Check! -merkki on turvallisten tapahtumien tunnus

Tapahtumateollisuuden toteuttama kampanja tekee näkyväksi yleisötilaisuuksissa laajasti toteutettavat turvallisuustoimenpiteet.

#turvallisettapahtumat

Tapahtumateollisuus on julkaissut Check! -merkin, joka kertoo yleisölle siitä, että tapahtuma on toteutettu turvallisesti. Tunnuksen käyttöönsä ottavat tapahtumat sitoutuvat toteuttamaan laajaa turvallisuustoimenpiteiden listaa. Näin varmistetaan niin yleisön, esiintyjien kuin tapahtuman henkilökunnan turvallisuus.  

– Tapahtuma-alan ammattilaisille turvallisuus on enemmän kuin vain lattiaan liimattava tarra. Turvalliset tapahtumat syntyvät monipuolisesta ammattitaidosta ja siitä, että kaikenlaiset riskit on asiantuntevasti kartoitettu, hoidettu ja vielä kerran varmistettu, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Check-merkin takana on laaja lista turvallisuustoimenpiteitä, jotka yleisötilaisuuksissa on aina syytä ottaa huomioon. Osa toimenpiteistä on eri viranomaisten velvoittamia, osa tapahtuma-alan itse luomia hyviä käytäntöjä. Viimeisen vuoden aikana mukaan ovat tietenkin tulleet myös toimenpiteet terveysturvallisuuden varmistamiseksi korona-aikana, Sahlstedt jatkaa.

Turvalliset tapahtumat listattuna yhteen osoitteeseen

Check-listan noudattamiseen sitoutuneet tapahtumat voivat rekisteröityä Check! -merkin käyttäjiksi ja lisätä tapahtumansa turvallisten tapahtumien listalle osoitteessa www.turvallisettapahtumat.fi. Tätä kautta myös yleisöllä on mahdollisuus löytää turvalliseen toimintaan sitoutuneet tapahtumat yhdestä osoitteesta.

– Toivomme, että myös tapahtumien yleisöt ja fanit ottavat check-merkin omakseen. Kantamalla jokainen vastuuta omalta osaltamme voimme yhdessä varmistaa sen, että saamme nauttia tapahtumista turvallisesti ja viihtyisästi tänään alkaneessa kesässä, Sahlstedt kannustaa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana tukemassa turvallisten tapahtumien kampanjaa. 


www.turvallisettapahtumat.fi 

#turvallisettapahtumat

Tapahtumateollisuuden vuosikokous valitsi uuden hallituksen sekä puheenjohtaja Pekka Timosen jatkokaudelle

Tapahtumateollisuus ry:n vuosikokous järjestettiin eilen torstaina 27.5.2021 Tampereella. Kokous valitsi järjestön puheenjohtajan Pekka Timosen kaksivuotiselle jatkokaudelle. Lisäksi vuosikokous valitsi seitsemän hallituksen jäsentä erovuoroisten jäsenten tilalle.

Kuvassa vasemmalta edessä: Mirva Merimaa, Rosa Meriläinen, Laura Sandström, Jenna Lahtinen, Jarno Uusitalo, Jari Kupiainen, Mika Nevalainen ja Matti Jykylä Takarivissä: Pekka Timonen, Marko Hurme, Tomi Saarinen, Janne Auvinen, Tuomo Tähtinen ja Juho Hiidenmaa.

Tapahtumateollisuuden hallituksen kokoonpano:

Puheenjohtaja Pekka Timonen                Varapuheenjohtaja, Kalle Marttinen, Suomen Palloliitto 

Varsinaiset jäsenet:                Varajäsenet:

Bright, Jarno Uusitalo                                        Akun Tehdas, Aku Syrjä

Fullsteam Agency Oy Tuomo Tähtinen        Messuliitto, Reijo Kantola

Kirkkopalvelut, Jari Kupiainen                         Magnum Live Veikko Lehtola

KULTA ry, Rosa Meriläinen                               Suomen Hippos ry, Tomi Himanka

Lataamo Group Oy, Juho Hiidenmaa           META ry, Juha Rahko

LiveFIN ry, Jenna Lahtinen                              Teatteri Toivo, Sara Salmenmäki

Live Nation, Tomi Saarinen                              Warner Music Live, Anne Kirsikka

SPOT ry, Laura Sandström                               Evento, Nina Harlin

Sun Effects, Matti Jykylä                                   Stopteltat, Terttu Keskinen-Rönkkö

Tampere-talo Oy, Mika Nevalainen               Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö ry, Ari Kallas

Tiketti Oy, Mirva Merimaa                               Lippupiste Oy, Ari Palhamo

Uros Live, Marko Hurme                                  Isomäki Areena, Niklas Ikonen

Verkatehdas Oy, Janne Auvinen                    Securitas Events, Teemu Balk   

Turvavälein ja terveysturvallisesti järjestetyt yleisötilaisuudet pääsevät avautumaan toukokuussa – näkymä kesäkuulle luotava pikaisesti

Ministeriön ohjauksesta puuttuu tarkkarajaisuus ja eriarvoistava kohtelu jatkuu edelleen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt valtakunnallisista toimenpidetasoista luopumisesta, mikä tarkoittaa, että rajoituspäätökset siirtyvät alueellisten ja paikallisten viranomaisten vastuulle.

Ministeriö julkaisi eilen maanantaina ohjauskirjeen alueiden epidemiavaiheisiin perustuvaan päätöksentekoon siirtymisestä. Ministeriön suositusten mukaisesti alueelliset viranomaiset voivat tehdä päätöksen, jolla yli 50 hlön yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää epidemian perustason alueella, kun noudatetaan terveysturvallisuuskäytänteitä ja huolehditaan turvavälien toteutumisesta.

Kiihtymisvaiheen alueilla ministeriön ohjaus on muutoin sama, mutta terveysturvallisuusvelvoitteet astuisivat voimaan sisätiloissa järjestettävien tilaisuuksien osalta yli 10 henkilön yleisötilaisuuksissa.

– Tämä on jälleen askel eteenpäin tapahtumien turvallisessa ja odotetussa avautumisessa. Kuitenkin ministeriön ohjaus on vielä eri toimialoja eriarvoistavaa. Yleisötilaisuuksia koskevat edelleen tiukemmat määräykset kuin muuta asiakastiloissa järjestettävää ja ihmisiä yhteen kokoavaa toimintaa, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Tapahtuma-alan yritysten ja työntekijöiden perusoikeuksia rajoitetaan muita toimialoja voimakkaammin, vaikka hallitus on jo useasti luvannut korjata tilanteen.  Rajoituksille ei ole perusteita, sillä tapahtuma-ala on toiminut vastuullisesti, eikä ammattimaisesti järjestetyissä yleisötilaisuuksissa ole syntynyt koronatartuntoja tai edes merkittävää määrää altistuksia.

Vahvistettu näkymä kesäkuun alusta eteenpäin puuttuu

Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä tartuntatautilain muuttamiseksi on kirjaus siitä, että perusoikeuksiin puuttuvia toimenpiteitä ei voida tehdä epidemian perustasolla. Tapahtumateollisuus katsoo, että tämä kirjaus velvoittaa linjaamaan tartuntatautilain käyttöä jo nykyisellään. Tapahtumateollisuus edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö korjaa antamaansa ohjausta sekä julkaisee viipymättä myös ohjauksen loppukesän osalta. Tapahtumajärjestäjät ovat vailla vahvistettua ja tarkkaa näkymää rajoitustilanteesta kesäkuun alusta eteenpäin.

– Alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on nyt mahdollisuus käyttää heille kuuluvaa harkintavaltaa ja toteuttaa rajoitukset yhdenvertaisesti, perustellusti ja tarkkarajaisesti. Yleisötilaisuudet ovat juuri se paikka, jossa toiminnan järjestäjällä on normaalistikin laaja velvollisuus jatkuvasti valvoa osallistujien turvallisuutta. Näin voimakkaalle rajoittamiselle tulisi olla painavat perusteet ja rajoitusten tulisi tarkkarajaisesti kohdentua vain riskin aiheuttavaan toimintaan, Sahlstedt vaatii.

Tapahtumateollisuus julkaisi viime viikolla verkkosivuillaan tilannehuoneen, joka kokoaa yhteen tietoa epidemiatilanteesta ja yleisötilaisuuksien rajoituksista alueittain. Tilannehuoneesta löytyy myös Tapahtumateollisuuden kokonaisarvio rajoitustilanteesta.

Pidä huolta -konsertti tapahtuma-alan tekijöiden tukemiseksi tänään perjantaina 7.5. kello 21 Yle TV 2:lla

Tapahtumateollisuus järjestää Pidä huolta -konsertin tapahtuma-alalle tänään perjantaina 7.5. kello 21-23. Yle välittää konsertin TV 2:lla ja Areenassa . Konsertilla tuetaan koronaepidemian vuoksi pahoin kärsinyttä tapahtuma-alaa ja nostetaan esille alan ammattilaisten tarinoita. 

Tavastia-klubilta suorana välitettävässä konsertissa esiintyvät Anssi Kela, Erin, Yeboyah, Maija Vilkkumaa, J. Karjalainen, Behm, Gasellit ja Jesse Markin. Illan aikana kuullaan myös tapahtuma-alan ammattilaisten tarinoita poikkeuksellisen koronavuoden keskeltä. Samalla luodaan toivoa tulevaan ja siihen aikaan, kun pääsemme taas kohtaamaan toisemme turvallisesti konserteissa, urheilukatsomoissa, messuilla ja markkinoilla. Konsertin juontaa YleX:n Anne Lainto.

Illan konsertin esiintyjät ja työryhmä voivat toteuttaa konserttia turvallisin mielin, sillä yhteistyössä Mehiläisen kanssa koko työryhmälle toteutettiin koronatestit. Mehiläinen haluaa olla osaltaan varmistamassa yhteiskunnan turvallista avautumista ja tarjoaa nopean ja joustavan pääsyn koronatestiin ympäri Suomen. Konsertissa ei ole yleisöä.


Tapahtuma-alan kriisin vuosipäivänä 12.3.2021 käynnistetty Tapahtumateollisuuden ja Kotimaanavun järjestämä Työt kielletty -keräys on kerännyt lahjoituksia jo lähes 100 000 euroa. Konkreettista apua Kotimaanapu on vienyt perille jo yli 20 000 euron edestä. Avun tarve on edelleen akuutti. Työt kielletty -keräykseen voi lahjoittaa osoitteessa www.kotimaanapu.fi

Tapahtumateollisuuden tilannehuone seuraa yleisötilaisuuksien rajoitustilannetta ja avautumistahtia koko Suomessa

Tapahtumateollisuus on avannut verkkosivuilleen tilannehuoneen, josta löytyvät kootut tiedot epidemiatilanteesta sekä yleisötilaisuuksia koskevista rajoituksista alueittain. Tilannehuoneen tiedot kerätään THL:n ja Avin sivuilta. Lisäksi tilannehuoneesta löytyy Tapahtumateollisuuden oma tilannearvio koskien nykyisiä rajoituksia sekä arvio yleisötilaisuuksia koskevista tulevista linjauksista.

Tilannehuone tarjoaa tapahtumajärjestäjille, yleisölle ja medialle ajantasaisen kuvan siitä miten valtioneuvoston julkaisemaa exit-suunnitelmaa toteutetaan yleisötilaisuuksien osalta. Tilannehuoneen avulla voidaan seurata yleisötilaisuuksia koskevien viranomaispäätösten sisältöjä ja arvioida, ovatko ne vallitsevan epidemiatilanteen ja kansallisten linjausten mukaisia.

Valtioneuvoston vahvistama exit-suunnitelma antoi toivoa niin tapahtumien tekijöille kuin yleisöille. Tapahtumateollisuus uskoo tapahtumien käynnistyvän laaja-alaisesti alkavan kesän aikana ja haluaa kannustaa järjestäjiä sekä yleisöjä valmistautumaan avautumiseen.

– Lähtökohtana on, että kesäkuun alusta perustason alueilla yleisötilaisuuksissa on käytössä samat tartuntatautilain mukaiset terveysturvallisuustoimenpiteet kuin muissakin asiakastiloissa. Kun tartuntamäärät painuvat alas ja väestöä on jo laajasti rokotettu, ei yleisötilaisuuksien merkittäville rajoituksille ole enää perusteita, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Haluamme vahvistaa sekä tapahtumajärjestäjien että yleisöjen luottamusta. Pahin uhka on vihdoin väistymässä. Tapahtuma-alan ammattilaiset ovat valmiina järjestämään turvallisia tapahtumia ja ottamaan yleisöt vastaan. Odotamme, että kesän tunnelma tulee olemaan myönteisellä tavalla hyvin erityinen, Sahlstedt iloitsee.

Hallituksen vahvistama exit-suunnitelma luo tapahtumateollisuuteen tulevaisuuden näkymää

Suomen hallituksen tänään julkistama, vahvistettu exit-suunnitelma luo tapahtumateollisuuden yrityksille näkymää tulevaan. Joulukuun alusta saakka suljettuna ollut toimiala sai vihdoin konkretiaa siitä, milloin ja kuinka tapahtumia voitaisiin alkaa taas järjestämään.

Hallituksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti alle 50 osallistujan sisätapahtumat ja 50 henkilön lohkojärjestelyin toteutetut ulkotapahtumat pyritään avaamaan epidemian perustasolla olevilla alueilla mahdollisimman pian. Hallitus kertoi myös arvioivansa perusteita hybridistrategian toimenpidetasoista luopumiseksi ensi viikolla. Toimenpidetasoista luopumisen jälkeen tapahtumien osalta siirryttäisiin toteuttamaan OKM-työryhmän luomaa exit-suunnitelmaa.

Lisäksi hallitus kertoi esittävänsä tartuntatautilakiin kesäkuun alusta voimaan tulevia muutoksia, joiden myötä kahden metrin turvavälivelvoitteesta luovuttaisiin ulkotilaisuuksien osalta kokonaan ja sisätilojen osalta niillä alueilla, joilla tartuntojen ilmaantuvuus on alle 25.

– Nyt esitelty exit tarjoaa odotettua konkretiaa tapahtumien järjestämisen ehdoista ja aikataulusta. On kuitenkin vielä oleellista huolehtia siitä, että alueelliset viranomaiset tulevat tekemään exit-suunnitelman mukaisia selkeitä ja johdonmukaisia päätöksiä. Päätökset täytyy tänä kesänä kyetä myös tekemään riittävän ajoissa, nyt kun selkeät raamit rajoitusten purkamiselle on vahvistettu, sanoo Tapahtumateollisuuden johtaja Kati Kuusisto.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi myös, että tarkempia tietoja tapahtuma-alan taloudellisesta tukipaketista saatetaan julkistaa vielä tänään.

– Olemme valitettavasti nähneet viime viikkoina, kuinka alan pitkään jatkunut näköalattomuus on aiheuttanut useiden suurten kesätapahtumien peruuntumisia. Nyt vahvistettu exit tarvitsee rinnalleen vielä taloudellisten tukien kokonaisuuden, jonka avulla yritysten toimintamahdollisuuksia vahvistetaan. Toivomme, että tukikokonaisuuden vaikuttavuudessa on onnistuttu ja lopputuloksena saataisiin vielä aikaan hyvä ja turvallinen tapahtumakesä, Kuusisto maalailee.

Tapahtumateollisuus lausui hallituksen exit-suunnitelmasta

Tapahtumateollisuus ry on jättänyt tänään 16.4.2021 lausunnon koskien hallituksen exit-suunnitelmaa. Alla oleva lausunto on toimitettu hallituksen keskeisille ministereille sekä ministeriöiden kansliapäälliköille.

Tapahtumateollisuus edustaa toimialaansa laajasti yli 200 tapahtuma-alan yrityksen sekä 15 tapahtuma-alan järjestön tai liigan antamalla mandaatilla. Tapahtumateollisuudessa toimii Suomessa 3200 yritystä ja toimiala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Koronakriisin vuoksi asetetut voimakkaat rajoitukset ja tapahtumien täyskiellot ovat aiheuttaneet tapahtuma-alan yrityksille viimeisen vuoden ajalta keskimäärin 74 % liikevaihdon menetykset. Viime vuonna lomautettuna oli yli 10 000 työntekijää ja kokonaan työllistämättä jäi lähes 140 000. Vuoden 2021 lomautuksia on jouduttu muuttamaan irtisanomisiksi ja satojen yritysten toiminta on ajettu lopullisesti alas. Koronakriisin aiheuttamat kokonaismenetykset toimialalle tulevat olemaan vähintään 2,5 miljardia euroa.

Tapahtumateollisuus katsoo, että hallituksen esitys exit-suunnitelmaksi ei ole yleisötilaisuuksien osalta riittävästi perusteltu eikä se noudata tarkkarajaisuutta ja oikeasuhtaisuutta.

RAJOITUSTEN PERUSTEET JA PURKUJÄRJESTYS

Yleisötilaisuuksien rajoituksia on esitetty purettavan viimeisenä, mutta tälle ei ole esitetty riittäviä perusteita. Ammattimaiset tapahtumajärjestäjät ovat toteuttaneet yleisötilaisuudet turvallisesti myös koronaepidemian aikana, eikä ammattimaisesti toteutetuissa yleisötilaisuuksissa ole viime kesän ja syksyn aikana syntynyt yhtään yleisöjen keskuudessa levinnyttä tartuntaketjua. Tapahtuma-alan yhtiöissä on investoitu sekä osaamiseen että turvallisuuskalustoon heti koronakriisin puhjettua keväällä 2020. 

Ammattimaisilla tapahtumajärjestäjillä on kyky varmistaa yleisötilaisuuksien terveysturvallisuus myös poikkeusaikana. Ammattimaisesti järjestetyt yleisötilaisuudet ovat olleet kiellettyjä joulukuun 2020 alusta saakka. Siitä huolimatta koronatartuntojen kehitys jatkoi kasvua vielä maaliskuulle saakka.

Yleisötilaisuudet ovat monenlaisen lainsäädännön (esim. kokoontumislaki, pelastuslaki, kuluttajaturvallisuuslaki) velvoittamina tarkasti valvottuja tilanteita, joissa tapahtumajärjestäjillä on velvollisuus vastata yleisöjen ja osallistujien turvallisuudesta sekä puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Kun yhteiskunnan muita toimintoja ja toimialoja ryhdytään jo ensi viikosta avaamaan on erittäin perusteltua kysyä, millä perusteilla yleisötilaisuudet eivät ole näiden rajoitusten purkamisen kohteena?

Yleisötilaisuuksien salliminen ei siis ole aiheuttanut epidemian kiihtymistä, eikä niiden kieltämisellä ole ollut epidemiaa hidastavaa vaikutusta. Yleisötilaisuuksien nykyisen kaltaiselle rajoittamiselle ei ole perusteita ja niiden purkaminen tulee aloittaa välittömästi. Yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten purkamisen viivyttäminen on täysin kohtuutonta ja rikkoo tapahtuma-alan toimijoiden lukuisia perusoikeuksia.

RAJOITUSTEN OIKEASUHTAISUUS JA TARKKARAJAISUUS 

Yleisötilaisuuksien rajoittamispäätöksissä ei ole toteutettu tarkkarajaisuutta ja oikeasuhtaisuutta,  vaan kaikenlaisia yleisötilaisuuksia on kaikissa epidemian vaiheissa rajoitettu samalla tavalla. Alueelliset ja paikalliset viranomaiset ovat näin syyllistyneet toistuvasti harkintavallan alituksiin yleisötilaisuuksiin rajoituspäätösten osalta. Harkintavallan alittamiseksi katsottavaa toimintaa ei ole harjoitettu vain yksittäisissä päätöksissä eikä vain esimerkiksi koronaepidemian pahimpana aikoina vaan sen sijaan vuoden ajan toistuvasti lukuisten viranomaisten tartuntatautilain 58 §:n nojalla antamissa päätöksissä, jotka vaikuttavat lukuisten tapahtuma-alan toimijoiden lukuisten perusoikeuksien suojaamaan toimintaan. Huvipuistot ovat ainoa poikkeus viranomaisen harkintavallan toteuttamisesta. Huvipuistojen osalta rajoituksia pystyttiin toteuttamaan tarkkarajaisesti jo viime kesän alussa. Tällaista harkintaa on kyettävä toteuttamaan välittömästi myös muiden yleisötilaisuuksien osalta.

Alueellisten ja paikallisten viranomaisten on annettava yleisötilaisuuksien osalta tarkkarajaisia ja oikeasuhtaisia päätöksiä. Tällaisella harkinnalla tulee minimoida tapahtumaelinkeinolle aiheutuvat vahingot.

Päätöksissä tulee huomioida erilaisten tapahtumapaikkojen riskit (esim. sisä- ja ulkotila) sekä muut käytettävissä olevat (vaihtoehtoiset) keinot, joita tapahtumissa myös juridisesti voidaan toteuttaa, velvoittaa ja valvoa. Tällaisia ovat esimerkiksi kasvomaskit, joiden käytön tulisi olla vaihtoehto turvaväleille. Saatavilla on myös kattavaa tutkimusnäyttöä siitä, että koronaviruksen tartuntariskit ovat ulkotiloissa huomattavasti alhaisemmat ja kasvomaskeja käytettäessä lähellä nollaa.

KORONATODISTUKSEN LAAJA KÄYTTÖÖNOTTO SUOMESSA

Suomessa tulee katsoa eteenpäin kesän yli ja rakentaa jo nyt ratkaisuja, joilla yhteiskuntaa pidetään avoinna turvallisesti myös poikkeusaikana. Koronaepidemia saattaa jatkua tulevana syksynä ja ensi vuonnakin. Digitaalinen koronatodistus olisi ratkaisu, jolla voidaan samanaikaisesti vahvistaa elinkeinoelämämme kansainvälistä kilpailukykyä ja mahdollistaa turvallinen, avoin yhteiskunta. Koronatodistuksen vihreä valo olisi mahdollista saada joko koronarokotteen, tuoreen negatiivisen koronatestituloksen tai hiljattain sairastetun koronainfektion myötä. Koronatodistus kertoisi ainoastaan, että vihreän valon saaneella henkilöllä joku kolmesta vaatimuksesta täyttyy. Se ei siis yksilöisi tarkempia terveystietoja. 

Koronatodistus on jo otettu tai sen käyttöönottoa suunnitellaan Suomen naapurimaissa. Mikäli Suomi jättäisi vastaavan mahdollisuuden toteuttamatta, voisi se tarkoittaa, että kansainväliset suurtapahtumat ja tapahtumaturismi suuntaisivat niihin maihin, joissa tapahtumia voidaan varmuudella toteuttaa turvallisesti alkavan kesän sekä myös ensi syksyn ja talven aikana.  Laajasti käyttöön otettuna koronatodistus voisi vahvistaa yleisesti terveysturvallisuutta ja mahdollistaa yhteiskunnan pysyminen avoimena. Samalla se voisi vähentää kansalaisten tuntemaa pelkoa ja tarjoaisi mahdollisuuden toimia vastuullisesti. Rokote-, testi- tai sairastamistietoon perustuva koronatodistus takaisi kansalaisille laajasti yhdenvertaiset mahdollisuudet. Rokotuksen ottamiseen ja aktiiviseen testaamiseen rohkaiseva koronatodistus todennäköisesti lisäisi myös koronatartuntojen tunnistamista ja mahdollistaisi tartuntaketjujen katkaisun nykyistä tehokkaammin.

 Tapahtumateollisuus esittää, että hallitus edistää nopeasti mahdollisuuksia ja valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset koronatodistuksen luomiseksi ja käyttöönottamiseksi laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa.

YLEISÖTILAISUUKSIIN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KIIREELLINEN UUDISTUSTARVE  

Tapahtumateollisuus nostaa esille myös kiireellisen tarpeen yleisötilaisuuksia koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Tartuntatautilain 58 §:ää ei ole tarkoitettu alun perin koronapandemian kaltaiseen soveltamistilanteeseen, eikä se ole perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta siihen ongelmitta soveltuva. Arvioidessaan tartuntatautilain 58 §:ää perustuslakivaliokunta ei ole ajatellut säännöksen perustuslainmukaisuutta koronapandemian kaltaisessa tilanteessa, sillä hallituksen esitys perustuu hyvin toisenlaiseen tartuntataudin torjuntatilanteeseen kuin globaalin pandemian hallintaan. Tartuntatautilain 58 § sen paremmin kuin kokoontumislakikaan eivät tunnista yleisötilaisuuksiin liittyvää laajaa elinkeinotoimintaa tai lainkäytöstä elinkeinotoiminnalle aiheutuvia seurauksia. Tartuntatautilaissa ei esimerkiksi tunnisteta yleisötilaisuuksien voimakkaasta rajoittamisesta ja kieltämisestä aiheutuvaa elinkeinonharjoittamisen mahdollisuuden estymistä. Samoin tartuntatautilaissa voimassa olevasta lähikontaktin määritelmästä johtuen yleisötilaisuuksien järjestäminen nykyisellään ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Yleisötilaisuuksiin kohdistuvaa lainsäädäntöä täytyy uudistaa kiireellisesti siten, että se tunnistaa tapahtumiin liittyvän laajan ja vaikuttavan ammattimaisen elinkeinotoiminnan. Tämä tarkoittaisi sekä kokoontumislain että tartuntatautilain uudistamista. Myös tämä tarve täytyy huomioida välittömästi tartuntatautilain jatkamisen käsittelyn yhteydessä.

Koronatodistus vahvistaisi Suomen kilpailukykyä sekä avointa, turvallista yhteiskuntaa

Elinkeino- ja työelämän järjestöjen yhteinen kannanotto:

Yli vuoden kestänyt koronaepidemian aiheuttama poikkeusaika on vaikuttanut voimakkaasti jokaisen suomalaisen elämään ja sulkenut yhteiskuntaamme. Epidemian tämänhetkinen myönteinen kehitys ja rokotusten edistyminen antavat pitkään kaivattua toivoa siitä, että elämä normalisoituisi kohti pian alkavaa kesää. 

Kulunut vuosi on opettanut sen, että koronaviruksen ja -epidemian käyttäytymistä on kuitenkin mahdotonta varmuudella ennustaa. Suomen tulisi siksi katsoa eteenpäin kesän yli ja rakentaa jo nyt ratkaisuja, joilla pidämme yhteiskuntaa avoinna turvallisesti myös poikkeusaikana. 

Digitaalinen koronatodistus olisi ratkaisu, jolla voidaan samanaikaisesti vahvistaa elinkeinoelämämme kansainvälistä kilpailukykyä ja mahdollistaa turvallinen, avoin yhteiskunta. Koronatodistuksen vihreä valo olisi mahdollista saada joko koronarokotteen, tuoreen negatiivisen koronatestituloksen tai hiljattain sairastetun koronainfektion myötä. Koronatodistus kertoisi ainoastaan, että vihreän valon saaneella henkilöllä joku kolmesta vaatimuksesta täyttyy. Se ei siis yksilöisi tarkempia terveystietoja. 

Koronatodistuksen käyttöönotto on oleellista koronaepidemiasta pahiten kärsineiden toimialojen, kuten tapahtumateollisuuden ja kotimaisten palveluiden elpymiseksi sekä matkailun kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Koronatodistus on jo otettu tai sen käyttöönottoa suunnitellaan Suomen naapurimaissa. Mikäli Suomi jättäisi vastaavan mahdollisuuden toteuttamatta, voisi se tarkoittaa että kansainväliset suurtapahtumat ja tapahtumaturismi suuntaisivat niihin maihin, joissa tapahtumia voidaan varmuudella toteuttaa turvallisesti alkavan kesän sekä myös ensi syksyn ja talven aikana.  

Laajasti käyttöön otettuna koronatodistus voisi vahvistaa yleisesti terveysturvallisuutta ja mahdollistaa yhteiskunnan pysyminen avoimena. Samalla se voisi vähentää kansalaisten tuntemaa pelkoa ja tarjoaisi mahdollisuuden toimia vastuullisesti. Rokote-, testi- tai sairastamistietoon perustuva koronatodistus takaisi kansalaisille laajasti yhdenvertaiset mahdollisuudet. Rokotuksen ottamiseen ja aktiiviseen testaamiseen rohkaiseva koronatodistus todennäköisesti lisäisi myös koronatartuntojen tunnistamista ja mahdollistaisi tartuntaketjujen katkaisun nykyistä tehokkaammin.

Koronatodistuksen ei tulisi olla rajoittava tekijä erilaisten palveluiden ja elinkeinoelämän avautumiseksi. Sen sijaan sen tulisi olla koronavilkun ja kasvomaskien tapaan väliaikainen, vahvasti suositeltu tapa jokaiselle pitää huolta siitä tasa-arvoisesta, avoimesta, hyvinvoivasta ja toimivasta yhteiskunnasta, joka Suomi on. 

Esitämme, että maamme hallitus edistää nopeasti mahdollisuuksia ja valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset koronatodistuksen luomiseksi ja käyttöönottamiseksi laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa.

Pekka Timonen, puheenjohtaja

Tapahtumateollisuus ry

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja

Elinkeinoelämän Keskusliitto

Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja

Keskuskauppakamari

Tuomas Aarto, toimitusjohtaja

Palvelualojen työnantajat Palta ry

Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja

Suomen Yrittäjät

Esitys tapahtumatakuuksi jättäisi pääosan tapahtumista tuen ulkopuolelle ja eriarvoistaisi rajusti alan toimijoita

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut lakiesityksen tapahtumatakuusta. Maanantaina lausunnoille lähetetty esitys tapahtumien takuutueksi on kuitenkin monilta osin puutteellinen ja asettaisi alan toimijat vahvasti eriarvoiseen asemaan. 

Yli vuoden ajan voimakkaiden rajoitus- ja sulkutoimien kohteena ollut tapahtumateollisuus on odottanut työ- ja elinkeinoministeriön esitystä loppuvuoden 2021 tapahtumien tuotantoa varmistavasta tapahtumatakuusta.  Tuella korvattaisiin viranomaismääräysten aiheuttamissa tapahtumien peruutus- ja rajoitustilanteissa osa tapahtuman toteutuneista tuotantokuluista.

Maanantaina 29.3. lausuntokierrokselle lähetetty esitys ei täytä alan tarpeita, vaan jättäisi perusteetta suuren osan toimialasta takuun ulkopuolelle. Lisäksi takuutuki kohdistuisi vain kesäkauden tapahtumiin.

– Hyvä että tapahtumatuen tarve on vihdoin tunnistettu. Sen kuitenkin pitää myös toimia tarkoituksessaan. Siksi tukimallia täytyy korjata ennen eduskunnan päätöstä, sillä ehdotetussa muodossa takuutuki jättäisi laajan osan tapahtumista kokonaan tuen ulkopuolelle, toteaa Tapahtumateollisuuden puheenjohtaja Pekka Timonen.

Tapahtumateollisuudessa toimii Suomessa 3200 yritystä. Yritykset palvelevat normaalisti suurta määrää erilaisia tapahtumia, joten mikään yksittäinen tapahtumalaji ei tarjoa riittävästi työtä toimialan yritysverkostolle. Nyt esitetty tapahtumatakuu kohdistuisi pääasiassa festivaaleihin ja kesän suurtapahtumiin, joiden työllistävä vaikutus on koko toimialaan nähden varsin kapea-alainen. Samalla tuen alueellinen kattavuus olisi heikko.

Esityksen mukaan tuki kattaisi esimerkiksi uskonnolliset tapahtumat, mutta jättäisi kokonaan ulkopuolelle kaiken ympärivuotisen tapahtumatoiminnan sekä muun muassa yritysmuotoisen teatteritoiminnan ja urheilun ammattilaissarjojen toiminnan.

– Takuutuen tulee tarjota selkänoja varmistamaan toimialan uudelleen avautuminen  ja laajan elinkeinotoiminnan elpyminen. Esitetty takuumalli kohdistuisi pääasiassa festivaaleihin ja yksittäisiin suurtapahtumiin. Tällainen rajaus on hyvin kapea ja näkemyksetön, sillä toimialan liikevaihto ja työpaikat syntyvät laaja-alaisesta tapahtumatoiminnasta, jota tarvitaan koko ekosysteemin työllistämiseksi.

Nyt annetun esityksen mukaan takuun ulkopuolelle olisivat jäämässä mm. kesäteatterit, urheilusarjat, musiikkiklubit sekä messu- ja kongressikeskusten toiminta.  Myös takuutuen voimassaolo on ministeriön esityksessä rajattu 30.9. asti. Aikarajaus ei huomioi tapahtuma-alan tuotantojen valmistelun aikajännettä ja se ei myöskään kattaisi yhtä alan aktiivisimmista toimintakausista.

– Pelkän kesän kattava takuutuki olisi pitänyt säätää viimeistään tammikuussa. Edellytämme takuutuelta turvaa myös syyskauden tapahtumien varmistamiseen. Syksyllä ja alkutalvesta järjestetään paljon messuja ja yritystapahtumia sekä viihde- ja seminaaritapahtumia. Ne on saatava kattavasti takuutuen piiriin, vaatii puheenjohtaja Timonen.

Useat Euroopan maat kuten Saksa, Itävalta, Tanska, Hollanti ja Viro ovat jo ilmoittaneet laajan tapahtumien takuutuen käyttöönotosta.

Tapahtumateollisuuden avoin kirje Suomen hallitukselle 26.3.2021

Viimeisinä viikkoina hallitus on päättänyt valmistella kiireisesti taloudelliset kompensaatiot niille toimialoille ja elinkeinoille, jotka ovat kohdanneet koronaepidemian vuoksi asetettuja elinkeinotoiminnan sulkuja. Parhaillaan kiireellisessä valmistelussa ovat taloudelliset kompensaatiot yrityksille, joiden liiketoiminta tulee kärsimään hallituksen päättämistä liikkumisrajoituksista.

Tapahtumateollisuuden 3200 yrityksen elinkeinotoiminta ja lähes 200 000 työntekijän toimeentulo ovat kärsineet ihmisten kokoontumisten rajoittamisesta yhtämittaisesti jo vuoden. Alan yritysten liikevaihdot ovat pudonneet koronaepidemian keston ajalta keskimäärin 74 %. Joulukuun alusta saakka tapahtumat ovat olleet kokonaan kiellettyjä ja yli puolet alan yrityksistä on menettänyt tältä ajalta yli 90 % liikevaihdostaan. Kuluvan vuoden tappiot tulevat nousemaan vähintään 700 miljoonaan euroon. Joka toinen alan yritys ilmoittaa olevansa vaikeuksissa ja yli neljännes on joutunut irtisanomaan työntekijöitään.

Yrityksiä palveleva velkaneuvonta on ruuhkautunut yhteydenottojen nelinkertaistumisen vuoksi. Tapahtuma-, majoitus ja ravitsemisalan yrittäjät pyytävät nyt neuvoja yritystoiminnan lopettamiseksi. Tapahtuma-alan kriisi voimistaa myös muiden toimialojen kriisiä.

Tapahtumateollisuuden yrittäjien tarinat kuulostavat tältä:

Me rakennamme messuosastot ja teemme yritysasiakkaalle osallistumisen messuille mahdolliseksi. Nyt on jo yli vuoden ajan rajoitettu kokoontumista. Nämä toimenpiteet ovat aiheuttaneet sen, että messurakentamisen yritysten liikevaihto on romahtanut viimeiseltä vuodelta sataprosenttisesti, ilman taloudellisia kompensaatioita.  Oma yritykseni on saanut taloudellista tukea hieman yli 30 000 euroa. Menetykset ovat noin 800 000 euroa. Yrittäjänä olen saanut palkkaa viimeksi viime vuoden elokuussa. Kaikki työntekijät on irtisanottu. Yritys on joutunut ottamaan velkaa selviytyäkseen vuokrasta, pakollisista vakuutuksista ja muista kuluista. Velkaa on kertynyt jo 80 000 euroa. Yritys oli velaton ennen koronaepidemian alkamista. En enää selviä taloudellisesti henkilökohtaisessa elämässä. Olen joutunut myymään omaisuutta ja lainaamaan rahaa vanhemmilta ja sisaruksiltani.”

Arvoisa hallitus – te olette luvanneet:

  • Tapahtuma-alan yrityksille laajasti vaikuttavan taloudellisen tuen
  • Vahvistetun tapahtuma-alan exit-suunnitelman
  • Koronaepidemian vuoksi asetettavien rajoitusten tarkkarajaisuutta, oikeasuhtaisuutta ja oikea-aikaisuutta.
  • Toimialojen yhdenvertaista kohtelua

Näiden lupausten toteutumista odottaessa kokonainen toimiala tuhoutuu parhaillaan. Useissa muissa Euroopan maissa näihin asioihin on onnistuttu löytämään vaikuttavia ratkaisuja.

Samalla tapahtuma-alan toimijoiden luottamus hallituksen toimintaan sekä usko Suomeen sivistys- ja oikeusvaltiona murentuvat kovaa vauhtia. Mittavien taloudellisten vaurioiden lisäksi myös näitä henkisiä vaurioita tullaan yhteiskunnassamme korjaamaan vielä pitkään.

Tapahtumateollisuus pyytää hallitukselta vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

– Onko hallituksessa ymmärretty, että tapahtumateollisuus on merkittävä toimiala ja elinkeino?

– Onko hallituksessa ymmärretty, että kustannustuella ei voida riittävästi tukea liiketoimintaa, joka on rajoitusten vuoksi pysähdyksissä?

– Hallitus on päättänyt edistää toimenpiteitä, joilla voidaan tukea tapahtumateollisuuden toimialaa tulevaisuudessa. Miksi hallitus on päättänyt jättää joulukuusta saakka suljettuna olevan toimialan ilman taloudellisia kompensaatioita?