Seuratoiminta ei kaipaa lisää byrokratiaa

Tapahtumateollisuus ry antoi kirjallisen lausunnon koskien luonnosta laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta. Lyhyesti: sääntelyä harkittiin laajennettavaksi yhdistysten jäsenilleen tarjoamiin palveluihin, mutta lausuntoversiossa tätä laajennusta ei enää esitetä.

Tapahtumateollisuus ry pitää ratkaisua lain soveltamisalan säilyttämisestä nykyisenlaisena perusteltuna ja oikeana. Työryhmätyöskentelyn aikana harkittu soveltamisalan laajennus olisi vaikuttanut laajasti esimerkiksi liikunta- ja kulttuurialojen yhdistystoimijoiden mahdollisuuteen tarjota jäsenilleen palveluita. Tällä laajennuksella olisi ollut kauaskantoiset vaikutukset myös erilaisiin tapahtumiin ja esimerkiksi erilaisten harrastajayhteisöjen elinvoimaan, mikä olisi näkynyt paitsi välillisesti, myös nopeasti ja suoraan erilaisissa tapahtumasisällöissä.

Tapahtumateollisuus ry pitää tärkeänä, että tapahtuma-ala ja sen käytännöt ammattimaistuvat. Osana tätä ammattimaistumista on olennaista, että yrityksillä ja muilla kaupallisilla toimijoilla on hyvät toimintaedellytykset eikä kilpailu vääristy. Yhdistysten jäsenilleen tarjoamiin palveluihin kohdistuvan turvallisuussääntelyn lisääntyminen olisi kuitenkin toiminut tuota ammattimaistumiskehitystä vastaan, kun seuraharrastamisen kynnystä olisi nostettu kohtuuttomasti. Tämä olisi voinut ajaa kiinnostuneita harrastajia vapaamuotoisen ja järjestäytymättömän tekemisen pariin katkaisten polkuja kohti ammattimaistumista. 

Niin urheilussa kuin kulttuurissa ja musiikissa kansainvälisesti kovatasoinen kärki edellyttää vahvaa harrastajapohjaa, josta tulevat maailmantähdet voivat ponnistaa. Laaja harrastajapohja synnyttää myös kiinnostusta eri sisältöjä kohtaan ja harrastajat ovat monesti mukana vapaaehtoisina arvokisoissa, konserteissa ja muissa tapahtumissa. Yhdistysten jäsenilleen tarjoamat palvelut ovatkin perusta, jolle myös kaupalliset, laajoja yleisöjä kiinnostavat sisällöt rakentuvat. On tärkeää, ettei lainsäädäntö vaaranna tuota perustaa ja vaikeuta matalan kynnyksen liikunta- ja kulttuuritoimintaa tarpeettomasti.

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö. Tapahtumateollisuus edustaa ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.

www.tapahtumateollisuus.fi

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Sami Kerman p. 040 563 4655 / sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi

hallituksen puheenjohtaja Olli-Poika Parviainen p. 03 621 2900 / olli-poika.parviainen@tapahtumateollisuus.fi

hallituksen varapuheenjohtaja Kalle Marttinen p. 040 823 5273 / kalle.marttinen@tapahtumateollisuus.fi

Lausunto asuin-, majoitus- ja työtiloista

Tapahtumateollisuus ry esittää lausuntonaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi rakentamislain 40 a § ja ympäristöministeriön asetukseksi asuin-, majoitus- ja työtiloista seuraavaa:

Useimmiten tapahtumat tuovat järjestämispaikkakunnalle ulkopaikkakuntalaisia, jotka tarvitsevat monesti tapahtuman ajaksi itselleen myös majoitusta. Mitä suurempi tapahtuma on kävijämäärällä mitaten kyseessä, sitä suurempi on yleensä myös majoitustarve. Tapahtumateollisuus ry:n jäsenyrityksen Salmi Platformin vuodelta 2023 keräämän kävijätiedon perusteella 59 % tapahtumakävijöistä oli ulkopaikkakuntalaisia ja 41 % paikallisia. Ulkopaikkakuntalaisista 57 % yöpyi osana tapahtumakäyntiä ja keskimääräinen viipymä oli 2,65 vuorokautta. Tapahtumat tuovat toisin sanoen merkittävän määrän asiakkaita myös majoituspalveluille.

Isoimmat tapahtumat tuovat järjestämispaikkakunnilleen monesti myös niin paljon kävijöitä, ettei paikkakunnan hotelli- ja muu majoituskapasiteetti riittäisi tapahtumakävijöille. Toisaalta kapasiteettia ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaistakaan rakentaa huippukysynnälle. Asuntojen lyhytvuokraus tarjoaa tässä lähes välttämättömän lisäresurssin, jotta kävijämäärältään suuria tapahtumia voidaan järjestää. Lyhytvuokraus monipuolistaa majoitustarjontaa ja auttaa erilaisten yleisöjen houkuttelemisessa tapahtumiin.

Nykyiselläänkin tapahtumakävijät hyödyntävät kyllä hotellimajoitusta eikä lyhytvuokraus ole uhannut tapahtumien tuottamaa hotellipalveluiden kysyntää. Esimerkiksi Lahdessa kesällä 2023 järjestetystä Ironman-kilpailusta hyötyivät hotellit Kouvolaa ja Helsinkiä myöten. Ilman lyhytvuokraustoimintaa tapahtuman aiheuttamaan piikkikysyntään olisi ollut hyvin haastavaa vastata.

Asuntojen lyhytvuokraus on paitsi tapahtumakävijöille olennainen lisäkapasiteetti, myös usein tapahtumaorganisaatioiden omiin majoitustarpeisiin sopivin ja kustannustehokkain ratkaisu. Tapahtumateollisuus ry kantaa myös huolta, että jos päätösvalta lyhytvuokrauksen kieltämisestä annetaan kunnille, on — erityisesti ulkomaisten — tapahtumajärjestäjien ja -kävijöiden vaikea hahmottaa ja selvittää, millaiset mahdollisuudet majoittumiseen eri paikkakunnilla on. Etenkin kun päätökset tapahtuman järjestämisestä ja järjestämispaikkakunnasta tehdään monesti jo jopa vuosia ennen kuin tapahtuma järjestetään.

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö. Tapahtumateollisuus edustaa ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.

www.tapahtumateollisuus.fi

Lisätietoja:

Sami Kerman p. 040 563 4655 / sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi
toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Olli-Poika Parviainen p. 03 621 2900 / olli-poika.parviainen@tapahtumateollisuus.fi
hallituksen puheenjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Kalle Marttinen p. 040 823 5273 / kalle.marttinen@tapahtumateollisuus.fi 
hallituksen varapuheenjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Tapahtumateollisuuden eurovaalitavoitteina sisämarkkinoiden kehittäminen ja alan tunnistaminen

Tapahtumateollisuus ry on julkaissut eurovaalitavoitteensa. EU:n kauppapoliittisen aseman ja elinkeinoelämän elinvoiman näkökulmasta sisämarkkinoiden toimivuus on EU:n keskeinen tehtävä. Tapahtuma-alan näkökulmasta tässä ja tapahtuma-alan tunnistamisessa on vielä kehittämistä.

Tapahtuma-ala on tunnistettava elinkeinona myös EU-tasolla

Niin kansallisessa kuin EU-tason sääntelyssä tapahtumaelinkeinon kehittymistä haittaa se, ettei alaa tunnisteta kunnolla. Esimerkiksi vastikään uudistettu NACE-toimialaluokitus jättää tapahtumaelinkeinon yhä valitettavan hajalleen.

Kun tapahtumaelinkeinoa ei tunnisteta, ei voida muodostaa strategiaa ja poliittista linjaa alan edistämiseksi. Kun ala ei löydy tilastoista, alan tilanteesta ja toimista alan eteen ei saada tietoa. Tällöin myöskään lainsäädännössä tai julkisissa palveluissa ei tunnisteta alaa eikä sen erityispiirteitä. Kansainväliset NACE- ja ISIC-luokitukset onkin uudistettava niin, että tapahtuma-ala tunnistetaan omana elinkeinonaan.

Tapahtumapolitiikka on kaupunkipolitiikkaa ja toisin päin

Tapahtumien merkitys kaupunkien ja niiden keskustojen elinvoimalle on kasvanut muun muassa verkkokaupan lisääntyessä. Tämä kaupunkipolitiikassa ja kaupunkien elinvoimaisuuden perusteissa tapahtunut muutos on yleismaailmallinen ilmiö.

Tapahtumaelinkeinon ja elämystalouden merkityksen kasvu edellyttää siksi eurooppalaista politiikkaa. Tapahtumat ja tapahtumallisuus onkin huomioitava EU:n kaupunkipoliittisissa linjauksissa ja kaupunkikehityksen ajurina.

Vahvempaa elinkeinopolitiikkaa kasvavan toimialan toimintaedellytysten edistämiseksi

EU:lle tarvitaan myös elinkeinopoliittinen strategia tapahtumaelinkeinon edistämiseksi. Osana strategiaa on tunnistettava ja purettava esteitä sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Virka- ja poliittinen vastuu tapahtumaelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä on keskitettävä sisämarkkinoista, teollisuudesta ja yrittäjyydestä vastaavalle pääosastolle.

Suomessa tapahtumaelinkeinoon on kohdistettu elinkeinon näkökulmasta erityisen vaikeasti sovellettavaa rakennusalan sääntelyä. Tämä soveltamislinja on mahdollinen, koska direktiivi sallii sen. Tapahtumat tuleekin sulkea yksiselitteisesti pois rakennustyön turvallisuusdirektiivin soveltamisalasta.

——————————-

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö. Tapahtumateollisuus edustaa ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.

www.tapahtumateollisuus.fi

Lisätietoja:

Sami Kerman p. 040 563 4655 / sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi
toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Tapahtumalippujen arvonlisäveron korotuksesta merkittävää aluetaloudellista haittaa

Kaavaillusta tapahtumalippujen arvonlisäveron korotuksesta koituisi merkittävää aluetaloudellista haittaa. Näin arvioi Tapahtumateollisuus ry. Salmi Platformin vuoden 2023 tapahtumista keräämän datan perusteella. Aineistossa on 31 000 vastausta yhteensä 66 tapahtumasta. 

Tapahtumat generoivat suuren tulovaikutuksen tapahtumapaikkakunnalle

Yöpyvien tapahtumakävijöiden käyttämä keskimääräinen raha on 113 euroa vuorokaudessa. Päiväkävijöiden vastaava keskimääräinen kulutus on 97 euroa. 

Tapahtumien tuoma aluetaloudellinen vaikutus jakautui monien eri palveluiden ja tuotteiden kesken. Yöpyjillä ravintolapalveluiden osuus käytetystä rahasta oli 15,4 % ja ostosten osuus 11,1 %. Päiväkävijöillä ostosten osuus (14,9 %) käytetystä rahasta oli jopa suurempi kuin ravintolapalveluiden osuus (14,4 %). Polttoaineen ja julkisen liikenteen osuus käytetystä rahasta oli niin ikään merkittävä, päiväkävijöillä yli 20 % ja yöpyjilläkin lähes 15 %. Yöpyjillä majoituksen osuus käytetystä rahasta oli reilu kolmannes (36,6 %).

Aineisto osoittaa, kuinka suurta taloudellista ekosysteemiä tapahtumat palvelevat. Kyse on paljon muustakin kuin tapahtumalipun ostamisesta. Jos tapahtumalippujen arvonlisäveroa korotetaan, tulee se vähentämään tapahtumalippujen kysyntää ja kotimaista tapahtumien tuottamaa matkailutuloa monin tavoin. Kun samaan aikaan julkisrahoitteisten tapahtumatoimijoiden toimintaedellytykset heikkenevät, kasautuu alan kasvun ja kannattavuuden eteen haasteita”, toteaa Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman.

Tapahtumakävijän kuva

31 000 vastanneesta tapahtumakävijästä 41 % oli paikallisia ja 59 % ulkopaikkakuntalaisia. Ulkopaikkakuntalaisista 57 % yöpyi tapahtuman aikana ja loput kävivät tapahtumassa päiväseltään. Keskimääräisen yöpymisen pituus oli 2,65 vuorokautta. Aineiston yöpymiset ovat keskimäärin selvästi pidempiä kuin majoitustilastosta saatava kaikkien majoittumisten keskimääräinen viipymä 1,9 vuorokautta. Aineisto paljastaa, että vaikka n. 47 % yöpyjistä käytti hotellia ja yksityismajoituksessa yöpyi lähes 20 % yöpyjistä. Ylipäänsä rekisteröimättömiä majoitusmuotoja käytti yli 50% vastanneista.

“Tapahtumat tuovat paikkakunnalle matkailijoita, mutta matkailutilastojen kautta emme saa kuvaa ystävien ja sukulaisten luona yöpyvistä tapahtumakävijöistä. Tämän kattavan aineiston perusteella tuo joukko on varsin mittava ja sitä kautta merkitys tapahtumien aluetaloudelliselle vaikutukselle huomattava”, sanoo Salmi Platform oy:n toimitusjohtaja Wille Markkanen.



Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö. Tapahtumateollisuus edustaa ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.

Salmi Platform oy on tapahtuma- ja matkailualan analysointiin erikoistunut yritys, joka tuottaa kyselypohjaista tietoa. Salmin palveluita käyttävät Suomessa monet matkailualueet, kaupungit sekä tapahtumat.

Lisätietoja:

Sami Kerman p. 040 563 4655 / sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi
toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Wille Markkanen p. 044 553 7775 / wille.markkanen@salmiplatform.com
toimitusjohtaja, Salmi Platform oy

Tapahtumateollisuus ry:n lausunto rakentamislaista

Rakentamislaki on lausuttavana lausuntopalvelussa 5.3.2024 asti. Tapahtumateollisuus ry:n kannalta lakimuutoksessa on hyvin tervetullut korjaus aiempaan rakentamislakiin, kun väliaikaisilta tapahtumarakenteilta ei edellytetä uudessa laissa rakennuslupaa.

Muutos poistaa turhaa hallinnollista taakkaa ja poistaa tapahtumajärjestäjiltä rakennuslupavaatimuksen aiheuttaman aikatauluepävarmuuden. Lisäksi, kun tapahtumapystytys on urakkana taloudellisesti huomattavasti pienempi kuin rakentaminen, muutoksella on merkittävä positiivinen vaikutus lupaprosessiin sitoutuvien kustannusten ja työajan näkökulmasta. Tapahtumateollisuus ry:n näkemyksen mukaan on erittäin tärkeää, että tapahtumarakenteet ovat asianmukaisia. Rakennuslupa olisi kuitenkin ollut väärä työkalu tehdasvalmistetun tapahtumarakenteen ja sen osien vaatimustenmukaisuuden ja ammattimaisen, ohjeiden mukaisen kokoamisen varmistamiseen.

Tapahtumateollisuus ry esittää, että lain tasolla vielä määriteltäisiin, kuinka pitkäksi ajaksi pystytettävä rakenne katsotaan tapahtumarakenteeksi. Tapahtumateollisuus ry näkee hyvänä ja monin tavoin perusteltuna Helsingin kaupungin käyttämää aikarajaa, jonka mukaan enintään kahdeksi kuukaudeksi pystytettävä rakenne katsotaan väliaikaiseksi tapahtumarakenteeksi. Tällöin toimialan toimijoille ei jäisi oikeudellista epävarmuutta, milloin kyseessä saattaisi olla rakennuslupaa edellyttävä rakenne. Tapahtumateollisuus ry esittää myös, että valmistelussa arvioitaisiin vielä, onko esimerkiksi viiden hengen katsomolta, käytännössä siis penkiltä, tarkoituksenmukaista edellyttää rakennuslupaa.

Lisäksi kun tapahtuma-alaa ei tunnisteta lainsäädännössä omana elinkeinonaan, on tapahtuma-ala hyvin alttiina myös muusta lainsäädännöstä tulevalle rakentamisen sääntelylle. Rakennusalan sääntelyn laajentumista tapahtumaelinkeinon harjoittamiseen ei voi estää yksin rakentamislain muutoksilla. Elinkeinomyönteisen sääntelyn kannalta olisikin olennaista, että rakentamisen määritelmä olisi nykyistä yhdenmukaisempi ja selkeämpi läpi suomalaisen lainsäädännön. Tällöin rakentamisen määritelmä ei myöskään laajenisi muille toimialoille, kuten tapahtuma-alalle.

Lue koko Tapahtumateollisuus ry:n lausunto täältä.

Arvonlisäveron korotus peruttava kehysriihessä

Esitys pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta lyö koronarajoitusten, niiden aiheuttaman osaajakadon ja voimakkaan kustannusnousun kiusaamaa tapahtuma-alaa juuri, kun toimiala on päässyt toipumaan kohti kasvu-uraa. Ehdotusta ei pidä missään tapauksessa toteuttaa.

Finland Festivals ry, LiveFIN ry, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry ja Tapahtumateollisuus ry pitävät musiikki- ja kulttuuritapahtumien lippujen arvonlisäveron korotusta erittäin kohtuuttomana esityksenä ja vaativat, että se tulee perua kehysriihessä. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus on ajoitettu vuoden 2025 alkuun, joten vielä on mahdollisuus korjata päätöstä kevään 2024 kehysriihessä. Arvonlisäveron korotuksen peruminen piristää kotimaista tapahtumakysyntää ja lisää sitä kautta työllisyyttä.

“Elävän musiikin alan toimijat – tapahtumajärjestäjät ja alan yritykset ovat vasta toipumassa edellisten vuosien toimintakielloista. Festivaalit, keikkapaikat ja koko tapahtuma-ala ovat juuri päässeet tekemään ensimmäisen täyden toimintavuoden koronan jälkeen. Toimiala ei tarvitse yhtään kasvua ja kannattavuutta heikentävää päätöstä juuri nyt. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus olisi alalle kova isku”, toteaa elävän musiikin etujärjestö LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

“Tapahtuma-alan kustannusten nousu on ollut hyvin voimakasta koronan jälkeen. Kustannukset ovat nousseet huomattavasti yleistä inflaatiotasoa kovempaa. Tämä on jo valmiiksi vaikuttanut alan yritysten kannattavuuteen maltillisista lippujen hintojen korotuksista huolimatta. Arvonlisäveron korotus tulee lisäämään painetta hinnankorotuksiin tai heikentämään kannattavuutta ohjelmamyynnissä”, jatkaa Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry:n toiminnanjohtaja Laura Haarala.

“Arvonlisäveronkorotus tulee vääjäämättä vaikuttamaan tapahtumien kysyntään. Kun Suomi on jo taantumassa ja yritysten epävarma tilanne heijastuu suhdanneherkälle tapahtuma-alalle erityisesti yritystapahtumiin, olisi erityisen tärkeää huolehtia kuluttajatapahtumien kysynnästä. Jos arvonlisäverokorotuksesta aiotaan pitää kiinni, tarvitaan vastaavasti kysyntää piristäviä päätöksiä”, kertoo Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman.

“Korona-aika osoitti, kuinka tärkeitä festivaalit ja muut kulttuuritapahtumat ovat ihmisille. Pandemian jälkeen taide- ja kulttuurifestivaalien talous on ollut valtavien haasteiden edessä, mutta tiukalla taloudenpidolla ja hyvin maltillisilla lipunhintojen korotuksilla on päästy takaisin kasvu-uralle. On täysin vastuutonta, että samanaikaisesti ollaan leikkaamassa kulttuuripoliittisia tukia roimalla kädellä ja lisäksi ehdotetaan pääsylippujen arvonlisäveroa korotettavaksi. Festivaaliala ei yksinkertaisesti kestä sitä”, sanoo Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Kai Amberla, Finland Festivals ry, +358 40 551 5752, kai.amberla@festivals.fi
toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen, LiveFIN ry, +358 50 376 3767, jenna.lahtinen@livefin.fi
toiminnanjohtaja Laura Haarala, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, +358 40 526 7260, toiminnanjohtaja@ohjelmatoimistot.fi
toimitusjohtaja Sami Kerman, Tapahtumateollisuus ry, +358 40 563 4655, sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi

Finland Festivals on yleishyödyllisten, voittoa tavoittelemattomien taide- ja kulttuurifestivaalien kattojärjestö. Musiikin eri lajien lisäksi mukana on tanssin, teatterin, kirjallisuuden, kuvataiteen, elokuvan ja lastenkulttuurin parhaat tekijät. Jäsenfestivaaleja on tällä hetkellä lähes sata.

LiveFIN on elävän musiikin edunvalvoja, joka kokoaa yhteen vapaan kentän tapahtumatoimijat – klubit ja keikkapaikat, festivaalit, konserttisalit, kulttuuritalot, musiikkitapahtumien järjestäjät sekä livemusiikin välittäjäportaan: agentit ja managerit. LiveFIN valvoo elävän musiikin etuja, kehittää alaa ja ajaa yhteisiä asioita antaen toimijoille kuuluvan äänen. LiveFINillä on yli seitsemänkymmentä jäsentä.

Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, SOA, on Suomessa toimivien ohjelmatoimistojen ja agenttien etujärjestö. SOA:ssa on yli 50 yritystä eri puolilta Suomea ja yhdessä ne edustavat kattavasti koko toimialaa. Yhdistyksen tehtävänä on, sääntöjensä mukaisesti, toimia tavalla, joka edistää koko toimialan toimintaedellytyksiä. Vaikuttamista tehdään mm. yhteistyössä muiden järjestöjen, tutkimustoiminnan, lausuntojen ja verkottumisen avulla.

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö ja tapahtuma-alan puolesta puhuja. Tapahtumateollisuus ry edustaa eri sisältöjä musiikki-, kulttuuri- ja viihdetapahtumista yritys-, messu-, urheilu- ja toritapahtumiin. Tapahtumateollisuus ry:llä on yli 260 jäsentä, jotka edustavat tapahtuma-alaa laajasti tapahtumatekniikasta tapahtumajärjestäjiin ja tapahtumavenueista kaupunkeihin.

Tapahtumateollisuus ry:n yhdistyksen kokous valitsi uuden puheenjohtajan ja päätti strategiasta vuosille 2024-26

Tapahtumateollisuus ry:n yhdistyksen kokous pidettiin tiistaina 12.12.2023 Espoossa. Yhdistys valitsi puheenjohtajakseen Hämeenlinnan kaupunginjohtajan Olli-Poika Parviaisen. Vuonna 2020 perustetun yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut koko sen tähänastisen historian ajan Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen, jonka kaudella toimintaa on värittänyt koronarajoitukset ja niistä toipuminen sekä toimialajärjestön toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen.

“Hienoa päästä tukemaan upean kasvualan kehittymistä ja jatkamaan tärkeää työtä toimialan huomioimiseksi päätöksenteossa”, sanoo puheenjohtaja Olli-Poika Parviainen. “Hämeenlinnan kaupunginjohtajana sekä aiemman työhistoriani kautta tunnistan kaupunkien ja toimialan vahvat yhteiset intressit ja tapahtumaekosysteemien laajan yhteiskunnallisen merkityksen. Tapahtumateollisuudella ja kaupungeilla on paljon paikkoja, joissa voimme vahvistaa yhteistyötä edelleen”, hän jatkaa.

Tapahtumateollisuuden varapuheenjohtajana jatkaa Suomen Palloliitosta työvapaalla oleva Kalle Marttinen, joka työskentelee parhaillaan ensi vuonna järjestettävien jalkapallon miesten EM-kisojen parissa. Muita hallitukseen valittuja henkilöitä ovat: 

  • Janne Auvinen (Hämeenlinnan Verkatehdas)
  • Teemu Balk (Securitas Events)
  • Juho Hiidenmaa (Management Event Studios)
  • Anu Kauppi (Olympiakomitea)
  • Terttu Keskinen-Rönkkö (Stopteltat)
  • Jenna Lahtinen (LiveFIN)
  • Mirva Merimaa (Tiketti)
  • Sari Mikkonen-Mannila (Omnipress)
  • Marja Pekkanen (Turun messukeskus)
  • Perttu Pesä (Tampereen kaupunki)
  • Mirkka Rautala (Live Nation Finland)
  • Tuomo Tähtinen (Fullsteam Agency)
  • Jarno Uusitalo (Creative Technology Finland)

Yhdistyksen hallituksen työskentelyyn osallistuu aktiivisesti myös hallituksen varajäsenet. Yhdistyksen kokous päätti valita hallituksen varajäseniksi seuraavat henkilöt:

  • Markus Häkkinen (AKK Sports)
  • Saara Iivari (Hippos)
  • Ari Kallas (Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö)
  • Eriikka Kalliokoski (Messua)
  • Jari Kupiainen (Kirkkopalvelut)
  • Kati Kuusisto (Kuusisto & Sahlstedt)
  • Veikko Lehtola (Magnum-konserni)
  • Wille Markkanen (Salmi Platform)
  • Emilia Mikkola (ASM Global Finland / Kulttuuritalo)
  • Päivi Munther (Helsingin kaupunki)
  • Jussi Mäkelä (Rajupaja)
  • Laura Sandström (Sponsorointi- ja tapahtumat ry)
  • Juhana Stenbäck (Lippupiste)

Tapahtumateollisuus ry päätti kokouksessaan myös uudesta strategiasta vuosille 2024-26. Toimialajärjestön tärkeimpinä strategisina tavoitteina on alan toimijoiden yhteen kokoaminen, tapahtuma-alan toimijoita edustaminen ja jäsenmäärän kasvattaminen, vuoropuhelu päättäjien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa, jotta lainsäädäntö, sääntely ja niiden tulkinnat ovat tapahtumajärjestämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisia, sekä jäsenorganisaatioiden toiminnan tukeminen edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden kautta.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa yhdistys edistää edellä mainittuja tavoitteita muun muassa perustamalla työryhmiä turvallisuuden, koulutuksen, vastuullisuuden, tiedolla johtamisen ja hyvien liiketoimintakäytäntöjen kehittämisen ympärille. Olemassa olevien kaupunkien verkoston ja järjestöjen verkoston rinnalle perustetaan oppilaitosten verkosto vuoropuhelun kanavaksi oppilaitosten ja toimialan edustajien välille.

Tapahtumateollisuus ry:n strategia 2024-26

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö. Tapahtumateollisuus edustaa ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.

www.tapahtumateollisuus.fi

Lisätietoja:

Sami Kerman, p. 040 563 4655 / sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi
toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Olli-Poika Parviainen, p. 03 621 2900 / olli-poika.parviainen@hameenlinna.fi
hallituksen puheenjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Kalle Marttinen, 040 823 5273 / kalle.marttinen@tapahtumateollisuus.fi
hallituksen varapuheenjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Tapahtumateollisuus ry:n lausunto järjestyksenvalvontaan liittyen

Sisäministeriössä on työskentellyt työryhmä, joka on selvittänyt vartioiden ja järjestyksenvalvojien koulutusta ja valvontaa ja näihin liittyviä uudistustarpeita: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM006:00/2023#kuuleminen_235c06de-6c7c-4f9f-ac67-4a59a257389b

Tapahtumateollisuus ry:n lausunto nostaa esiin kaksi pääkohtaa: työvoiman saatavuuden ja järjestyksenvalvojien tehtäväkentän kehittymisen.

Työryhmäraportissa on esitetty useita ehdotuksia, jotka kaikki vaikuttavat työvoiman saatavuuteen heikentävästi. Järjestyksenvalvojakoulutuksen pidentäminen, kertauskoulutusvaatimuksen laajentaminen ja erityisesti tilapäisten järjestyksenvalvojien poistaminen laista tulisi vaikuttamaan heikentävästi järjestyksenvalvojien saatavuuteen ja vähentää halukkuutta suorittaa järjestyksenvalvojakoulutus tilapäiseen ja satunnaiseen tarpeeseen. Kun kortillisten järjestyksenvalvojien määrä on jo valmiiksi vähentynyt merkittävästi korona-ajan seurauksena, ei järjestyksenvalvojien saatavuutta saa heikentää entisestään tai tapahtumien järjestäminen erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella vaarantuu.

Työryhmäraportin tunnistamat koulutuksen kehittämisen tarpeet koskevat ainoastaan voimankäyttöä ja sen juridisten edellytysten arviointia. Tapahtuma-alan arjessa korostuu sen sijaan asiakaspalvelutaito, ensiaputaidot, kielitaito ja esimerkiksi kyky huolehtia häirinnän ehkäisystä. Samoin tapahtumaturvallisuuden tuottaminen on kehittynyt ja perinteisen voimakeinojen käytön rooli turvallisuuskokonaisuudessa ei ole niin keskeinen kuin työryhmäraportti antaa ymmärtää.

Tapahtumateollisuus ry:n lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan oheisesta liitteestä.

Tapahtumateollisuus ry:n lausunto valtiovarainvaliokunnalle

Tapahtumateollisuus ry:tä pyydettiin lausumaan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä ja erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta. Tapahtumateollisuus ry nosti lausunnossaan esiin toimialan näkymiä ja vaikka ala on palannut kasvu-uralle, koronan vaikutukset näkyvät yhä toimialalla ja talouden yleinen epävarmuus heijastuu herkästi tapahtuma-alalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksessa kiinnitimme erityistä huomiota kulttuuriavustusten leikkauksiin, joilla on merkittävä vaikutus vapaan kentän kulttuuritapahtumille. Lisäksi nostimme esiin liikunnan ja urheilun julkisen rahoituksen tärkeyden ja sen merkityksen siemenrahana. Myös koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset tapahtuma-alalla on pitkällä aikavälillä kasvaa ja menestyä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen lisäksi nostimme lausunnossa esiin alan huolen siitä, miten arvonlisäveron suunniteltu neljän prosenttiyksikön korotus tulee vaikuttamaan tapahtuma-alan kasvuun ja kannattavuuteen. Samoin alan ja sen tilanteen myönteisen kehittymisen kannalta on iso merkitys sillä, että alaa varten luodaan omaa sääntelyä sen omista lähtökohdista.

Koko lausuntomme löytyy oheisesta dokumentista.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Sami Kerman, sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi, 0405634655

Tapahtumateollisuus ry:n esite on julkaistu

Tapahtumateollisuus ry:n yleisesite on julkaistu ja voit lukea sen klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Esitteessä kuvataan Tapahtumateollisuus ry:n syntyhistoriaa, millaisen matkan olemme kulkeneet tähän mennessä ja mitä meillä on yhdistyksenä ja toimialana edessämme. Esitteeseen on koottu kirjoituksia tapahtumateollisuuden tavoitteista, Tapahtumateollisuus ry:n tehtävästä ja muun muassa tapahtuma-alan tunnuslukuja. Lisäksi esitteessä kuvataan tapahtumaelinkeinoa ja sen toimijoita, joiden tunnistaminen ja määrittely on alkanut, mutta ei missään tapauksessa päättynyt.

Voit lukea lisää Tapahtumateollisuus ry:stä ja tapahtuma-alasta esitteestämme osoitteessa: https://www.esitteemme.fi/tapahtumateollisuus/WebView/