Uutiset

Tapahtumateollisuus huolissaan kokoontumisrajoitusten vaikutuksista demokratiaan

Suomen ensimmäiset aluevaalit käydään sunnuntaina laajojen kokoontumisrajoitusten vallitessa. Vaalikampanjoihin on perinteisesti kuulunut runsaasti tapahtumia ja erilaisten ihmisten kohtaamisia. Nyt niitä ei ole voitu järjestää.

– Vaalit ilman tapahtumia ovat käytännössä tynkävaalit. Tapahtumien ja kohtaamisten puuttumisella on ilmeistä vaikutusta vaalien tulokseen ja äänestysaktiivisuuteen, arvioi Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Kati Kuusisto.

– Toivomme perusteellista tutkimusta aiheesta. Kokoontumisen vapaus on demokratian perusoikeuksia, ja sen puute heikentää koko yhteiskuntaa.

Vaalit ovat perinteisesti yhteiskunnallisen keskustelun aikaa, jolloin ihmiset kokoontuvat kuulemaan ehdokkaiden näkemyksiä, keskustelemaan ja kohtaamaan tupailloissa, baareissa ja tapahtumissa.

Nyt vaalikampanjat ja kohtaamiset ovat keskittyneet sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media ei ole tasa-arvoinen. Se mahdollistaa profiloidun mainonnan ja viestien kohdistamisen sekä ruokkii ns. kuplien syntymistä. Sosiaalisen median toiminta määrittyy algoritmien kautta, ei kaikille avoimen suomalaisen demokratian periaatteiden mukaisesti.

Kokoontumisvapauden kaltaisen perusoikeuden rajoittamisen tulee aina olla erityisen perusteltua ja sen vaikutuksia on tarkasteltava laaja-alaisesti. Rajoitusten voimassaolo tulee myös päättää heti kun niille ei ole riittäviä perusteita tai niiden aiheuttamat haitat ovat suuremmat kuin saavutettavat hyödyt.

Tapahtumatakuun annettiin raueta juuri ennen joulukuun sulkujen alkamista

Tapahtumateollisuutta koskevat uudet kattavat, alueelliset yleisötilaisuuskiellot alkoivat Suomessa viikolla 51/2021. Samanaikaisesti valtioneuvoston asetuksella on säädetty koronapassin tilapäisestä jäädyttämisestä, jolloin viranomaisen määräämät yleisötilaisuuskiellot tarkoittavat käytännössä liiketoimintakieltoa koko suomalaiselle tapahtumaelinkeinolle. 

Tapahtumateollisuuden toimiala tuottaa normaalitilanteessa n. 1,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, alalla toimii 3200 yritystä ja ala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Heidän tilanteensa on jälleen epätoivoinen.

Kokonaisen toimialan elinkeinotoiminta on Suomessa kielletty viranomaisten toimesta. Samanaikaisesti hallitus viivyttelee taloudellisten tukitoimien kanssa ja syventää alan yritysten ja työntekijöiden ahdinkoa. Kaikki tarvittavat tukimekanismit on luotu ja olisivat nopeasti käyttöönotettavissa, mutta hallitus ei ole tehnyt asiasta päätöstä. Tapahtumateollisuuden toimialan suojaksi erikseen luodun tapahtumatakuun annettiin raueta 7.12.2021 – siis juuri ennen toimialan täyssulkujen alkamista. Tapahtumateollisuus on esittänyt tarpeen tapahtumatakuun jatkamisesta toistuvasti koko viime syksyn ajan.

Jo lähes kaksi vuotta kestänyt kriisi on heikentänyt tapahtumateollisuuden yrityksiä merkittävästi. Niillä ei uudessa sulkutilanteessa ole enää riittäviä puskureita tai kassavaroja. Samanaikaisesti tulonhankinta on kielletty. Tilanne on erittäin vaikea ja välitön uhka erityisesti jatkuvaluontoiselle tapahtumatoiminnalle kuten: urheilun ammattilaissarjoille, messuille, teattereille sekä tapahtumasaleille ja -klubeille. 

Tapahtumateollisuuden toiminta alkoi elpyä kuluneena syksynä koronapassin turvin. Passin kytkeminen kokonaan pois käytöstä oli äkillinen ja ennakoimaton takaisku. Valtioneuvoston päätös aiheuttaa pitkäaikaista haittaa alan toiminnalle ja heikentää yleisöjen luottamusta passia kohtaan. 

Tapahtumateollisuus ry vaatii nopeita ja oikeudenmukaisia korvauksia elinkeinon sulkemisesta

Tapahtumateollisuus ry:n vaatii hallitusta turvaamaan tapahtumaelinkeinon tulevaisuuden ja julkistamaan sekä avaamaan välittömästi elinkeinotoiminnan kieltämisestä seuraavat kattavat tukimekanismit

Kun elinkeinotoiminta kielletään viranomaisten toimesta, tulee valtion silloin korvata kielloista aiheutuvat tappiot yrityksille. Korona-aikana on kehitetty useita erilaisia korvaus- ja tukimekanismeja, joita tässä sulkutilanteessa tulee aktivoida välittömästi ja takautuvasti.

Kustannustuki

• Kustannustukilaki on Suomessa alkukesällä 2020 kehitetty yritysten tukimuoto, jolla koronarajoituksista johtuvia yritysten menetyksiä on korvattu. Lähes kaikki muut tukimuodot, joita yrityksille on tämän jälkeen kehitetty ovat kustannustukijohdannaisia. Kustannustuen aikoinaan säädetyt perusteet eivät ole riittävän onnistuneet, mikä heikentää myös johdannaisten tukien vaikuttavuutta. Kustannustuen perusteet tulee siis kiireellisesti avata ja säätää paremmin vaikuttaviksi.
• Kustannustukilakia tulee välittömästi muokata siten, että kustannustuen tukikatto nostetaan vähintään viiteen miljoonan euroon. Lähes kaksi vuotta kestäneen kriisin jälkeen useilla yrityksillä nykyinen tukikatto on jo täynnä, mutta tuen tarve on edelleen ilmeinen. Tukikatto on nostettu huomattavasti korkeammalle useissa Euroopan maissa ja nykyinen asetelma heikentää myös suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kustannustuen tukikaton nostolla varmistetaan, että kaikki tukea tarvitsevat yhtiöt voivat sitä myös saada.
  

Tapahtumatakuu

• Osaksi kustannustukea luotu ja tapahtuma-aloille viranomaisrajoituksista aiheutuvien menetysten takuuksi kirjoitetun lakipykälän voimassaolo päättyi 7.12.2021. Tapahtumatakuusta annettu lakipykälä tulee saattaa voimaan takautuvasti 8.12.2021 alkaen. Tämä tulee toteuttaa välittömästi.
• Tapahtumatakuun haku ja myöntäminen tulee myös avata välittömästi, jotta viranomaisrajoitusten vuoksi perutut tapahtumat ja niistä tappioita kärsineet yhtiöt pääsevät tukien piiriin. Viivyttely asiassa tulee aiheuttamaan useiden yhtiöiden konkursseja, kun samanaikaisesti on ilmiselvää, että nyt voimassaolevia tapahtumakieltoja tullaan edelleen jatkamaan.
• Tapahtumatakuusta tulee tehdä tyypiltään jatkuva, jotta sillä olisi vaikuttavuutta akuuteissa tilanteissa, joissa viranomaisrajoitukset äkillisesti estävät kuukausien ajan tehdyn työn tuloutumisen tapahtuma-alan yhtiöille. Esitämme, että tapahtumatakuun myöntämisessä ja raportoinnissa käytettäisiin keväällä 2020 nopeasti ja suoraviivaisesti jaetuissa BF -kehitystuissa käytettyä mallia. Siis tuen myöntäminen perustuisi yritysten omaan ilmoitukseen ja siihen esim. verottajalta saatavaan historiatietoon, joka on tuen hakuhetkellä todennettavissa. Tuen oikeellisuus raportoitaisiin ja varmennettaisiin jälkikäteen yrityksen vahvistettujen kirjanpidon ja verottajan tietojen perusteella.
  

Sulkemiskorvaus

• Tartuntatautilain 58 g § pykälän perusteella toteutetuista asiakastilojen sulkemisesta on kirjattu kustannustukeen erillinen sulkemiskorvaus, jota voidaan myöntää yhtiöille, joiden toimitilat on sulljettu kyseisen tartuntatautilain pykälän mukaisella päätöksellä. Yleisötilaisuuksien sulut on toteutettu tartuntatautilain pykälän 58 § (kirjaimeton) perusteella, jolloin ne eivät oikeuta sulkemiskorvaukseen. Sulkemiskorvaus on perusmuotoista kustannustukea kattavampi korvaus, joten tapahtuma-alan elinkeinonharjoittajat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa muiden sulkujen kohteena olevien toimialojen kanssa jäädessään sulkukorvausten ulkopuolelle.
• Tapahtumatakuu ei ole rinnasteinen sulkemiskorvaukseen, koska tuen piiriin pääsyn ja korvausten ehdot ovat erilaiset.
• Sulkemiskorvaus on korvausmuoto, joka tulisi ottaa käyttöön ja laajentaa koskemaan myös tartuntatautilain pykälän 58 § (kirjaimeton) perusteella tehtyjä yleisötilaisuuksien kieltoja tai näihin rinnastuvia voimakkaita rajoituksia. Tämä on edellytys elinkeinonharjoittajien yhdenvertaiselle kohtelulle.
  

Määräaikaisten työsopimusten lomautusoikeus

• Tapahtuma-alan työsuhteista merkittävä osa on projekti- tai sesonkiluonteisen toiminnan vuoksi määräaikaisia. Kun yrityksen liiketoiminnan harjoittaminen on kiellettyä, on siltä viety myös mahdollisuus tulonmuodostukseen ja näin myös palkanmaksuun. 
• Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden lomautus oikeus tulee tämän vuoksi saattaa voimaan välittömästi.
  

Yksinyrittäjien tuki

• Kustannustuen osana oleva yksinyrittäjien tuki tulee aktivoida välittömästi, jotta viranomaismääräysten vuoksi liiketoiminnan tappioita kärsivät yksinyrittäjät voivat varmistaa yrityksen toimintaedellytykset. Yksinyrittäjät ovat tapahtuma-alalla merkittävässä roolissa koko verkostomaisen ekosysteemin toimintaedellytysten turvaamiseksi.
  

Yrittäjien työmarkkinatuki 

• Yrittäjien työmarkkinatuki päättyi marraskuun loppuun 2021. Alle kuukausi sen päättymisen jälkeen sille syntyi jälleen erittäin kipeä tarve. 
• Yrittäjien työmarkkinatuki tulee saattaa voimaan takautuvasti 1.12.2021 alkaen, jotta joulukuussa työnsä menettäneet yrittäjät voivat saada apua yhtäkkiä vaikeutuneeseen tilanteeseensa.

Hallitus linjasi tiistaina koronarajoitusten kiristämisestä. Tapahtumateollisuuden yritysten toiminta vaikeutuu merkittävästi ja jopa pysähtyy, kun sekä yleisötilaisuuksien että ravintoloiden rajoituksia tiukennetaan.

– Tapahtumia suljetaan jälleen ilman mitään tietoa kompensoivista tukitoimista. Hallituksen olisi tullut julkistaa esitykset kattavista tuista samassa yhteydessä uusien rajoitusten kanssa, sanoo Tapahtumateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen.

– Suomalaisille yrityksille ja työntekijöille tilanne on kohtuuton. Tapahtuma-alan tuet ovat jo nyt Suomessa pienempiä ja tukikatot alhaisempia kuin vastaavissa EU-maissa.

Tapahtumateollisuus on toistuvasti esittänyt parannuksia yritysten kustannustuen ja tapahtumien takuutuen kriteereihin. Tapahtumien takuutuki tulee saattaa takaisin voimaan ja sitä tulee korjata siten, että kaikenlaiset tapahtumat ja tapahtuma-alan yritykset ovat kattavasti sen piirissä myös takautuvasti. Yrityskohtainen tukikatto tulee nostaa vähintään viiteen miljoonaan euroon – useissa EU-maissa tukikatto on kymmenen miljoonaa.

Alueelliset päätökset poikkeavat valtioneuvoston linjasta – uhkana sekava ja epätasa-arvoinen tilanne

Hallituksen suosituksen mukaan koronapassin käyttöä rajoitettaisiin 28.12.2021 alkaen kolmen viikon ajan tapahtumissa, joissa yleisöllä ei ole merkittyä istumapaikkaa. Alueelliset viranomaiset kuitenkin tekevät päätökset rajoituksista itsenäiseen harkintaan perustuen. Useilla alueilla on annettu hallituksen linjausta kireämpiä suosituksia, ja alkuviikosta voimaan on astunut aluehallintoviranomaisen päätöksiä, joilla yleisötilaisuudet on kielletty kokonaan.

– Toimialallemme on erittäin tärkeää, että edes osa yleisötilaisuuksista voi edelleen toimia koronapassin avulla ilman rajoituksia. Hallituksen suositus ei kuitenkaan takaa alamme toimintaedellytyksiä, vaan tilanne on jälleen sekava ja näkymä olematon. Nyt tiputaan korkealta ja kovaa, puskureita ei ole vielä ehtinyt muodostua, Timonen kertoo.

Koronapassi luotiin työkaluksi, jolla yhteiskuntaan saadaan ennakoitavuutta ja vakautetaan luottamusta. Sen laaja käyttö täytyy palauttaa voimaan mahdollisimman pian. Yhteiskunnan vakaudesta huolehtiminen on maamme hallituksen tärkein tehtävä, Timonen päättää.

Tapahtumateollisuus ry ilmaisee painavan toiveensa, jotta koronaan liittyvän viranomaistiedottamisen ja median uutisointien keskiössä olisivat avoimen yhteiskunnan mahdollisuudet. Koronapassi mahdollistaa tapahtuma- ja ravintolatoiminnan ilman rajoituksia. Viranomaisten tekemät rajoituspäätökset eivät enää kohdistu valtaosaan väestöstä, jolloin myös niistä tiedottamisessa tulisi korostua mahdollisuus välttää rajoitukset.

Koronapandemia on kestänyt pian kaksi vuotta ja haastanut yhteiskuntaamme monin tavoin. Suomessa ollaan parhaillaan tilanteessa, jossa yli kahdeksankymmentä prosenttia yli 12-vuotiaista on saanut kaksi rokotetta ja yhteiskuntaa voidaan pitää koronapassin avulla avoinna. Avoimen yhteiskunnan ja mahdollisimman normaalin elämän mahdollistaminen on eduskunnan tahto. Sillä on myös kansalaisten vahva tuki.

Koronaepidemian vuoksi asetettujen rajoitusten viesti on ollut vahva ja suomalaiset ovat noudattaneet rajoituksia tunnollisesti. Samalla rajoitusten vuoksi on koettu myös valtavia menetyksiä. Tapahtuma-ala on kantanut koronakriisissä poikkeuksellisen suurta vastuuta ja uhrautunut muun yhteiskunnan puolesta.

Tapahtumien yleisöjen luottamusta rakennetaan pitkään kestäneen ja edelleen osittain jatkuvan epävarmuuden keskellä. Rajoituksia tarpeettomasti korostavat ja epävarmuutta vahvistavat uutisoinnit aiheuttavat edelleen välittömiä tappioita tapahtuma-alan yrityksille ja uhkaavat alan työntekijöiden toimeentuloa.

Tapahtumateollisuus pyytää nyt muulta yhteiskunnalta tukea ja vastuullisuuden osoitusta tilanteessa, jossa toimiala on vasta aloittamassa kriisistä palautumista. Tapahtuma-alan ammattilaiset haluavat edelleen toimia vastuullisesti, tuottaa turvallisia tapahtumia ja monipuolista hyvinvointia suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tapahtumateollisuus ry:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan tapahtuma-alan kysyntä on kasvussa.  Kyselyyn vastanneista yrityksistä 74 % ilmoittaa kysynnän olevan kasvussa seuraavan kolmen kuukauden aikajaksolla ja 58 % myös vuoden 2022 osalta. Pitkään jatkuneen koronakriisin jälkeen lähes puolet vastanneista yrityksistä kuitenkin ennakoi vaikeuksia liiketoiminnan käynnistämisessä. 

Yritysten merkittävimmät ongelmat liittyvät työvoiman saatavuuteen (76 %) ja rahoitukseen (60 %). Lisäksi ongelmana on myös asiakkaiden heikentynyt luottamus. Yli 80 % vastaajista ilmoitti asiakkaiden luottamuksen heikentyneen jonkin verran tai merkittävästi.  Tärkeimmäksi toimenpiteeksi asiakkaiden luottamuksen vahvistamiseksi nimettiin päättäjien ja hallinnon viestintä (85 %) sekä toimialan oma viestintä (50 %). Myös koronapassin käyttöönoton nähtiin lisäävän asiakkaiden luottamusta niin vapaaehtoisena (44 %) kuin pakollisena (37 % ) työkaluna. 

– Selkeästi positiivinen viesti koko alaltamme on se, että nyt suunnitellaan kiivaasti tulevia tapahtumia. Lipunmyynti- ja yleisömäärät ovat nousussa, mutta erityisesti kuluttajamarkkinassa tarvitaan vielä asiakkaiden luottamusta vahvistavia tekoja, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Koronapassi on alallemme edelleen erittäin tarpeellinen työkalu ja on hienoa, että se ollaan saamassa nyt käyttöön. Tapahtumien osalta koronapassin voimassaolo tulisi jo nyt taata koko ensi vuodeksi, jotta pystymme luomaan edellytykset myös pitkää suunnittelunäkymää tarvitseville suurtapahtumille, Sahlstedt jatkaa. 

– Toimialan elpymisen ja kasvun toteutumiseksi meidän täytyy löytää nopeasti ratkaisuja myös työvoimapulaan ja alan yritysten heikon rahoituksellisen aseman parantamiseksi.

Tapahtumateollisuus ry:n jäsenistölle viikoilla 38-39 toteutettuun kyselyyn vastasi 90 yritystä, jotka edustavat 37 % järjestön jäsenistöstä.

Tapahtumateollisuus on antanut lausunnon 13.9.2021 opetus- ja kulttuuriministeriölle koskien uudistetun hybridistrategian ohjauskirjeluonnosta sekä riskipotentiaalin arviointitaulukkoa ja sen mahdollista käyttöönottoa paikallisen viranomaispäätöksenteon tueksi.

Arviointitaulukon taustatietoja ei ole julkistettu, joten sen tieteellistä perustaa ei voida arvioida. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös viime viikolla lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa koronatodistusta koskien todennut, että velvoittavaa lainsäädäntöä toteutettaessa tulee voida arvioida eri kohteiden riskit tarkasti. Riskipotentiaalin arviointitaulukon laadinta ei THL:n mukaan perustu suoraan yleisötilaisuuksien riskeihin, eikä sellaista tietoa ole taulukon taustatiedoksi edes pyritty hankkimaan. STM:n valmistelema ohjaus tai riskipotentiaalin arviointitaulukko eivät anna alueellisille tai paikallisille viranomaisille työkaluja rajoituksista aiheutuvien haittojen tarkempaan arviointiin. Tapahtumateollisuus katsoo, että arviointitaulukon käyttöönotosta aiheutuisi siis merkittävä riski sille, että yleisötilaisuuksiin tultaisiin edelleen kohdistamaan rajoituksia ilman riittävää oikeudellista perustaa.

Riskipotentiaalin arviointitaulukossa tunnistetaan yleisötilaisuuksia, joissa niiden normaalistikin tyypilliset järjestelyt pienentävät myös koronaviruksen leviämisriskiä. Arviointitaulukko kuitenkin sisältää myös useita merkittäviä puutteita ja suoranaisia ristiriitaisuuksia. Taulukko leimaa perusteettomasti osan yleisötilaisuuksista kategorisesti korkeisiin riskiluokituksiin. Julkaistusta arviointitaulukosta käy ilmi koko laajan tapahtumakirjon ja erityisesti toimialan vapaan kentän toiminnan puutteellinen tuntemus.

Tapahtumateollisuus on esittänyt erilaisten tapahtumatyyppien ja -tilojen riskinarviointia sekä sitä kautta syntyvää rajoitusten tarkkarajaisempaa kohdentamista jo heti koronaepidemian alkuvaiheessa. Tällainen tarkastelu olisi mahdollistanut joulukuusta 2020 huhtikuun loppuun 2021 kestäneen tapahtumateollisuuden toimialan täyssulun välttämisen ja mahdollistanut ainakin osittaisen toiminnan toimialalla. Tapahtumateollisuus ei näe arviointitaulukon käyttöönotolle perusteita enää tässä kohtaa, kun väestön tavoiteltu rokotekattavuus ollaan saavuttamassa lähiviikkoina, rajoituksista voidaan luopua ja kaikenlaisten tapahtumien järjestäminen on turvallista.

Tapahtumateollisuus katsoo, että arviointitaulukon käyttöönotto ja liittäminen osaksi viranomaispäätöksiä ja tätä kautta lainsäädäntöä on perustuslain vastaista, sillä se rikkoo yhdenvertaisuutta ja syrjii suurta osaa toimijoista.

Tapahtumia koskevien rajoitusten päättyminen syksyn aikana mahdollistaa vihdoin alan elpymisen yli puolitoista vuotta jatkuneen syvän kriisin jälkeen.  Työvoimapula kuitenkin hidastaa kriisistä palautumista. Lisäksi hybridistrategian päivityksen toimeenpanoon liittyy merkittäviä epäselvyyksiä.

Tapahtumateollisuus pitää tärkeänä edistysaskeleena sitä, että hallituksen eilen julkistamassa päivitetyssä hybridistrategiassa rajoituksista luopumiselle annetaan selkeä tavoite ja aikataulu.

Linjaukset tuovat edellytyksiä sille, että asiakkaat uskaltavat tehdä ostopäätöksiä ja alan yritykset voivat suunnitella tulevaa. Myös tieto siitä, että rajoituksia aletaan purkaa välittömästi, on alalle olennainen. Tartuntatautilaissa määritetyistä turvaväleistä luopuminen on ensimmäinen edellytys kannattavan tapahtumaliiketoiminnan mahdollistamiseksi. Esitys tartuntatautilain muuttamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Rajoituksista luovuttaessa ennakoimme patoutuneen kysynnän purkautuvan nopeasti. Erityisesti yritystapahtumien osalta on jo marras-joulukuulle kasvavaa kiinnostusta. Hallituksen antama viesti tuo ennustettavuutta ja vahvistaa luottamusta, kiittää Tapahtumateollisuuden johtaja Kati Kuusisto.

– Liiketoiminnan käynnistämiseen näin pitkän ja syvän kriisin jälkeen liittyy myös ongelmia. Toimialallamme on merkittävä työvoimapula, jonka ennakoimme syksyn aikana pahenevan entisestään. Pitkän koronakriisin ja sulkujen seurauksena alalta on poistunut suuri määrä yrityksiä ja työntekijöitä, ja tapahtumapalveluiden saatavuudesta voi tulla paikoittain pulaa, Kuusisto jatkaa.

Päivitettyyn hybridistrategiaan liittyy myös epäselviä kysymyksiä. Tapahtumateollisuus katsoo, että alueellisten viranomaisten päätöksenteon tueksi laadittu ja eilen THL:n verkkosivuilla julkaistu riskipotentiaalin arviointitaulukko on vahvasti kyseenalainen ja toimimaton.

– Ammattimaiset tapahtumajärjestäjät ovat toteuttaneet tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti koko poikkeusajan. Rajoituksista luovuttaessa erilaisiin tapahtumiin osallistuminen on turvallista kaikkialla Suomessa. Arviointitaulukko ei saa olla väline, jolla rajoituksia ylläpidetään ilman välttämätöntä syytä tai vahvoja perusteita.

– Taulukon valmistelu ei ole ollut avointa ja toimialaa ei ole kuultu.  Taulukon taustalla olevaa tietopohjaa ei ole julkaistu, joten on mahdotonta arvioida, millaiseen näyttöön tai asiantuntemukseen riskipotentiaali perustuu. Taulukosta löytyy myös selkeitä ristiriitaisuuksia, kuten ulkona järjestettävien tapahtumien määrittäminen korkeimpaan riskiluokkaan, Kuusisto listaa.

– Eilen julkaistu taulukko ei esimerkiksi ota kantaa lukuisiin toimenpiteisiin, joita tapahtumissa toteutetaan riskien minimoimiseksi. Keskeneräisenä julkaistu taulukko ruokkii yleisöissä vääränlaisia mielikuvia, jonka eiliset reaktiot jo osoittivat. Hallinnon huonosti harkittu viestintä aiheuttaa jälleen alallemme tappioita ja hidastaa elpymistä.

Rajoituksista luovuttaessa Tapahtumateollisuus korostaa koronapassin nopean valmistelun tärkeyttä. Vaikka nykyisen epidemian voidaan ennakoida rauhoittuvan, on Suomessakin kiireellisesti luotava työkalu, jolla varaudutaan mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin ja tuleviin epidemioihin.

Lue Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöjen julkilausuma tästä.

Yli kaksikymmentä Tapahtumateollisuuden jäsenjärjestöä ottaa yhdessä kantaa toimialan elpymisen puolesta. Koronakriisin myötä laajasti yhdistynyt toimiala vaatii hallitukselta nopeita toimia kaikkien ammattimaisesti järjestettyjen tapahtumien avaamiseksi ja tapahtumaliiketoiminnan elpymisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Toimialan yhteinen tahto on rokotuskattavuuden noustessa luopua kaikista tapahtumiin kohdistuvista rajoituksista. Samalla toimiala katsoo, että tapahtumaliiketoiminnan vaatima ennakoitavuus ja asiakkaiden luottamuksen vahvistaminen edellyttävät työkaluja, joilla varaudutaan myös mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin.

Koronapassi vahvistamaan asiakkaiden luottamusta, taloudellisia tukia jatkettava elpymisen vauhdittamiseksi

Toimiala vaatii, että turvavälisäädöksen poistaminen tartuntatautilaista tuodaan eduskunnan käsittelyyn välittömästi. Koronapassin kiireellistä valmistelua on jatkettava samanaikaisesti, jotta se voidaan ottaa käyttöön siinä tilanteessa, jos rajoituksia on pahenevan epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä asettaa. Toimiala katsoo, että koronapassia käyttävien tapahtumien tulee voida toimia ilman rajoituksia.

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on rajoitusten vuoksi yhä laajasti pysähdyksissä ja kannattavuus heikkoa. Taloudellisia tukia on tämän vuoksi jatkettava niin kauan kuin liiketoimintaan kohdistuu rajoituksia. Lisäksi pitkän kriisin jälkeen on toimialan yritysten liiketoiminnan uudelleen käynnistymistä tuettava edelleen epävakaana jatkuvassa tilanteessa.

Tapahtumateollisuuden toimialan yhteisenä tahtona on palauttaa myös tapahtumakävijöiden luottamus, joka on kärsinyt koronakriisin aikana osin aiheettomasti. Ammattimaisilla tapahtumajärjestäjillä on monipuoliset keinot ja kyky huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta. Toimialalla on aina tehty päivittäistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja varauduttu kattavasti erilaisiin riskeihin.

Kokonaisuutena 2,35 miljardin euron arvoinen toimiala tarjoaa työtä lähes 200 000 työntekijälle. Tapahtumilla on lisäksi laajoja aluetaloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia. Julkisuudessa käyty keskustelu ja tapahtumia leimaavat huolimattomat kommentit aiheuttavat alan toimijoille suuria tappioita. Samaan aikaan kentältä ja päivittäisestä viranomaisyhteistyöstä kantautuva viesti on ollut pääosin positiivinen ja ammattimaisten tapahtumajärjestäjien vastuullisuutta kiittävä.

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka jäsenenä on yli 20 toimialajärjestöä ja yli 220 alan yritystä. Tapahtumateollisuus edustaa kulttuuri-, viihde-, urheilu-, messu-, yritys-, kongressi-, markkina- ja hengellisten tapahtumien järjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia. Tapahtumateollisuuden kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa. Tapahtumateollisuudessa toimii 3 200 yritystä ja ala työllistää lähes 200 000 ihmistä.

Toimialan viime vuoden liikevaihto ja kannattavuus romahtivat

Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulun toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan tapahtumateollisuuden toimialan kannattavuus romahti viime vuonna lähes kymmenen prosenttia miinukselle, kun se oli vielä vuonna 2019 yli kuusi prosenttia plussalla. Toimialan liikevaihdosta katosi vuoden 2020 aikana 1,6 miljardia euroa eli lähes seitsemänkymmentä prosenttia.

– Suurin osa yrityksistämme on pieniä suomalaisia yrityksiä, joiden taloudellinen kestävyys ei riitä kantamaan näin pitkäkestoista kriisiä. Myöskään taloudelliset tuet eivät ole kohdistuneet riittävissä määrin alamme yrityksille, kertoo Tapahtumateollisuuden edunvalvontajohtaja Kati Kuusisto.

– Hallitus jatkaa edelleen lyhytnäköistä ja myöhässä reagoivaa koronapolitiikkaa, mikä ei ole hyväksyttävää enää tässä kohtaa epidemiaa. Alamme yrityksille ja työpaikoille edelleen aiheutuva tuho on pysäytettävä. Nyt kaivataan vahvaa johtajuutta, jolla avataan ja vakautetaan yhteiskuntaa. 

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on kärsinyt koronaepidemiasta jo puolitoista vuotta yhtämittaisesti. Toimialan tilanne on kuluvan vuoden aikana synkentynyt entisestään voimakkaiden ja pitkäkestoisten rajoitusten vuoksi. Tapahtumateollisuus arvioi alan kuluvan vuoden menetysten nousevan jo vähintään 900 miljoonaan euroon. Nyt julkaistusta tutkimuksesta selviää myös, että pelkästään viime vuoden puolella toimialalta katosi 1 300 vakituista työpaikkaa. Toimialan laajempi irtisanomisaalto on nähty vasta tämän vuoden puolella, mikä kasvattaa lukua entisestään.

– Koronapassi on saatava käyttöön välittömästi tuomaan alalle ennustettavuutta ja palauttamaan asiakkaiden luottamusta. Olemassa olevia taloudellisia tukia tulee jatkaa ja ne tulee kohdistaa yhä paremmin rajoituksista eniten kärsiville toimialoille. Tapahtumateollisuuden toimiala tarvitsee myös erillisen starttituen, jotta yritykset voivat vastata kysyntään nopeasti siinä kohtaa, kun elpyminen käynnistyy, Kati Kuusisto listaa.

– Terveydenhuollon asiantuntijat ovat lausuneet, että epidemiatilanteen osalta ei enää olla sillä kuuluisalla veitsenterällä. Päätöksenteon linjan on siksi muututtava. Rajoitusten purkamisen ja yritysten toimintaedellytysten varmistamisen tulee olla koko hallituksen asia, Kuusisto painottaa.

Tapahtumateollisuudessa toimii Suomessa noin 3200 yritystä ja alalla on 20 000 vakituista työpaikkaa. Lisäksi ala työllistää jopa 175 000 ihmistä tilapäisesti.