireellisenä. Valtioneuvosto päätti tänään koronapassin valmistelusta. Tapahtuma-alan yritysten tilanne Suomessa on kriittinen.

– Koronapassin valmistelu voidaan toteuttaa suoraviivaisesti ja nopeasti, sillä koronapasseja on jo käytössä monissa Euroopan maissa. Suomen on turha juuttua kysymyksiin, joihin on maailmalta löydettävissä toimivia ratkaisuja ja käytäntöjä, toteaa Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen.

Tapahtumateollisuus katsoo koronapassin tuovan tapahtuma-alalle toimintaedellytyksiä, vakautta ja ennakoitavuutta. Se mahdollistaisi tapahtumien järjestämisen ilman merkittäviä yleisörajoituksia ja vahvistaisi yleisön luottamusta erilaisten tapahtumien turvallisuuteen.

Koronapassin sujuva käyttö edellyttää todennäköisesti kohtuuhintaista pikatestijärjestelmää. Se tulee ottaa käyttöön samaan aikaan koronapassin kanssa. Useat Euroopan maat ovat jo ratkaisseet pikatestaamiseen liittyvät kysymykset ja toimivia testejä on saatavilla.

Tapahtumateollisuus ry pitää välttämättömänä, että jo ennen koronapassin käyttöönottoa tapahtumien lähiviikkojen ja -kuukausien toimintaedellytykset varmistetaan. Esimerkiksi turvavälejä koskeva ohjeistusta tulee tarkastella uudelleen välittömästi. Suuri osa toimialasta ei ole vielä päässyt käynnistämään toimintaansa lainkaan ja viimeisimpien rajoitusten vuoksi useita tapahtumia on jälleen välittömässä vaarassa peruuntua. Ala tarvitsee elpymiseen kohdistettuja tukitoimia, sillä yritykset ovat koronakriisin aikana yleisesti menettäneet yli 70% liikevaihdostaan.

Tapahtumateollisuuden yritykset vievät aluehallintoviranomaisen päätökset hallinto-oikeuden tutkittavaksi

Tapahtumateollisuus katsoo, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.6. ja 6.7. tekemien yleisötilaisuuspäätösten laillisuus ja perustelut ovat vahvasti kyseenalaisia. Samalla kun turvavälien pitämiseen edelleen velvoitetaan yleisötilaisuuksissa, on AVI kumonnut tartuntatautilain 58 d §:n nojalla asettamansa vaatimuksen turvavälien pitämisestä asiakas- ja osallistujatiloissa, koska AVI:lla ei ollut enää lakiin perustuvaa epidemiologista perustetta pitää turvavälivaatimusta voimassa.

Tapahtumateollisuus ei myöskään pidä oikeudellisesti hyväksyttävänä, että valtioneuvoston hybridistrategiaan on sisällytetty sellaisia tapahtumaelinkeinoon kohdistuvia rajoitustoimia, joista eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on säädettävä tarkasti laissa.

– Käsityksemme mukaan AVI on soveltanut tartuntatautilain 58 §:ää ilmeisen väärin. Jos turvavälin määräämiselle toisaalla tartuntatautilaissa edellytetty välttämättömyysedellytys ei täyty, ei turvavälin määrääminen voi olla mahdollinen toisaalla samassa laissa olevan toisen säännöksen kautta. Sama rajoitustoimi ei siis voi olla yhtä aikaa samaan epidemiologiseen tietoon perustuvan välttämättömyysarvion perusteella sekä välttämätön että ei-välttämätön, sanoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– AVI perustelee päätöksiä usein hybridistrategian linjauksilla. Valtioneuvoston laatima hybridistrategia ei kuitenkaan ole asiakirja, jolla voidaan ohittaa eduskunnan lailla säätämät turvavälin asettamisen epidemiologiset perusteet, ja siten eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemä arvio elinkeinovapauden rajoitusten hyväksyttävyydestä, Sahlstedt selventää.

Tapahtumateollisuus katsoo, että AVIn päätökset rajoittavat suhteettomasti ja ilman perustuslaissa edellytettyä lakiperustaa yritysten perustuslaissa suojattua elinkeinovapautta. Päätöksistä on koko koronaepidemian ajan puuttunut tarkkarajaisuus ja ne rikkovat perusoikeusrajoitusten suhteellisuusvaatimusta.

Useat tapahtumateollisuuden yritykset ovat tekemässä hallinto-oikeusvalituksen, jotta päätösten lainmukaisuus tutkitaan ja jo pitkään kyseenalaisena jatkuneeseen tartuntatautilain käyttöön saadaan tuomioistuimen ratkaisu. 

– Emme kiistä sitä, etteikö koronaepidemian vuoksi yleisötilaisuuksille olisi tarpeen asettaa oikein suhteutettuja ja perusteltuja rajoituksia. Tapahtumajärjestäjämme ovat noudattaneet viranomaismääräyksiä erittäin vastuullisesti ja toteuttaneet kaikki vaaditut toimenpiteet, Sahlstedt korostaa.

– Aluehallintoviranomaisten päätökset ja niihin velvoittavaksi osaksi liitetyt ohjeet ovat kuitenkin niin räikeästi kyseenalaista lainkäyttöä, että se tulee saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Yhdenvertaisen kohtelun ja välttämättömyysperusteiden on toteuduttava oikeusvaltiossa.

Tapahtumatakuun sähköinen haku avautuu tiistaina 15.6.

Tapahtumateollisuus julkaisi koronaepidemian aikaiset yleiset peruutusehdot toimialalle

Yritysten kustannustuen yhteyteen luodun tapahtumatakuun sähköinen haku on avautumassa huomenna tiistaina 15.6. Tapahtumatakuun toivotaan vauhdittavan tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminnan käynnistymistä. Näiden vaikutusten vahvistamiseksi tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry on julkaissut toimialalle koronaepidemian aikaiset yleiset peruutusehdot.

Peruutusehtojen tavoitteena on varmistaa jokaisen tapahtumaan liittyvän yrityksen peruutusturva tapahtumien takuutuen ehtojen mukaisesti. Ehdot on luotu palvelemaan tapahtumajärjestäjiä ja tapahtumajärjestämisen alihankkijoita, sekä tapahtumiin liittyvän ekosysteemin erilaisia toimijoita, jotka ovat tapahtumatakuun piirissä.

Tapahtumateollisuuden yleiset koronaepidemian aikaiset peruutusehdot vuodelle 2021.

Tapahtumatakuu korvaa peruuntuneen tapahtuman toteutuneita kustannuksia tapahtumajärjestäjälle ja alihankkijoille

Tapahtumatakuu on ennakollinen maksusitoumus, joka myönnetään tapahtumajärjestäjälle. Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää tapahtumien järjestämisen taloudellista riskiä. Kun tapahtumajärjestäjä on ilmoittanut tapahtuman ja siihen liittyvät alihankkijat tapahtumatakuun piiriin, voivat nämä kaikki saada korvauksia toteutuneista kustannuksista silloin, jos tapahtuma peruuntuu tai toteutuu oleellisesti pienempänä laista tai viranomaismääräyksistä johtuen.

Alihankkijat voivat saada korvauksia omista kustannuksistaan vain, mikäli tapahtumajärjestäjä on tehnyt ilmoituksen ja saanut Valtiokonttorilta ennakollisen maksusitoumuksen tapahtumaa koskien.

Tapahtumatakuu koskee vähintään 200 hengen tapahtumaa, joka järjestetään 1.6.–7.12.2021 välisenä aikana. Takuuta voi hakea vakiintunut, ammattimainen tapahtumajärjestäjä, jolla tulee olla Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 arvonlisäverollinen liikevaihto yli 150 000 euroa.

Tapahtumatakuun sähköinen haku avautuu Valtiokonttorin sivuilla 15.6.2021. Tapahtumia voi ilmoittaa takuutuen piiriin 31.8.2021 kello 16.15 saakka ja korvauksia mahdollisista peruuntuneista tapahtumista voi hakea 15.9. alkaen.

Valtiokonttori järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman webinaarin tapahtumatakuusta tiistaina 15.6. klo 13. Webinaarissa käydään läpi sekä tapahtumatakuun sisältöä että sen hakemista. Webinaarin kesto on noin tunti.

Taike jakaa freelancer- ja yksinyrittäjätukia 16.6. avautuvassa haussa – hakukierroksella huomioitu paremmin koko tapahtuma-alan laaja ekosysteemi

Taiteen edistämiskeskus jakaa seuraavassa koronahaussa yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Tukea voivat hakea myös taiteen ja kulttuurin ammattiryhmät, jotka eivät yleensä ole Taiteen edistämiskeskuksen asiakkaita. Yleensä Taike tukee apurahoin vain ammattitaiteilijoita ja taidejournalisteja. Koronahaun piiriin kuuluu laajemmin taiteen ja kulttuurin ekosysteemi eli taiteen ja kulttuurin kentällä työllistyvät ammattilaiset.

Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yksinyrittäjät voivat hakea avustusta, jonka määrä on 8 000 tai 12 000 euroa toiminnan kuluista ja laajuudesta riippuen. Avustus on tarkoitettu yrittäjän toiminnasta tai toiminnan uudelleen käynnistymisestä aiheutuviin kuluihin tilanteessa, jossa normaali toiminta on vaikeutunut tai estynyt koronaepidemian takia. Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin. Avustus on veronalaista tuloa. 

Toiminta-avustukset on tarkoitettu taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Avustus voidaan myöntää myös luovien alojen ekosysteemissä toimivalle teknisen tai tuotannollisen alan yrittäjälle. Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.

Tukimuotoja on kaksi: apuraha yksityishenkilöille ja toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Hakijan tulee valita niistä toinen. Hakuaika alkaa 16.6. ja päättyy 30.6. kello 16.00.

Taike ja Tapahtumateollisuus järjestävät virtuaalisen infon apurahahausta tiistaina 15.6. kello 14-15. Infoon mahtuu 100 osallistujaa, ilmoittauduthan mukaan täällä.

Tapahtumateollisuus lausui yritysten kustannustuen neljännestä kierroksesta

Tapahtumateollisuus on antanut lausunnon eduskunnan talous- ja sivistysvaliokunnille koskien hallituksen esitystä (HE 97/2021 vp) eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) muuttamisesta (neljäs kierros)

Tapahtumateollisuus kiinnitti lausunnossaan huomiotaan erityisesti siihen, että viime kesästä saakka kehitetyssä yritysten kustannustuessa on nyt epäselvyyttä ja epäjohdonmukaisuuksia eri pykälien välillä. Nyt esitettävä kustannustuen yrityskohtaisen tukikaton nosto koskee vain osaa pykälistä ja toimialoista, jättäen esimerkiksi takuutuen ja sitä hakevat yritykset pois tukikaton noston piiristä. Tämä lisää toimialojen eriarvoisuutta entisestään.

Tapahtumateollisuus kiinnitti edelleen huomiotaan myös siihen, että tapahtumateollisuuden toimiala on jätetty kokonaan elinkeinotoiminnan kieltämisestä aiheutuvien sulkukorvausten ulkopuolelle ja edellytti, että eduskunta muuttaa sulkukorvauspykälää siten, että se huomioi myös tartuntatautilain 58 pykälän perusteella asetetuista yleisötilaisuuksien rajoituksista aiheutuneet elinkeinotoiminnan voimakkaat rajoitukset ja kiellot.

Tapahtumateollisuuden lausunto kokonaisuudessaan :

Tapahtumateollisuus ry:n kirjallinen asiantuntijalausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) muuttamisesta (neljäs kierros)

Tapahtumateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle.

Tapahtumateollisuuden yritysten tilanne ja kustannustuen vaikuttavuus

Tapahtumateollisuuden toimialan viimeisin täyssulku kesti yli viisi kuukautta. Osassa Suomea tapahtumia on viimein päästy toukokuun alkupuolelta alkaen avaamaan ensimmäisen kerran sitten joulukuun. Tapahtumateollisuuden liiketoiminta on ollut voimakkaiden rajoitusten ja täyssulkujen kohteena yli vuoden yhtämittaisesti.

Alan yritysten liikevaihdot ovat tippuneet keskimäärin 74 %, lomautettuna on ollut yli 10 000 vakituista työntekijää ja viime vuonna on jäänyt syntymättä lähes 140 000 tilapäistä työpaikkaa. Koko toimialan kokonaismenetysten arvioidaan vuoden 2020 osalta nousevan jopa 1,8 miljardiin euroon ja alkuvuoden 2021 osalta vähintään 700 miljoonaan euroon. Rajoitusten epäselvyydestä johtuen useita vuoden 2021 suuria tapahtumia on kesältä ja syksyltä jouduttu siirtämään tuleville vuosille. Viranomaisen määräämien rajoitusten vaikutukset ulottuvat tapahtumateollisuuden toimialalla vähintään vuoteen 2024 asti.

Tapahtumateollisuus on työvoimavaltainen, valtakunnallinen toimiala.  Alan yrityksistä 80 % on pieniä suomalaisia yrityksiä. Alan toiminta perustuu laajojen yritysverkostojen yhteistyöhön sekä pitkälle erikoistuneeseen asiantuntija- ja välitystoimintaan. Tapahtumien voidaan ennakoida vapautuvan rajoituksista tulevan kesän aikana. Alan palautumisen tahti on kuitenkin kiinni siitä, kuinka laajoja vaurioita yritysten muodostamiin verkostomaisiin ekosysteemeihin on syntynyt koronakriisin aikana. Tapahtumateollisuuden liiketoiminnan elpyminen tulee vauhdittamaan myös muiden toimialojen sekä kuntatalouksien ja yleisen työllisyyden elpymistä.

Yritysten yleinen kustannustuki on väline, jonka vaikuttavuus perustuu perinteisen, kiinteitä kustannuksia sisältävän ja käynnissä olevan liiketoiminnan tukemiseen. Tapahtumateollisuuden yritystoimintaa on pyritty ottamaan kustannustuen kehitysversiossa huomioon, mutta asia, jota ei ole pystytty muuttamaan on, että kustannustuki on lähtökohdaltaan ja perusmekanismiltaan tapahtumateollisuuden toimialalle huonosti toimiva tukimuoto.

Jotta kustannustuesta muodostuisi aidosti vaikuttava väline myös tapahtumateollisuuden tilanteeseen, on tuen kehittämisessä huomioitava vielä nykyistä paremmin tapahtumaliiketoiminnan erityispiirteet sekä koronan aiheuttaman, alan täysseisahduksen aiheuttaman tilanteen vaikutukset. Koronan vuoksi asetetut rajoitustoimenpiteet eivät ole kohdelleet toimialoja tai yrityksiä tasapuolisesti. Koronan vaurioiden korjaamisen tulisi siksi painottua aidosti sinne, missä vauriot ovat suurimmat.

Tapahtumateollisuus ry:n tärkeimmät huomiot ja muutosesitykset lakiesityksen täsmentämiseksi:

1§ soveltamisala

Lakiesityksen 1 § pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa mainitaan seuraavaa:

Pykälän ensimmäiseen momenttiin täydennettäisiin viittaus Euroopan komission hyväksymään tukiohjelmaan, joka mahdollistaisi sulkemiskorvauksen myöntämisen suurille ja keskisuurille yrityksille sekä kustannustuen myöntämisen yrityksille, joiden alkuperäisen tukiohjelman mukainen 1,8 miljoonan euron tukikiintiö on täynnä. Puiteohjelman mukaisesti 1 800 000 euron ylärajaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki yksittäisen yrityksen ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat tuet, jotka on myönnetty edellä mainitun Euroopan komission päätöksen nojalla. Yrityksen kuulumista konserniin arvioidaan kirjanpitolain (1336/2017) mukaisesti.

Esitetyssä 1 § pykälässä ei tuoda selkeästi esille säännöskohtaisen perustelun sisältöä, jossa mainitaan, että soveltamisalaan täydennettäisiin viittaus Euroopan komission hyväksymään tukiohjelmaan, joka mahdollistaisi kustannustuen myöntämisen yrityksille, joiden alkuperäisen tukiohjelman mukainen 1,8 miljoonan euron tukikiintiö on täynnä.

Tapahtumateollisuus ry huomauttaa, että säännöskohtaisten perustelujen ja itse lain 1 § pykälässä soveltamisala on epätarkkuutta ja se voi aiheuttaa tuen hakijoille epäselvyyksiä. Tapahtumateollisuus ry esittää, että lain 1 § pykälää muutetaan niin, että se tuo selkeästi esille säännöskohtaisissa perusteluissa mainitun mahdollisuuden myöntää tukea yrityksille, vaikka alkuperäisen tukiohjelman mukainen tukikiintiö olisi täynnä.

5 c § Suurten ja keskisuurten yritysten toimitilojen sulkemisesta johtuva korvaus

Tapahtumateollisuuden yritysten elinkeinotoimintaa on rajoitettu tartuntatautilain 58 § pykälän perusteella asetetuilla yleisötilaisuuksien rajoituksilla ja kielloilla.  Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on suurelta osin toimitiloista ja paikasta riippumatonta, sillä sitä toteutetaan vaihteleviin paikkoihin järjestettävissä yleisötilaisuuksissa. Tapahtumateollisuuden elinkeinotoimintaa on myös rajoitettu viranomaismääräyksillä kaikista voimakkaimmin, joulukuusta 2020 toukokuun 2021 alkuun voimassa olleet yleisötilaisuusrajoitukset tarkoittivat käytännössä lähes koko toimialan täyssulkua. Nyt esitetyssä pykälässä määrättävä toimitilojen sulkemisesta johtuva korvaus on kohdistettu vain pykälän 58 g perusteella tehtyjen fyysisten toimitilojen sulkujen korvaamiseen.

Tapahtumateollisuus tuo voimakkaasti esille huomionsa kustannustuen 5 c § pykälän eriarvoistavuuden osalta. Tapahtumateollisuus esittää, että myös tartuntatautilain 58 § pykälän mukaisista yleisötilaisuuksien kielloista ja voimakkaista rajoituksista (yleisömäärä rajoitettu max 50 hlöön) aiheutunut elinkeinonharjoittamisen estäminen otetaan esitetyn 5 c § pykälän mukaisten korvausten piiriin. Kun korvaus on kohdistettu nimenomaan elinkeinonharjoittajille, kohdistuu se oikeudenmukaisesti siihen yleisötilaisuuksien järjestämistoimintaan, joka on ammattimaista yritystoimintaa.

Tapahtumateollisuuden toimialan huomiointi kustannustukikorvauksissa

5 c ja d § pykälien perusteluissa tuodaan voimakkaasti esille ravintola-alan menetykset, jotka ovat myös koronakriisistä johtuen erittäin suuret. Samalla pykälissä huomiotta jää kokonaan toinen tartuntatautilailla suljettu toimiala, tapahtumateollisuus ja sen parissa toimivien yritysten valtavat menetykset. 

Lain perusteluissa on esitetty mm. seuraavat maininnat:

“ Sulkemisajan jälkeen on ravintoloiden toimintaa edelleen merkittävästi rajoitettu. Kustannustuen jatkolla ja erityisesti tukikaton nostamisella luodaan edellytykset myös näiden rajoitusten kompensointiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään (StVM 9/2021 vp – HE 32/2021) todennut sulkemista lievempien rajoitusten osalta, että tartuntatautilain rajoitukset merkitsevät toteutuessaan sitä, että tietynlainen ravintolatoiminnan harjoittaminen ei enää ole käytännössä mahdollista. Myös tällöin kyseisten ravitsemisliikkeiden taloudellisten menetysten tulee oikeuttaa kohtuulliseen kompensaatioon. Valiokunta painotti, että valtioneuvoston tulee sulkua koskevan kompensaatiomallin lisäksi arvioida tarvetta laajemmalle ravitsemisliikkeitä koskevalle korvausmallille, jossa huomioidaan nyt ehdotettujen tiukempien rajoitusten merkitys ravitsemisliikkeiden tosiasiallisten toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Näiden liiketoimintaa rajoittavien määräysten vaikutus kompensoidaan sulkemiskorvauksen lisäksi kustannustuella ja kattamattomien kiinteiden kustannusten tuella, jossa korvausmaksimi on nostettu 10 miljoonaan euroon.

Perustuslakivaliokunta on aiemman ravitsemisliikkeiden väliaikaisen sulkemisen osalta todennut (PeVL 7/2020vp), että sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta merkitystä on myös sillä, millaisia mahdollisuuksia elinkeinonharjoittajalla on sopeuttaa toimintaansa lainsäädännön muutoksin. Valiokunta piti, ottaen huomioon sääntelyn poikkeuksellisen huomattavat vaikutukset ja vaikutusten äkillisyys, välttämättömänä, että lailla säädetään sekä kiellon aiheuttamien menetysten kohtuullisesta kompensoimisesta, että vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä elinkeinonharjoittajille. ”

Tapahtumateollisuus pitää kohtuuttomana ja täysin kestämättömänä tilannetta, jossa valtionhallinto asettaa toimialoja näin selkeästi eriarvoiseen asemaan ja yksittäisen toimialan sekä sen kohtaamat menetykset täysin huomiotta. Saman lain käytöstä on aiheutunut eri toimialoille menetyksiä, jotka tulee myös korvata samoin perustein. Toimialojen ja elinkeinonharjoittajien asettaminen eriarvoiseen asemaan on perustuslain vastaista, syrjivää kohtelua.

Tapahtumateollisuus edellyttää, että tapahtumateollisuuden toimiala saatetaan 5 c § pykälässä määritellyn sulkemiskorvauksen piiriin ja että 5 d § pykälän mukainen korotettu tukikatto on mahdollinen myös tapahtumatakuussa ja koskee myös tapahtumateollisuuden toimialan yrityksiä.

5 d § Kattamattomien kiinteiden kustannusten tuki

Kannatamme kustannustukeen esityksessä uutena lisättyä 5 d § pykälää. Vaikka tapahtumateollisuus pitkälti muodostuukin pienten suomalaisten yritysten verkostosta, on toimialalla myös suuria yrityksiä. Näiden osalta kustannustuen 1,8 miljoonan euron tukikatto jo on täynnä tai täyttymässä. Kattamattomien kiinteiden kustannusten tuki on siis tapahtumateollisuudenkin toimialan näkökulmasta tärkeä ja tarpeellinen.

Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: Kattamattomien kiinteiden kustannusten tuki ehdotetaan täydennettäväksi kustannustukilakiin erityisesti suurten ja keskisuurten yritysten osalta, tukimuodon salliessa yritysten kokoluokan paremmin huomioivan, korkeamman korvauskaton. Näiden yritysten laajemman toiminnan vuoksi aiemmat tukikatot ovat jo saattaneet täyttyä, vaikka tarvetta sulkemista lievempien rajoitusten aiheuttamien tappioiden kattamiselle edelleen on. Muuten tuki noudattaa aiemman kustannustuen periaatteita.

Tapahtumateollisuus ry kysyy, kuinka 5 d § pykälän mukainen kattamattomien kiinteiden kustannusten tuki ja tapahtumatakuu toimivat keskenään?

Tapahtumatakuu on voimassa 1.6. – 7.12.2021 ja siinä tukikatto on 1,8 miljoonaa euroa. Kustakkustuki nelosen osana tuleva 5 d § pykälä keskittyy aikaan 1.3. – 31.5.2021. Onko siis niin, että tapahtumateollisuuden toimialan keskisuuri tai suuri yritys voi saada 5 d § pykälän mukaista kattamattomien kiinteiden kustannusten tukea 10 miljoonan euron tukikatolla keväältä 2021, mutta Tapahtumatakuuta mahdollisessa peruuntumistilanteessa vain 1,8 miljoonan euron tukikattoon asti?

 Tapahtumateollisuus kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tähän saakka tehdystä työstä yritysten kustannustuen kehittämiseksi sekä Valtiokonttoria tukihakemusten käsittelyyn liittyvästä työstä, neuvonnasta ja asiakaspalvelusta.

Kun suuri osa yhteiskuntaa ja toimialoja on selvinnyt käynnissä olevasta koronakriisistä vähäisemmin vaurioin ja päässyt jo aloittamaan elpymisen, toivomme tuki-instrumenttien kehittämisen keskittyvän koronasta pitkäkestoisimmin kärsivien toimialojen tarpeiden ja toimintalogiikkojen huomiointiin.

Check! -merkki on turvallisten tapahtumien tunnus

Tapahtumateollisuuden toteuttama kampanja tekee näkyväksi yleisötilaisuuksissa laajasti toteutettavat turvallisuustoimenpiteet.

#turvallisettapahtumat

Tapahtumateollisuus on julkaissut Check! -merkin, joka kertoo yleisölle siitä, että tapahtuma on toteutettu turvallisesti. Tunnuksen käyttöönsä ottavat tapahtumat sitoutuvat toteuttamaan laajaa turvallisuustoimenpiteiden listaa. Näin varmistetaan niin yleisön, esiintyjien kuin tapahtuman henkilökunnan turvallisuus.  

– Tapahtuma-alan ammattilaisille turvallisuus on enemmän kuin vain lattiaan liimattava tarra. Turvalliset tapahtumat syntyvät monipuolisesta ammattitaidosta ja siitä, että kaikenlaiset riskit on asiantuntevasti kartoitettu, hoidettu ja vielä kerran varmistettu, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Check-merkin takana on laaja lista turvallisuustoimenpiteitä, jotka yleisötilaisuuksissa on aina syytä ottaa huomioon. Osa toimenpiteistä on eri viranomaisten velvoittamia, osa tapahtuma-alan itse luomia hyviä käytäntöjä. Viimeisen vuoden aikana mukaan ovat tietenkin tulleet myös toimenpiteet terveysturvallisuuden varmistamiseksi korona-aikana, Sahlstedt jatkaa.

Turvalliset tapahtumat listattuna yhteen osoitteeseen

Check-listan noudattamiseen sitoutuneet tapahtumat voivat rekisteröityä Check! -merkin käyttäjiksi ja lisätä tapahtumansa turvallisten tapahtumien listalle osoitteessa www.turvallisettapahtumat.fi. Tätä kautta myös yleisöllä on mahdollisuus löytää turvalliseen toimintaan sitoutuneet tapahtumat yhdestä osoitteesta.

– Toivomme, että myös tapahtumien yleisöt ja fanit ottavat check-merkin omakseen. Kantamalla jokainen vastuuta omalta osaltamme voimme yhdessä varmistaa sen, että saamme nauttia tapahtumista turvallisesti ja viihtyisästi tänään alkaneessa kesässä, Sahlstedt kannustaa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana tukemassa turvallisten tapahtumien kampanjaa. 


www.turvallisettapahtumat.fi 

#turvallisettapahtumat