Uutiset

Tapahtumateollisuus ry on tullut noin kolmen vuoden ikään ja kehittynyt järjestönä. On ollut aika joidenkin sääntökohtien uudelleen arvioinnille ja päivittämiselle.

Yhdistyksen kokous käsitteli sääntömuutoksia 15.3.2023, minkä jälkeen ne lähetettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle tarkastettavaksi ja rekisteröitäväksi. PRH rekisteröi sääntömuutokset 19.4.2023 ja niitä sovellettiin ensimmäisen kerran yhdistyksen kokouksessa 16.5.2023.

Sääntöjä muutettiin niin, että hallitukseen valitaan vastaisuudessa henkilöt, ei organisaatioiden edustajia. Jos henkilö vaihtaisikin kesken hallituskauden tehtävää, ei hänen osaamisensa siitä vähene, joten sääntömuutos auttaa välttämään tarpeettoman suurta vaihtuvuutta. Kuitenkin varsinaisten jäsenten eli yritysten ja järjestöjen edustus hallituksessa on haluttu turvata niin, että valintahetkellä 3/4 hallituksen jäsenistä tulee valintahetkellä olla varsinaisten jäsenten palveluksessa.

Tähän asti Tapahtumateollisuudella on ollut yksi vuosittainen sääntömääräinen yhdistyksen kokous. Se on tarkoittanut esimerkiksi, että kuluvan vuoden toimintasuunnitelma on hyväksytty vasta keväällä. Vastaisuudessa yhdistys pitää kaksi vuosittaista kokousta, jolloin syksyllä voidaan tehdä henkilövalinnat ja päättää mm. budjetista, toimintasuunnitelmasta, jäsenmaksuista. Keväällä on sitten luontevaa käsitellä erityisesti tilinpäätös ja toimintakertomus.

Tämä tarkoittaa, että hallituksen jäsenet valitaan vastaisuudessa aina syyskokouksessa. Niin myös tänä vuonna. Samoin aiempia hyvin tiukkoja rotaatiosäännöksiä kevennettiin ja vastaisuudessa hallituksessa voi olla jäsenenä kolme täyttä kautta eli kuusi vuotta. Tällä varmistetaan riittävä vaihtuvuus, mutta toisaalta huolehditaan osaamisen ja hiljaisen tiedon kertymisestä.

Ja koska Tapahtumateollisuus ry on kasvanut jäsenmäärältään isommaksi, sääntömuutoksissa haluttiin vahvistaa jäsenten mahdollisuutta kutsua ylimääräinen yhdistyksen kokous koolle. Yhdistyslain mukaan 1/10 jäsenistöstä voi vaatia ylimääräistä yhdistyksen kokousta. Vastaisuudessa siihen riittää 10 äänivaltaisen jäsenen vaatimus, jotta kasvava toimialajärjestö pysyy tiukasti jäsenistönsä vallassa.

Tapahtumateollisuus ry – säännöt 19.4.2023

SuomiAreena järjestetään tänä vuonna Porissa juhannuksen jälkeisellä viikolla ti-pe 27.-30.6.2023. Tapahtumateollisuus järjestää yhdessä Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa osana SuomiAreenan ohjelmaa keskustelutilaisuuden kaupungintalon pihalla ti 27.6.2023 klo 19.00 -19.45:

Keskustelun teema on ”Elämys-Suomi 2030 – Ymmärrämmekö elämystalouden merkityksen Suomelle?”. Keskustelussa käsitellään sitä, mitkä ovat tapahtuma- ja palvelualojen lähitulevaisuuden näkymät ja ratkaisut. Mistä näille aloille saadaan niiden tarvitsemat osaajat? Miten rakennetaan tapahtuma- ja palveluviennillä Suomeen kasvua? Millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio ja teknologiat tarjoavat? Entä onko uhkia?

Keskustelussa ovat mukana neljän suurimman puolueen eli kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n ja keskustan johdon edustajat, toimitusjohtaja Pauliina Ahokas Tampere-talosta ja toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa Audiovisual Producers Finland – APFI ry:stä. Keskustelun juontaa mediaviestinnän erityisasiantuntija Juha ”Hietsu” Hietanen.

Lämpimästi tervetuloa kesäiseen Poriin tai striimin äärelle seuraamaan kiinnostavaa keskustelua!

Lisätiedot: toimitusjohtaja Sami Kerman, sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi, 0405634655

Tapahtuma-alan toimialajärjestö Tapahtumateollisuus ry on valinnut uudeksi toimitusjohtajaksi Sami Kermanin. Kerman aloittaa tehtävässään tammikuussa 2023.

Sami Kerman siirtyy tehtävään Suomen Palopäällystöliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikön tehtävästä. Kerman on myös toiminut sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajana vuosina 2019-2021. Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden diplomi-insinööri.

 – Sami Kermanilla on monipuoliset yhteiskunnalliset verkostot ja vahvaa poliittisen päätöksenteon osaamista. Hän pääsee aloittamaan tilanteessa, jossa toimiala tekee vahvaa paluuta koronaa edeltäneelle kasvu-uralle, kertoo Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen.

– Tapahtumateollisuus tarvitsee Suomessa oman kasvuohjelman ja alan toiminta-edellytyksiä tulee parantaa. Tarvitsemme toimivaa ja pitkäjänteistä edunvalvontaa, sillä alan merkitystä työllisyyden ja verotulojen tekijänä ei vieläkään ymmärretä riittävästi, Timonen jatkaa.

– On äärimmäisen innostavaa päästä mukaan rakentamaan Tapahtumateollisuuden menestystarinaa. Tapahtumilla on valtava merkitys paitsi taloudelle ja työllisyydelle, myös ihmisten sosiaaliselle hyvinvoinnille. Koronarajoituksista on päästy, mutta työnsarkaa on niin työvoiman saatavuuden ja toimialaa koskevan lainsäädännön kehittämisessä kuin toimialajärjestön aseman vakiinnuttamisessa ja vahvistamisessa, kertoo Tapahtumateollisuuden aloittava toimitusjohtaja Sami Kerman.

Sami Kerman aloittaa tehtävässä 16.1.2023. Hän vastaa järjestön edunvalvonnan ja vaikuttamistyön sekä järjestön toiminnan ja talouden johtamisesta. Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö, jonka jäseninä on yli 260 tapahtuma-alan yritystä, järjestöä ja tapahtumakaupunkia.

 Tapahtumateollisuuden toimiala on palautunut vauhdilla – myynti ennakoi jo paluuta vuoden 2019 tasolle

Tapahtumateollisuuden toimiala on palautunut koronapandemian jälkeen vauhdilla, ja kysyntä on jatkunut vahvana myös kuluneena syksynä. Tapahtumateollisuus ry:n lokakuun lopussa toteuttamassa jäsenkyselyssä 56 % yrityksistä ilmoitti, että myyntiä on saman verran tai enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019. 

Samalla 72 % yrityksistä ilmoitti kärsivänsä työvoimapulasta ja kustannusten noususta. Tapahtumateollisuus ry on ennakoinut, että toimialaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kohdistetuista täyskielloista huolimatta alan kokonaisliikevaihto voi kuluvana vuonna lähennellä jo vuoden 2019 tasoa.

– Tämän vuoden kesä ja syksy ovat olleet alallamme erittäin kiireisiä, mikä on iloinen asia koronakriisin jälkeen. Merkittävät haasteet työvoiman saatavuuden ja kustannusten suhteen ovat kuitenkin vaikuttaneet negatiivisesti alan yritysten kannattavuuteen, kertoo Pekka Timonen. 

– Toimialamme ja asiakkaidemme näkymät ovat kokonaisuudessaan toiveikkaat. Kohtaamisten merkitys on kirkastunut.  Erityisesti vaikeina aikoina ihmisten yhdessäolo tuottaa monenlaista hyvää niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. 

Tapahtumateollisuus ry tavoittelee toimialalle kasvusopimusta ja esittää muutoksia lainsäädäntöön sekä verovähennysoikeuksiin.

Tapahtumateollisuus ry on julkistanut tavoitteensa hallitusohjelmaan vuosille 2023-27. Järjestön tärkeimpänä tavoitteena on toimialan kasvusopimuksen luominen alan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä työllisyyden vahvistamiseksi. Lisäksi järjestö esittää uudistuksia tartuntatautilakiin ja kokoontumislakiin sekä muutoksia yritysten ja kotitalouksien verovähennysoikeuksiin.

– Tapahtumateollisuus on melko nuori toimiala, jonka laajoja vaikutuksia on alettu toden teolla ymmärtää vasta viimeisen parin vuoden aikana. Suomi kasvaa palvelualoista ja tapahtumat laittavat aina käyntiin hyvin moninaisen palveluiden ketjun, kertoo Tapahtumateollisuuden vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedt.

– Tapahtumilla on mittavia vaikutuksia aluetalouksiin sekä kaupunkien veto- ja pitovoimaan kuten koko Suomen maabrändiin. Näiden vaikutusten tutkimusta tulee jatkaa ja kehittää. Samoin toimialamme koulutukseen, osaamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tulee panostaa, jotta tapahtumien hyviä vaikutuksia voidaan vahvistaa vielä voimakkaammin. Koko Suomi hyötyy hyvinvoivasta ja tuottavasta tapahtumateollisuuden toimialasta.

Tapahtumateollisuus ry on esittänyt toimialan kasvusopimuksen keskeisiksi teemoiksi toimialavastuun ja -tiedon keskittämistä työ- ja elinkeinoministeriöön, työllisyyden ja osaamisen ratkaisujen kehittämistä yhdessä rinnakkaistoimialojen kanssa globaalin edelläkävijyyden ja kansainvälisen kasvun tavoittelua.

Kasvun tueksi muutoksia lainsäädäntöön sekä yritysten ja kotitalouksien verovähennysoikeuteen

Kasvusopimuksen lisäksi Tapahtumateollisuus esittää muutoksia lainsäädäntöön, kiireellisimpänä kokoontumislakiin ja tartuntatautilakiin. Toimialan toimintaa säännellään useilla eri laeilla, joista keskeisin on kokoontumislaki. Kokoontumislaissa määritellään yleisötilaisuuden käsite, joka linkittyy useaan muuhun lakiin. Yleisötilaisuuksien järjestämistä sääntelevä lainsäädäntö on kuitenkin jäänyt jälkeen tapahtumateollisuuden toimialan nopeasta kehityksestä.

Tapahtumateollisuus esittää, että yleisötilaisuuksiin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että se tunnistaa tapahtumateollisuuden elinkeinon ja turvaa sen perustuslaillisen elinkeinonvapauden. Lisäksi tapahtumateollisuus esittää yritysten edustuskulujen ja sponsoroinnin verovähennysoikeuden täysimittaista palauttamista sekä tapahtumapalveluiden lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin.

– Yritysmaailmassa asiakassuhteiden hoitaminen yhdessä vietetyn, vapaamuotoisen ajan parissa on nykyajassa hyvin tärkeää yritysten liiketoiminnalle. Samoin kokoontumisten ja juhlien merkitys
perheyhteisöjen vahvistajana on kasvanut, kun perheet asuvat yhä kauempana toisistaan, Maria Sahlstedt toteaa.

– Yritysten ja kotitalouksien tapahtumahankintojen tukeminen kasvattaisi sekä tapahtuma-alan että tapahtumista välittömästi hyötyvien rinnakkaistoimialojen kysyntää. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kanssakäymisen vahvistaminen on myös teko avoimen, länsimaisen elämäntapamme puolesta.

Tutustu Tapahtumateollisuuden hallitusohjelmatavoitteisiin täällä.

Tapahtumateollisuus on mukana Porin Suomi Areena -tapahtumassa torstaina 14.7. ja haastaa keskustelemaan työstä sekä siitä mitä se on Suomen lähitulevaisuudessa. Onko käsityksemme työstä muuttunut työn muutoksen ja palvelukaupan kasvun mukana vai ovatko ajatuksemme työstä vielä voimakkaasti perinteisissä tehtaissa?

Porin Kauppatorin MTV-lavalla torstaina 14.7. kello 17 alkavassa keskustelussa mukana Tampere-talo Oy:n toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Turku Live Oy:n liiketoimintajohtaja Heidi Aho, Lataamo Oy:n tuotantojohtaja Juho Hiidenmaa, Tiketti Oy:n toimitusjohtaja Mirva Merimaa, Live Nation Finland Oy:n Tomi Saarinen sekä Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi. Keskustelua moderoi Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedt. Keskustelu myös striimataan suorana ja tallennetaan MTV Katsomo -palveluun. 

Tapahtumateollisuuden tuoreen jäsenkyselyn tulokset kertovat myynnin kasvusta – haasteina kustannusten nousu, työvoimapula ja toimintaympäristön ennustettavuus 

Tapahtumateollisuuden toteuttaman jäsenkyselyn tulosten mukaan toimialan näkymät ovat selkeästi vahvistuneet alkuvuoteen verrattuna Kun helmikuun vastaavassa kyselyssä yrityksistä vain 38 % ilmoitti toimintaedellytysten olevan olemassa yli puoli vuotta eteenpäin, ilmoittaa nyt näin lähes 80 % yrityksistä. Myynti on kasvussa 83 % vastanneista yrityksistä. 44 % yrityksistä ilmoittaa, että myyntiä on enemmän kuin ennen koronaepidemian alkua. Yrityksiä haastavat sekä kustannusten nousu (78 %) että työvoimapula (56 %). 

Myös toimintaympäristön ennustettavuus on palautumassa. Vastanneista yrityksistä 50 % ilmoitti, että toimintaympäristössä on haasteita, mutta liiketoimintaa voidaan suunnitella melko hyvin eteenpäin. 44 % yrityksistä ilmoittaa, että toimintaympäristön ennustettavuus on edelleen heikkoa ja suunnittelu on mahdollista vain lyhyellä aikajänteellä.

Tapahtumateollisuus toteutti jäsenkyselyn viikoilla 23-25. Vastauksia saatiin 18, joten tuloksia voi pitää suuntaa antavina.

Poikkeuslainsäädännön jatkaminen lisäisi epävarmuutta kotimaassa ja kansainvälisessä markkinassa

Tapahtumateollisuus on jättänyt sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi koskien tartuntatautilain määräaikaisten pykälien jatkamista. 

Tapahtumateollisuus katsoo, että tartuntautilain määräaikaisten pykälien jatkoa ei tule nykytilanteessa saattaa voimaan. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan laajatkaan yhteiskunnalliset rajoitukset tai sulkutoimet eivät nykytilanteessa ja korkean tartuttavuuden virusmuunnoksen kohdalla estä viruksen leviämistä. Rajoituksilla ja pelkästään ne mahdollistavan lainsäädännön voimassaololla sen sijaan on laajoja haittavaikutuksia yritysten liiketoimintaympäristöön. Ne lisäisivät voimakkaasti epävarmuutta kotimaassa ja heikentäisivät Suomen asemaa kansainvälisessä tapahtumamarkkinassa. 

Ukrainan sodan vaikutusten vuoksi tapahtumateollisuuden toimialaan ja suomalaiseen elinkeinoelämään sekä yhteiskuntaan laajemminkin kohdistuu tällä hetkellä useita epävakautta lisääviä tekijöitä. Tapahtumateollisuuden toimiala tarvitsee pitkän ja syvän kriisin jälkeen vakautta ja pystyy toimiessaan vahvistamaan sitä myös laajemmin yhteiskunnassa ja kansalaisten keskuudessa.

Tapahtumateollisuus on lisäksi nostanut jo kahden vuoden ajan esille tarpeen pykälän 58 § (ns. yleisötilaisuuspykälä) täsmentämiseksi. Nyt esitetty luonnos ei edelleenkään korjaa tapahtumateollisuuden toimialaan kohdistuvien rajoitusten epäkohtia, sillä luonnos ei esitä pykälän 58 § avaamista ja uudistamista. Esitys siis ohittaa nykyisellään vanhentuneen, epätäsmällisen ja toimialan vaurioita lisäävän lainsäädännön.

Yleisötilaisuuksiin pykälän 58 § perusteella kohdistuvien viranomaispäätösten osalta lakin ei nykymuodossaan ohjeista mitään rajoituspäätösten sisällöstä, päätöksen tekemisen kynnyksestä tai tarkemmasta välttämättömyysharkinnasta. Pykälä ei siksi riittävällä tavalla ohjaa tarkkarajaisuuteen, oikeasuhtaisuuteen tai välttämättömyyteen.

Pykälä 58 § ei myöskään tunnista ammattimaista tapahtumaelinkeinoa tai rajoituksista tapahtuma-alan elinkeinonharjoittajille ja työntekijöille aiheutuvia haittavaikutuksia.

Toimialaa ei ole kuultu, rajoitusten haittarviot puuttuvat

Tapahtumateollisuus toi lausunnossaan esille, että toimialaa koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa tai toimialan elinkeinotoimintaan kohdistuvia rajoituksia asetettaessa ei ole tehty riittävää tai usein minkäänlaista vaikutusarviointia rajoitusten haittavaikutuksista elinkeinotoiminnalle, työllisyydelle tai laajemmin yleisötilaisuuksien aiheuttamalle taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille.

Tapahtumateollisuutta ei myöskään ole alueellisten viranomaisten toimesta kuultu kuluneen kahden vuoden aikana kertaakaan rajoitustoimenpiteitä suunniteltaessa tai niiden vaikutuksia arvioitaessa. Tapahtumateollisuuden toimiala toimii normaalitilanteessakin jatkuvasti yhteistyössä paikallisten poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa. Silti myöskään näitä viranomaisia ja heille kertynyttä tietoa ja osaamista yleisötilaisuuksien toteuttamisesta ei ole edes kohtuullisissa määrin hyödynnetty alueellisessa ja paikallisessa viranomaisyhteistyössä. Sen sijaan useilla paikkakunnilla on nähty viranomaisten välisiä tulkinnallisia erimielisyyksiä rajoituspäätöksiä ja toimijoiden ohjeistusta koskien, mikä heikentää entisestään toimialan elinkeinonharjoittajien asemaa.

Tapahtumateollisuuden lausunnossa nostettiin esille myös se, että terveysviranomaiset eivät ole esittäneet dataa yleisötilaisuuksien roolista koronatartuntojen merkittävänä lähteenä Suomessa. Sen sijaan terveysviranomaiset ovat julkisestikin todenneet, ettei tällaista dataa ole olemassa tai ettei sitä ole edes pyritty keräämään.

Tapahtumateollisuuden toimialan merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle

Tapahtumateollisuus nosti esille lausunnossaan myös toimialan laajemman merkityksen. Tapahtumateollisuus on koko 2000-luvun ajan ollut kasvava ja kannattava, työvoimavaltainen toimiala, joka toimii koko Suomessa. Toimialan välilliset taloudelliset ja työlliset vaikutukset ovat vahvat myös useilla muilla toimialoilla. Tapahtumat ovat myös demokratian tae ja vapaasti toimivan yhteiskunnan tunnusmerkki.

Valtioneuvoston kanslian hiljattain julkaisemassa, korona-ajan johtamista koskevassa selvityksessä nousi esille kysymys, onko korona-ajan häviäjät ja voittajat valittu tietoisesti. Tapahtumateollisuus korosti olevansa tulevaisuuden toimiala, jonka on mahdollista työllistää rajattomasti ja rakentaa hyvinvoivaa Suomea kestävällä tavalla. Toimiala tulee siksi huomioida ja päätöksenteossa tulee toteuttaa ratkaisuja, jotka aidosti vahvistavat toimialan kasvuedellytyksiä.

Lainvastaisia päätöksiä vaaditaan kumottaviksi hallinto-oikeuksissa

Tapahtumateollisuuden yritykset ovat jättäneet useita valituksia eri hallinto-oikeuksiin koskien aluehallintovirastojen päätöksiä. Yritykset katsovat, että elinkeinotoimintaan kohdistuvat päätökset ovat osin lainvastaisia ja että ne tulisi siksi kumota.

Aluehallintovirastot ovat antaneet alkuvuodesta useita eri päätöksiä perustuen tartuntatautilain 58 §, 58 d § ja 58 g § pykäliin. Kyseiset päätökset kohdistuvat tapahtumateollisuuden yritysten elinkeinotoimintaan tehden sen tavanomaisessa muodossa joko kielletyksi tai voimakkaasti rajoitetuksi. Tapahtumateollisuus ry tukee jäsenyrityksiään valitusprosessissa ja katsoo, että valituksenalaiset päätökset on kumottava lainvastaisena.

– Nyt tehdyissä valituksissa on kyse eri päätösten kokonaisuudesta, josta löytyy useita epäkohtia ja sisäisiä ristiriitoja. Kun eri alueilla alkuvuodesta annettuja päätöksiä ja niiden taustalla olevia perusteluita vertaillaan toisiinsa, on ilmiselvää, että viimeaikaisten rajoitustoimien kokonaisuuden mitoittamisesta puuttuu yhtenäisyys ja loogisuus, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Tartuntatautilain 58 g § pykälää ei ole sovellettu viimesijaisena rajoituksena kuten pitäisi. THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukkoa on sovellettu osittain, ikään kuin rusinoita pullasta poimien, mikä on johtanut päätösten mielivaltaisuuteen. Kyseenalaistamme myös päätösten väitetyn mitoittamisen sairaanhoidon kuormituksen perustuen sekä joidenkin asiantuntija-arvioiden asianmukaisuuden, Sahlstedt listaa.

Tapahtumateollisuus katsoo lisäksi, että AVIen päätöksentekomenettely ei kaikilta osin täytä hallintolaissa hallintomenettelylle asetettuja vaatimuksia.

Tapahtumateollisuus huolissaan kokoontumisrajoitusten vaikutuksista demokratiaan

Suomen ensimmäiset aluevaalit käydään sunnuntaina laajojen kokoontumisrajoitusten vallitessa. Vaalikampanjoihin on perinteisesti kuulunut runsaasti tapahtumia ja erilaisten ihmisten kohtaamisia. Nyt niitä ei ole voitu järjestää.

– Vaalit ilman tapahtumia ovat käytännössä tynkävaalit. Tapahtumien ja kohtaamisten puuttumisella on ilmeistä vaikutusta vaalien tulokseen ja äänestysaktiivisuuteen, arvioi Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Kati Kuusisto.

– Toivomme perusteellista tutkimusta aiheesta. Kokoontumisen vapaus on demokratian perusoikeuksia, ja sen puute heikentää koko yhteiskuntaa.

Vaalit ovat perinteisesti yhteiskunnallisen keskustelun aikaa, jolloin ihmiset kokoontuvat kuulemaan ehdokkaiden näkemyksiä, keskustelemaan ja kohtaamaan tupailloissa, baareissa ja tapahtumissa.

Nyt vaalikampanjat ja kohtaamiset ovat keskittyneet sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media ei ole tasa-arvoinen. Se mahdollistaa profiloidun mainonnan ja viestien kohdistamisen sekä ruokkii ns. kuplien syntymistä. Sosiaalisen median toiminta määrittyy algoritmien kautta, ei kaikille avoimen suomalaisen demokratian periaatteiden mukaisesti.

Kokoontumisvapauden kaltaisen perusoikeuden rajoittamisen tulee aina olla erityisen perusteltua ja sen vaikutuksia on tarkasteltava laaja-alaisesti. Rajoitusten voimassaolo tulee myös päättää heti kun niille ei ole riittäviä perusteita tai niiden aiheuttamat haitat ovat suuremmat kuin saavutettavat hyödyt.

Tapahtumatakuun annettiin raueta juuri ennen joulukuun sulkujen alkamista

Tapahtumateollisuutta koskevat uudet kattavat, alueelliset yleisötilaisuuskiellot alkoivat Suomessa viikolla 51/2021. Samanaikaisesti valtioneuvoston asetuksella on säädetty koronapassin tilapäisestä jäädyttämisestä, jolloin viranomaisen määräämät yleisötilaisuuskiellot tarkoittavat käytännössä liiketoimintakieltoa koko suomalaiselle tapahtumaelinkeinolle. 

Tapahtumateollisuuden toimiala tuottaa normaalitilanteessa n. 1,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, alalla toimii 3200 yritystä ja ala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Heidän tilanteensa on jälleen epätoivoinen.

Kokonaisen toimialan elinkeinotoiminta on Suomessa kielletty viranomaisten toimesta. Samanaikaisesti hallitus viivyttelee taloudellisten tukitoimien kanssa ja syventää alan yritysten ja työntekijöiden ahdinkoa. Kaikki tarvittavat tukimekanismit on luotu ja olisivat nopeasti käyttöönotettavissa, mutta hallitus ei ole tehnyt asiasta päätöstä. Tapahtumateollisuuden toimialan suojaksi erikseen luodun tapahtumatakuun annettiin raueta 7.12.2021 – siis juuri ennen toimialan täyssulkujen alkamista. Tapahtumateollisuus on esittänyt tarpeen tapahtumatakuun jatkamisesta toistuvasti koko viime syksyn ajan.

Jo lähes kaksi vuotta kestänyt kriisi on heikentänyt tapahtumateollisuuden yrityksiä merkittävästi. Niillä ei uudessa sulkutilanteessa ole enää riittäviä puskureita tai kassavaroja. Samanaikaisesti tulonhankinta on kielletty. Tilanne on erittäin vaikea ja välitön uhka erityisesti jatkuvaluontoiselle tapahtumatoiminnalle kuten: urheilun ammattilaissarjoille, messuille, teattereille sekä tapahtumasaleille ja -klubeille. 

Tapahtumateollisuuden toiminta alkoi elpyä kuluneena syksynä koronapassin turvin. Passin kytkeminen kokonaan pois käytöstä oli äkillinen ja ennakoimaton takaisku. Valtioneuvoston päätös aiheuttaa pitkäaikaista haittaa alan toiminnalle ja heikentää yleisöjen luottamusta passia kohtaan. 

Tapahtumateollisuus ry vaatii nopeita ja oikeudenmukaisia korvauksia elinkeinon sulkemisesta

Tapahtumateollisuus ry:n vaatii hallitusta turvaamaan tapahtumaelinkeinon tulevaisuuden ja julkistamaan sekä avaamaan välittömästi elinkeinotoiminnan kieltämisestä seuraavat kattavat tukimekanismit

Kun elinkeinotoiminta kielletään viranomaisten toimesta, tulee valtion silloin korvata kielloista aiheutuvat tappiot yrityksille. Korona-aikana on kehitetty useita erilaisia korvaus- ja tukimekanismeja, joita tässä sulkutilanteessa tulee aktivoida välittömästi ja takautuvasti.

Kustannustuki

• Kustannustukilaki on Suomessa alkukesällä 2020 kehitetty yritysten tukimuoto, jolla koronarajoituksista johtuvia yritysten menetyksiä on korvattu. Lähes kaikki muut tukimuodot, joita yrityksille on tämän jälkeen kehitetty ovat kustannustukijohdannaisia. Kustannustuen aikoinaan säädetyt perusteet eivät ole riittävän onnistuneet, mikä heikentää myös johdannaisten tukien vaikuttavuutta. Kustannustuen perusteet tulee siis kiireellisesti avata ja säätää paremmin vaikuttaviksi.
• Kustannustukilakia tulee välittömästi muokata siten, että kustannustuen tukikatto nostetaan vähintään viiteen miljoonan euroon. Lähes kaksi vuotta kestäneen kriisin jälkeen useilla yrityksillä nykyinen tukikatto on jo täynnä, mutta tuen tarve on edelleen ilmeinen. Tukikatto on nostettu huomattavasti korkeammalle useissa Euroopan maissa ja nykyinen asetelma heikentää myös suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kustannustuen tukikaton nostolla varmistetaan, että kaikki tukea tarvitsevat yhtiöt voivat sitä myös saada.
  

Tapahtumatakuu

• Osaksi kustannustukea luotu ja tapahtuma-aloille viranomaisrajoituksista aiheutuvien menetysten takuuksi kirjoitetun lakipykälän voimassaolo päättyi 7.12.2021. Tapahtumatakuusta annettu lakipykälä tulee saattaa voimaan takautuvasti 8.12.2021 alkaen. Tämä tulee toteuttaa välittömästi.
• Tapahtumatakuun haku ja myöntäminen tulee myös avata välittömästi, jotta viranomaisrajoitusten vuoksi perutut tapahtumat ja niistä tappioita kärsineet yhtiöt pääsevät tukien piiriin. Viivyttely asiassa tulee aiheuttamaan useiden yhtiöiden konkursseja, kun samanaikaisesti on ilmiselvää, että nyt voimassaolevia tapahtumakieltoja tullaan edelleen jatkamaan.
• Tapahtumatakuusta tulee tehdä tyypiltään jatkuva, jotta sillä olisi vaikuttavuutta akuuteissa tilanteissa, joissa viranomaisrajoitukset äkillisesti estävät kuukausien ajan tehdyn työn tuloutumisen tapahtuma-alan yhtiöille. Esitämme, että tapahtumatakuun myöntämisessä ja raportoinnissa käytettäisiin keväällä 2020 nopeasti ja suoraviivaisesti jaetuissa BF -kehitystuissa käytettyä mallia. Siis tuen myöntäminen perustuisi yritysten omaan ilmoitukseen ja siihen esim. verottajalta saatavaan historiatietoon, joka on tuen hakuhetkellä todennettavissa. Tuen oikeellisuus raportoitaisiin ja varmennettaisiin jälkikäteen yrityksen vahvistettujen kirjanpidon ja verottajan tietojen perusteella.
  

Sulkemiskorvaus

• Tartuntatautilain 58 g § pykälän perusteella toteutetuista asiakastilojen sulkemisesta on kirjattu kustannustukeen erillinen sulkemiskorvaus, jota voidaan myöntää yhtiöille, joiden toimitilat on sulljettu kyseisen tartuntatautilain pykälän mukaisella päätöksellä. Yleisötilaisuuksien sulut on toteutettu tartuntatautilain pykälän 58 § (kirjaimeton) perusteella, jolloin ne eivät oikeuta sulkemiskorvaukseen. Sulkemiskorvaus on perusmuotoista kustannustukea kattavampi korvaus, joten tapahtuma-alan elinkeinonharjoittajat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa muiden sulkujen kohteena olevien toimialojen kanssa jäädessään sulkukorvausten ulkopuolelle.
• Tapahtumatakuu ei ole rinnasteinen sulkemiskorvaukseen, koska tuen piiriin pääsyn ja korvausten ehdot ovat erilaiset.
• Sulkemiskorvaus on korvausmuoto, joka tulisi ottaa käyttöön ja laajentaa koskemaan myös tartuntatautilain pykälän 58 § (kirjaimeton) perusteella tehtyjä yleisötilaisuuksien kieltoja tai näihin rinnastuvia voimakkaita rajoituksia. Tämä on edellytys elinkeinonharjoittajien yhdenvertaiselle kohtelulle.
  

Määräaikaisten työsopimusten lomautusoikeus

• Tapahtuma-alan työsuhteista merkittävä osa on projekti- tai sesonkiluonteisen toiminnan vuoksi määräaikaisia. Kun yrityksen liiketoiminnan harjoittaminen on kiellettyä, on siltä viety myös mahdollisuus tulonmuodostukseen ja näin myös palkanmaksuun. 
• Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden lomautus oikeus tulee tämän vuoksi saattaa voimaan välittömästi.
  

Yksinyrittäjien tuki

• Kustannustuen osana oleva yksinyrittäjien tuki tulee aktivoida välittömästi, jotta viranomaismääräysten vuoksi liiketoiminnan tappioita kärsivät yksinyrittäjät voivat varmistaa yrityksen toimintaedellytykset. Yksinyrittäjät ovat tapahtuma-alalla merkittävässä roolissa koko verkostomaisen ekosysteemin toimintaedellytysten turvaamiseksi.
  

Yrittäjien työmarkkinatuki 

• Yrittäjien työmarkkinatuki päättyi marraskuun loppuun 2021. Alle kuukausi sen päättymisen jälkeen sille syntyi jälleen erittäin kipeä tarve. 
• Yrittäjien työmarkkinatuki tulee saattaa voimaan takautuvasti 1.12.2021 alkaen, jotta joulukuussa työnsä menettäneet yrittäjät voivat saada apua yhtäkkiä vaikeutuneeseen tilanteeseensa.

Hallitus linjasi tiistaina koronarajoitusten kiristämisestä. Tapahtumateollisuuden yritysten toiminta vaikeutuu merkittävästi ja jopa pysähtyy, kun sekä yleisötilaisuuksien että ravintoloiden rajoituksia tiukennetaan.

– Tapahtumia suljetaan jälleen ilman mitään tietoa kompensoivista tukitoimista. Hallituksen olisi tullut julkistaa esitykset kattavista tuista samassa yhteydessä uusien rajoitusten kanssa, sanoo Tapahtumateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen.

– Suomalaisille yrityksille ja työntekijöille tilanne on kohtuuton. Tapahtuma-alan tuet ovat jo nyt Suomessa pienempiä ja tukikatot alhaisempia kuin vastaavissa EU-maissa.

Tapahtumateollisuus on toistuvasti esittänyt parannuksia yritysten kustannustuen ja tapahtumien takuutuen kriteereihin. Tapahtumien takuutuki tulee saattaa takaisin voimaan ja sitä tulee korjata siten, että kaikenlaiset tapahtumat ja tapahtuma-alan yritykset ovat kattavasti sen piirissä myös takautuvasti. Yrityskohtainen tukikatto tulee nostaa vähintään viiteen miljoonaan euroon – useissa EU-maissa tukikatto on kymmenen miljoonaa.

Alueelliset päätökset poikkeavat valtioneuvoston linjasta – uhkana sekava ja epätasa-arvoinen tilanne

Hallituksen suosituksen mukaan koronapassin käyttöä rajoitettaisiin 28.12.2021 alkaen kolmen viikon ajan tapahtumissa, joissa yleisöllä ei ole merkittyä istumapaikkaa. Alueelliset viranomaiset kuitenkin tekevät päätökset rajoituksista itsenäiseen harkintaan perustuen. Useilla alueilla on annettu hallituksen linjausta kireämpiä suosituksia, ja alkuviikosta voimaan on astunut aluehallintoviranomaisen päätöksiä, joilla yleisötilaisuudet on kielletty kokonaan.

– Toimialallemme on erittäin tärkeää, että edes osa yleisötilaisuuksista voi edelleen toimia koronapassin avulla ilman rajoituksia. Hallituksen suositus ei kuitenkaan takaa alamme toimintaedellytyksiä, vaan tilanne on jälleen sekava ja näkymä olematon. Nyt tiputaan korkealta ja kovaa, puskureita ei ole vielä ehtinyt muodostua, Timonen kertoo.

Koronapassi luotiin työkaluksi, jolla yhteiskuntaan saadaan ennakoitavuutta ja vakautetaan luottamusta. Sen laaja käyttö täytyy palauttaa voimaan mahdollisimman pian. Yhteiskunnan vakaudesta huolehtiminen on maamme hallituksen tärkein tehtävä, Timonen päättää.