Tapahtumateollisuus ry:n lausunto rakentamislaista

Rakentamislaki on lausuttavana lausuntopalvelussa 5.3.2024 asti. Tapahtumateollisuus ry:n kannalta lakimuutoksessa on hyvin tervetullut korjaus aiempaan rakentamislakiin, kun väliaikaisilta tapahtumarakenteilta ei edellytetä uudessa laissa rakennuslupaa.

Muutos poistaa turhaa hallinnollista taakkaa ja poistaa tapahtumajärjestäjiltä rakennuslupavaatimuksen aiheuttaman aikatauluepävarmuuden. Lisäksi, kun tapahtumapystytys on urakkana taloudellisesti huomattavasti pienempi kuin rakentaminen, muutoksella on merkittävä positiivinen vaikutus lupaprosessiin sitoutuvien kustannusten ja työajan näkökulmasta. Tapahtumateollisuus ry:n näkemyksen mukaan on erittäin tärkeää, että tapahtumarakenteet ovat asianmukaisia. Rakennuslupa olisi kuitenkin ollut väärä työkalu tehdasvalmistetun tapahtumarakenteen ja sen osien vaatimustenmukaisuuden ja ammattimaisen, ohjeiden mukaisen kokoamisen varmistamiseen.

Tapahtumateollisuus ry esittää, että lain tasolla vielä määriteltäisiin, kuinka pitkäksi ajaksi pystytettävä rakenne katsotaan tapahtumarakenteeksi. Tapahtumateollisuus ry näkee hyvänä ja monin tavoin perusteltuna Helsingin kaupungin käyttämää aikarajaa, jonka mukaan enintään kahdeksi kuukaudeksi pystytettävä rakenne katsotaan väliaikaiseksi tapahtumarakenteeksi. Tällöin toimialan toimijoille ei jäisi oikeudellista epävarmuutta, milloin kyseessä saattaisi olla rakennuslupaa edellyttävä rakenne. Tapahtumateollisuus ry esittää myös, että valmistelussa arvioitaisiin vielä, onko esimerkiksi viiden hengen katsomolta, käytännössä siis penkiltä, tarkoituksenmukaista edellyttää rakennuslupaa.

Lisäksi kun tapahtuma-alaa ei tunnisteta lainsäädännössä omana elinkeinonaan, on tapahtuma-ala hyvin alttiina myös muusta lainsäädännöstä tulevalle rakentamisen sääntelylle. Rakennusalan sääntelyn laajentumista tapahtumaelinkeinon harjoittamiseen ei voi estää yksin rakentamislain muutoksilla. Elinkeinomyönteisen sääntelyn kannalta olisikin olennaista, että rakentamisen määritelmä olisi nykyistä yhdenmukaisempi ja selkeämpi läpi suomalaisen lainsäädännön. Tällöin rakentamisen määritelmä ei myöskään laajenisi muille toimialoille, kuten tapahtuma-alalle.

Lue koko Tapahtumateollisuus ry:n lausunto täältä.

Arvonlisäveron korotus peruttava kehysriihessä

Esitys pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta lyö koronarajoitusten, niiden aiheuttaman osaajakadon ja voimakkaan kustannusnousun kiusaamaa tapahtuma-alaa juuri, kun toimiala on päässyt toipumaan kohti kasvu-uraa. Ehdotusta ei pidä missään tapauksessa toteuttaa.

Finland Festivals ry, LiveFIN ry, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry ja Tapahtumateollisuus ry pitävät musiikki- ja kulttuuritapahtumien lippujen arvonlisäveron korotusta erittäin kohtuuttomana esityksenä ja vaativat, että se tulee perua kehysriihessä. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus on ajoitettu vuoden 2025 alkuun, joten vielä on mahdollisuus korjata päätöstä kevään 2024 kehysriihessä. Arvonlisäveron korotuksen peruminen piristää kotimaista tapahtumakysyntää ja lisää sitä kautta työllisyyttä.

“Elävän musiikin alan toimijat – tapahtumajärjestäjät ja alan yritykset ovat vasta toipumassa edellisten vuosien toimintakielloista. Festivaalit, keikkapaikat ja koko tapahtuma-ala ovat juuri päässeet tekemään ensimmäisen täyden toimintavuoden koronan jälkeen. Toimiala ei tarvitse yhtään kasvua ja kannattavuutta heikentävää päätöstä juuri nyt. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus olisi alalle kova isku”, toteaa elävän musiikin etujärjestö LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

“Tapahtuma-alan kustannusten nousu on ollut hyvin voimakasta koronan jälkeen. Kustannukset ovat nousseet huomattavasti yleistä inflaatiotasoa kovempaa. Tämä on jo valmiiksi vaikuttanut alan yritysten kannattavuuteen maltillisista lippujen hintojen korotuksista huolimatta. Arvonlisäveron korotus tulee lisäämään painetta hinnankorotuksiin tai heikentämään kannattavuutta ohjelmamyynnissä”, jatkaa Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry:n toiminnanjohtaja Laura Haarala.

“Arvonlisäveronkorotus tulee vääjäämättä vaikuttamaan tapahtumien kysyntään. Kun Suomi on jo taantumassa ja yritysten epävarma tilanne heijastuu suhdanneherkälle tapahtuma-alalle erityisesti yritystapahtumiin, olisi erityisen tärkeää huolehtia kuluttajatapahtumien kysynnästä. Jos arvonlisäverokorotuksesta aiotaan pitää kiinni, tarvitaan vastaavasti kysyntää piristäviä päätöksiä”, kertoo Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman.

“Korona-aika osoitti, kuinka tärkeitä festivaalit ja muut kulttuuritapahtumat ovat ihmisille. Pandemian jälkeen taide- ja kulttuurifestivaalien talous on ollut valtavien haasteiden edessä, mutta tiukalla taloudenpidolla ja hyvin maltillisilla lipunhintojen korotuksilla on päästy takaisin kasvu-uralle. On täysin vastuutonta, että samanaikaisesti ollaan leikkaamassa kulttuuripoliittisia tukia roimalla kädellä ja lisäksi ehdotetaan pääsylippujen arvonlisäveroa korotettavaksi. Festivaaliala ei yksinkertaisesti kestä sitä”, sanoo Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Kai Amberla, Finland Festivals ry, +358 40 551 5752, kai.amberla@festivals.fi
toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen, LiveFIN ry, +358 50 376 3767, jenna.lahtinen@livefin.fi
toiminnanjohtaja Laura Haarala, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, +358 40 526 7260, toiminnanjohtaja@ohjelmatoimistot.fi
toimitusjohtaja Sami Kerman, Tapahtumateollisuus ry, +358 40 563 4655, sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi

Finland Festivals on yleishyödyllisten, voittoa tavoittelemattomien taide- ja kulttuurifestivaalien kattojärjestö. Musiikin eri lajien lisäksi mukana on tanssin, teatterin, kirjallisuuden, kuvataiteen, elokuvan ja lastenkulttuurin parhaat tekijät. Jäsenfestivaaleja on tällä hetkellä lähes sata.

LiveFIN on elävän musiikin edunvalvoja, joka kokoaa yhteen vapaan kentän tapahtumatoimijat – klubit ja keikkapaikat, festivaalit, konserttisalit, kulttuuritalot, musiikkitapahtumien järjestäjät sekä livemusiikin välittäjäportaan: agentit ja managerit. LiveFIN valvoo elävän musiikin etuja, kehittää alaa ja ajaa yhteisiä asioita antaen toimijoille kuuluvan äänen. LiveFINillä on yli seitsemänkymmentä jäsentä.

Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, SOA, on Suomessa toimivien ohjelmatoimistojen ja agenttien etujärjestö. SOA:ssa on yli 50 yritystä eri puolilta Suomea ja yhdessä ne edustavat kattavasti koko toimialaa. Yhdistyksen tehtävänä on, sääntöjensä mukaisesti, toimia tavalla, joka edistää koko toimialan toimintaedellytyksiä. Vaikuttamista tehdään mm. yhteistyössä muiden järjestöjen, tutkimustoiminnan, lausuntojen ja verkottumisen avulla.

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö ja tapahtuma-alan puolesta puhuja. Tapahtumateollisuus ry edustaa eri sisältöjä musiikki-, kulttuuri- ja viihdetapahtumista yritys-, messu-, urheilu- ja toritapahtumiin. Tapahtumateollisuus ry:llä on yli 260 jäsentä, jotka edustavat tapahtuma-alaa laajasti tapahtumatekniikasta tapahtumajärjestäjiin ja tapahtumavenueista kaupunkeihin.

Tapahtumateollisuus ry:n yhdistyksen kokous valitsi uuden puheenjohtajan ja päätti strategiasta vuosille 2024-26

Tapahtumateollisuus ry:n yhdistyksen kokous pidettiin tiistaina 12.12.2023 Espoossa. Yhdistys valitsi puheenjohtajakseen Hämeenlinnan kaupunginjohtajan Olli-Poika Parviaisen. Vuonna 2020 perustetun yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut koko sen tähänastisen historian ajan Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen, jonka kaudella toimintaa on värittänyt koronarajoitukset ja niistä toipuminen sekä toimialajärjestön toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen.

“Hienoa päästä tukemaan upean kasvualan kehittymistä ja jatkamaan tärkeää työtä toimialan huomioimiseksi päätöksenteossa”, sanoo puheenjohtaja Olli-Poika Parviainen. “Hämeenlinnan kaupunginjohtajana sekä aiemman työhistoriani kautta tunnistan kaupunkien ja toimialan vahvat yhteiset intressit ja tapahtumaekosysteemien laajan yhteiskunnallisen merkityksen. Tapahtumateollisuudella ja kaupungeilla on paljon paikkoja, joissa voimme vahvistaa yhteistyötä edelleen”, hän jatkaa.

Tapahtumateollisuuden varapuheenjohtajana jatkaa Suomen Palloliitosta työvapaalla oleva Kalle Marttinen, joka työskentelee parhaillaan ensi vuonna järjestettävien jalkapallon miesten EM-kisojen parissa. Muita hallitukseen valittuja henkilöitä ovat: 

  • Janne Auvinen (Hämeenlinnan Verkatehdas)
  • Teemu Balk (Securitas Events)
  • Juho Hiidenmaa (Management Event Studios)
  • Anu Kauppi (Olympiakomitea)
  • Terttu Keskinen-Rönkkö (Stopteltat)
  • Jenna Lahtinen (LiveFIN)
  • Mirva Merimaa (Tiketti)
  • Sari Mikkonen-Mannila (Omnipress)
  • Marja Pekkanen (Turun messukeskus)
  • Perttu Pesä (Tampereen kaupunki)
  • Mirkka Rautala (Live Nation Finland)
  • Tuomo Tähtinen (Fullsteam Agency)
  • Jarno Uusitalo (Creative Technology Finland)

Yhdistyksen hallituksen työskentelyyn osallistuu aktiivisesti myös hallituksen varajäsenet. Yhdistyksen kokous päätti valita hallituksen varajäseniksi seuraavat henkilöt:

  • Markus Häkkinen (AKK Sports)
  • Saara Iivari (Hippos)
  • Ari Kallas (Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö)
  • Eriikka Kalliokoski (Messua)
  • Jari Kupiainen (Kirkkopalvelut)
  • Kati Kuusisto (Kuusisto & Sahlstedt)
  • Veikko Lehtola (Magnum-konserni)
  • Wille Markkanen (Salmi Platform)
  • Emilia Mikkola (ASM Global Finland / Kulttuuritalo)
  • Päivi Munther (Helsingin kaupunki)
  • Jussi Mäkelä (Rajupaja)
  • Laura Sandström (Sponsorointi- ja tapahtumat ry)
  • Juhana Stenbäck (Lippupiste)

Tapahtumateollisuus ry päätti kokouksessaan myös uudesta strategiasta vuosille 2024-26. Toimialajärjestön tärkeimpinä strategisina tavoitteina on alan toimijoiden yhteen kokoaminen, tapahtuma-alan toimijoita edustaminen ja jäsenmäärän kasvattaminen, vuoropuhelu päättäjien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa, jotta lainsäädäntö, sääntely ja niiden tulkinnat ovat tapahtumajärjestämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisia, sekä jäsenorganisaatioiden toiminnan tukeminen edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden kautta.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa yhdistys edistää edellä mainittuja tavoitteita muun muassa perustamalla työryhmiä turvallisuuden, koulutuksen, vastuullisuuden, tiedolla johtamisen ja hyvien liiketoimintakäytäntöjen kehittämisen ympärille. Olemassa olevien kaupunkien verkoston ja järjestöjen verkoston rinnalle perustetaan oppilaitosten verkosto vuoropuhelun kanavaksi oppilaitosten ja toimialan edustajien välille.

Tapahtumateollisuus ry:n strategia 2024-26

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö. Tapahtumateollisuus edustaa ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.

www.tapahtumateollisuus.fi

Lisätietoja:

Sami Kerman, p. 040 563 4655 / sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi
toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Olli-Poika Parviainen, p. 03 621 2900 / olli-poika.parviainen@hameenlinna.fi
hallituksen puheenjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Kalle Marttinen, 040 823 5273 / kalle.marttinen@tapahtumateollisuus.fi
hallituksen varapuheenjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Tapahtumateollisuus ry:n lausunto järjestyksenvalvontaan liittyen

Sisäministeriössä on työskentellyt työryhmä, joka on selvittänyt vartioiden ja järjestyksenvalvojien koulutusta ja valvontaa ja näihin liittyviä uudistustarpeita: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM006:00/2023#kuuleminen_235c06de-6c7c-4f9f-ac67-4a59a257389b

Tapahtumateollisuus ry:n lausunto nostaa esiin kaksi pääkohtaa: työvoiman saatavuuden ja järjestyksenvalvojien tehtäväkentän kehittymisen.

Työryhmäraportissa on esitetty useita ehdotuksia, jotka kaikki vaikuttavat työvoiman saatavuuteen heikentävästi. Järjestyksenvalvojakoulutuksen pidentäminen, kertauskoulutusvaatimuksen laajentaminen ja erityisesti tilapäisten järjestyksenvalvojien poistaminen laista tulisi vaikuttamaan heikentävästi järjestyksenvalvojien saatavuuteen ja vähentää halukkuutta suorittaa järjestyksenvalvojakoulutus tilapäiseen ja satunnaiseen tarpeeseen. Kun kortillisten järjestyksenvalvojien määrä on jo valmiiksi vähentynyt merkittävästi korona-ajan seurauksena, ei järjestyksenvalvojien saatavuutta saa heikentää entisestään tai tapahtumien järjestäminen erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella vaarantuu.

Työryhmäraportin tunnistamat koulutuksen kehittämisen tarpeet koskevat ainoastaan voimankäyttöä ja sen juridisten edellytysten arviointia. Tapahtuma-alan arjessa korostuu sen sijaan asiakaspalvelutaito, ensiaputaidot, kielitaito ja esimerkiksi kyky huolehtia häirinnän ehkäisystä. Samoin tapahtumaturvallisuuden tuottaminen on kehittynyt ja perinteisen voimakeinojen käytön rooli turvallisuuskokonaisuudessa ei ole niin keskeinen kuin työryhmäraportti antaa ymmärtää.

Tapahtumateollisuus ry:n lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan oheisesta liitteestä.

Tapahtumateollisuus ry:n lausunto valtiovarainvaliokunnalle

Tapahtumateollisuus ry:tä pyydettiin lausumaan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä ja erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta. Tapahtumateollisuus ry nosti lausunnossaan esiin toimialan näkymiä ja vaikka ala on palannut kasvu-uralle, koronan vaikutukset näkyvät yhä toimialalla ja talouden yleinen epävarmuus heijastuu herkästi tapahtuma-alalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksessa kiinnitimme erityistä huomiota kulttuuriavustusten leikkauksiin, joilla on merkittävä vaikutus vapaan kentän kulttuuritapahtumille. Lisäksi nostimme esiin liikunnan ja urheilun julkisen rahoituksen tärkeyden ja sen merkityksen siemenrahana. Myös koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset tapahtuma-alalla on pitkällä aikavälillä kasvaa ja menestyä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen lisäksi nostimme lausunnossa esiin alan huolen siitä, miten arvonlisäveron suunniteltu neljän prosenttiyksikön korotus tulee vaikuttamaan tapahtuma-alan kasvuun ja kannattavuuteen. Samoin alan ja sen tilanteen myönteisen kehittymisen kannalta on iso merkitys sillä, että alaa varten luodaan omaa sääntelyä sen omista lähtökohdista.

Koko lausuntomme löytyy oheisesta dokumentista.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Sami Kerman, sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi, 0405634655

Tapahtumateollisuus ry:n esite on julkaistu

Tapahtumateollisuus ry:n yleisesite on julkaistu ja voit lukea sen klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Esitteessä kuvataan Tapahtumateollisuus ry:n syntyhistoriaa, millaisen matkan olemme kulkeneet tähän mennessä ja mitä meillä on yhdistyksenä ja toimialana edessämme. Esitteeseen on koottu kirjoituksia tapahtumateollisuuden tavoitteista, Tapahtumateollisuus ry:n tehtävästä ja muun muassa tapahtuma-alan tunnuslukuja. Lisäksi esitteessä kuvataan tapahtumaelinkeinoa ja sen toimijoita, joiden tunnistaminen ja määrittely on alkanut, mutta ei missään tapauksessa päättynyt.

Voit lukea lisää Tapahtumateollisuus ry:stä ja tapahtuma-alasta esitteestämme osoitteessa: https://www.esitteemme.fi/tapahtumateollisuus/WebView/

Ymmärrämmekö elämystalouden merkityksen Suomen taloudelle?

Palvelualojentyönantajat Palta ry
Tapahtumateollisuus ry

Elämystalous on ala, jolla on valtava potentiaali kasvaa niin kotimaan markkinoilla kuin viennissä. Tapahtuma- ja palvelualat odottavat paljon tuoreen hallitusohjelman kirjaukselta, jolla tavoitellaan palvelutalouden kasvuedellytysten parantamista ja viennin monipuolistamista. Tähän on olemassa tehokkaita ja toimivia poliittisia keinoja, kunhan tahtoa on, toteavat Palvelualojen työnantajat Palta ry ja Tapahtumateollisuus ry.

Elämystaloudella tarkoitetaan luovia palvelualoja, joihin kuuluvat muun muassa tapahtuma-, kulttuuri-, matkailu-, peliala-, sekä av- ja elokuva-alan toimijat.

Hallitusohjelmaan sisältyy aikomus tehdä kulttuuripoliittinen selonteko, jonka ohessa laaditaan myös luovien alojen poikkihallinnollinen kasvustrategia. Tapahtuma-ala esittää, että selontekoon sisällytetään alan kannalta tapahtuma-alaa koskevan lainsäädännön päivittämistarpeet, alan koulutuksen kehittäminen ja valtion sitoutuminen merkittävien tapahtumatilojen rakentamiseen.

 – Tapahtuma-alan isoja huolia on se, ettei alaa tunnisteta tilastoissa eikä lainsäädännössä elinkeinona. Esimerkiksi korona-aikana täysin toimimattomaksi todistettu tartuntatautilaki on yhä se sama vanha, jolla koko tapahtumaelinkeino suljettiin. Vapaaehtoisten järjestämä kylätapahtuma ja ammattimainen stadionkeikka ovat kokoontumislain näkökulmasta samanlaisia yleisötilaisuuksia, sanoo Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman.  

Erittäin valitettava takaisku tapahtuma- ja palvelualoille on hallitusohjelmassa esitetty 10 prosentin arvonlisäverokannan korottaminen 14 prosenttiin. Tämä nostaisi toteutuessaan kulttuuri-, viihde- ja elämyspalvelujen, majoituksen sekä kotimaan sisäisen henkilöliikenteen hintoja. Arvonlisäverokannan nosto osuu siten myös palveluvientiin, nostaen tänne tulevien matkailijoiden kustannuksia. 

Palvelutalouden kasvuedellytyksiä on syytä pohtia laajemminkin, sillä digitaalisten ratkaisujen myötä palvelut kansainvälistyvät kovaa vauhtia. Siten palveluliiketoimintojen jatkuva kehittäminen kotimaassakin on tärkeää, jos haluamme kilpailla kansainvälisten yritysten kanssa markkinoista, niin Suomessa kuin maailmalla.

– Suomalaisella osaamisella on nyt kysyntää ulkomailla mm. av-alalla. Meidän tulee muokata viennin kannustimiamme sellaisiksi, että ne tukevat suomalaisten alan tuotantojen vientiä ulkomaille, sen sijaan että pyrimme saamaan ulkomaisia tuotantoja Suomeen. Näin toimimalla tulot jäisivät vahvistamaan Suomen taloutta, kuvaa elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta.

Lisää keskustelua asiasta käytiin Suomi Areenassa tiistaina 27.6. klo 19 Kaupungintalon lavalla. Katso keskustelu MTV Katsomossa:

https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-1464/elamys-suomi-2030-ymmarrammeko-elamystalouden-merkityksen-suomelle-20598522

Lisätiedot:

Tatu Rauhamäki, elinkeinopolitiikan johtaja, Palta ry, p. 050 521 2907
Sami Kerman, toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry, p. 040 563 4655

Tapahtumateollisuus kannattaa hallitusohjelman kirjauksia sääntelyn keventämisestä mutta on huolissaan työvoiman saatavuudesta

Tapahtumateollisuus ry pitää tärkeänä hallitusohjelmassa yrityksiä haittaavien normien purkamista ja rakentamislain korjaamista. Etuuksien suojaosien poisto voi vaikeuttaa tapahtuma-alan paljon käyttämän tilapäistyövoiman saatavuutta, mutta ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen voi edesauttaa alan yrityksiä työnantajayritykseksi kasvamisessa. Hallitusohjelman toimeenpano ratkaisee, kuinka hyvä ohjelma alan kannalta on.

Tapahtumateollisuus ry kannattaa haitallisen sääntelyn purkamista. Esimerkiksi anniskelun sääntely on yhä varsin mekanistista ja jäykkää. Samoin hallitusohjelmaan kirjatulla aluehallintovirastojen ja ely-keskusten uudelleen organisoinnilla voidaan parantaa asiakaslähtöisyyttä. Tapahtuma-alan toiveena on, että tapahtumien lupa- ja valvonta-asioissa päästäisiin kohti yhden luukun periaatetta.

Tapahtuma-ala on huolissaan, tekeekö uusi kaavoitus- ja rakentamislaki tapahtumien väliaikaisrakenteista rakennusluvanvaraisiksi. Lakia hallitusohjelman mukaisesti korjattaessa tehdasvalmisteisten, tyyppihyväksyttyjen teltta-, lava-, katsomo- jne. tapahtumarakenteiden pystyttämiseen ei pitäisi soveltaa rakennuslupakäytäntöä. Myös rakentamisessa edellytettävät henkilöstöä koskevat vaatimukset ovat ylimitoitettuja ja huonosti soveltuvia tapahtumarakenteiden pystyttämiseen.

Etuuksien suojaosien poistaminen vaikeuttaa tapahtuma-alan tarvitseman tilapäisen työvoiman saatavuutta. Tapahtuma-alalla työskentelee moninkertainen määrä ihmisiä tilapäisesti verrattuna alalla päätoimisesti työskentelevien määrään. Tapahtuma-alan työssä on alan perusluonteesta johtuvaa kausivaihtelua, joka on huomioitava jatkossakin. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista koskeva linjaus on sen sijaan tervetullut kannustus alan yrittäjille ryhtyä työnantajayrityksiksi.

Tapahtumateollisuus ry muistuttaa myös, ettei yritys-, konferenssi- ja messutapahtumia saa unohtaa. Yritystapahtumien merkitys toimialalle on suuri ja ne tuottavat ison osan alan liikevaihdosta. Tapahtumat ja niiden luomat yritysten väliset kohtaamiset, koulutukset ja myyntitapahtumat ovat myös toimivan yhteiskunnan ja yritystoiminnan kannalta välttämättömiä. On koko yhteiskunnan kannalta tavoitteellista, että pystymme houkuttelemaan kansainvälisiä toimialaseminaareja, työelämä- ja sijoitusfoorumeita ja muita yritystapahtumia, koska nämä luovat taloudellisia mahdollisuuksia paljon laajemmin kuin vain tapahtuma-alalle.


Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka jäsenenä on yhteensä yli 270 alan yritystä, toimialajärjestöä, ja kaupunkia. Tapahtumateollisuus edustaa kulttuuri-, viihde-, urheilu-, messu-, yritys-, kongressi-, markkina- ja hengellisten tapahtumien järjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.

www.tapahtumateollisuus.fi

Lisätietoja:

Sami Kerman p. 0405634655 / sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Tapahtumateollisuus ry:llä uudet säännöt

Tapahtumateollisuus ry on tullut noin kolmen vuoden ikään ja kehittynyt järjestönä. On ollut aika joidenkin sääntökohtien uudelleen arvioinnille ja päivittämiselle.

Yhdistyksen kokous käsitteli sääntömuutoksia 15.3.2023, minkä jälkeen ne lähetettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle tarkastettavaksi ja rekisteröitäväksi. PRH rekisteröi sääntömuutokset 19.4.2023 ja niitä sovellettiin ensimmäisen kerran yhdistyksen kokouksessa 16.5.2023.

Sääntöjä muutettiin niin, että hallitukseen valitaan vastaisuudessa henkilöt, ei organisaatioiden edustajia. Jos henkilö vaihtaisikin kesken hallituskauden tehtävää, ei hänen osaamisensa siitä vähene, joten sääntömuutos auttaa välttämään tarpeettoman suurta vaihtuvuutta. Kuitenkin varsinaisten jäsenten eli yritysten ja järjestöjen edustus hallituksessa on haluttu turvata niin, että valintahetkellä 3/4 hallituksen jäsenistä tulee valintahetkellä olla varsinaisten jäsenten palveluksessa.

Tähän asti Tapahtumateollisuudella on ollut yksi vuosittainen sääntömääräinen yhdistyksen kokous. Se on tarkoittanut esimerkiksi, että kuluvan vuoden toimintasuunnitelma on hyväksytty vasta keväällä. Vastaisuudessa yhdistys pitää kaksi vuosittaista kokousta, jolloin syksyllä voidaan tehdä henkilövalinnat ja päättää mm. budjetista, toimintasuunnitelmasta, jäsenmaksuista. Keväällä on sitten luontevaa käsitellä erityisesti tilinpäätös ja toimintakertomus.

Tämä tarkoittaa, että hallituksen jäsenet valitaan vastaisuudessa aina syyskokouksessa. Niin myös tänä vuonna. Samoin aiempia hyvin tiukkoja rotaatiosäännöksiä kevennettiin ja vastaisuudessa hallituksessa voi olla jäsenenä kolme täyttä kautta eli kuusi vuotta. Tällä varmistetaan riittävä vaihtuvuus, mutta toisaalta huolehditaan osaamisen ja hiljaisen tiedon kertymisestä.

Ja koska Tapahtumateollisuus ry on kasvanut jäsenmäärältään isommaksi, sääntömuutoksissa haluttiin vahvistaa jäsenten mahdollisuutta kutsua ylimääräinen yhdistyksen kokous koolle. Yhdistyslain mukaan 1/10 jäsenistöstä voi vaatia ylimääräistä yhdistyksen kokousta. Vastaisuudessa siihen riittää 10 äänivaltaisen jäsenen vaatimus, jotta kasvava toimialajärjestö pysyy tiukasti jäsenistönsä vallassa.

Tapahtumateollisuus ry – säännöt 19.4.2023

Tapahtumateollisuus ry @ SuomiAreena 27.6.2023

SuomiAreena järjestetään tänä vuonna Porissa juhannuksen jälkeisellä viikolla ti-pe 27.-30.6.2023. Tapahtumateollisuus järjestää yhdessä Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa osana SuomiAreenan ohjelmaa keskustelutilaisuuden kaupungintalon pihalla ti 27.6.2023 klo 19.00 -19.45:

Keskustelun teema on ”Elämys-Suomi 2030 – Ymmärrämmekö elämystalouden merkityksen Suomelle?”. Keskustelussa käsitellään sitä, mitkä ovat tapahtuma- ja palvelualojen lähitulevaisuuden näkymät ja ratkaisut. Mistä näille aloille saadaan niiden tarvitsemat osaajat? Miten rakennetaan tapahtuma- ja palveluviennillä Suomeen kasvua? Millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio ja teknologiat tarjoavat? Entä onko uhkia?

Keskustelussa ovat mukana neljän suurimman puolueen eli kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n ja keskustan johdon edustajat, toimitusjohtaja Pauliina Ahokas Tampere-talosta ja toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa Audiovisual Producers Finland – APFI ry:stä. Keskustelun juontaa mediaviestinnän erityisasiantuntija Juha ”Hietsu” Hietanen.

Lämpimästi tervetuloa kesäiseen Poriin tai striimin äärelle seuraamaan kiinnostavaa keskustelua!

Lisätiedot: toimitusjohtaja Sami Kerman, sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi, 0405634655