Ymmärrämmekö elämystalouden merkityksen Suomen taloudelle?

Palvelualojentyönantajat Palta ry
Tapahtumateollisuus ry

Elämystalous on ala, jolla on valtava potentiaali kasvaa niin kotimaan markkinoilla kuin viennissä. Tapahtuma- ja palvelualat odottavat paljon tuoreen hallitusohjelman kirjaukselta, jolla tavoitellaan palvelutalouden kasvuedellytysten parantamista ja viennin monipuolistamista. Tähän on olemassa tehokkaita ja toimivia poliittisia keinoja, kunhan tahtoa on, toteavat Palvelualojen työnantajat Palta ry ja Tapahtumateollisuus ry.

Elämystaloudella tarkoitetaan luovia palvelualoja, joihin kuuluvat muun muassa tapahtuma-, kulttuuri-, matkailu-, peliala-, sekä av- ja elokuva-alan toimijat.

Hallitusohjelmaan sisältyy aikomus tehdä kulttuuripoliittinen selonteko, jonka ohessa laaditaan myös luovien alojen poikkihallinnollinen kasvustrategia. Tapahtuma-ala esittää, että selontekoon sisällytetään alan kannalta tapahtuma-alaa koskevan lainsäädännön päivittämistarpeet, alan koulutuksen kehittäminen ja valtion sitoutuminen merkittävien tapahtumatilojen rakentamiseen.

 – Tapahtuma-alan isoja huolia on se, ettei alaa tunnisteta tilastoissa eikä lainsäädännössä elinkeinona. Esimerkiksi korona-aikana täysin toimimattomaksi todistettu tartuntatautilaki on yhä se sama vanha, jolla koko tapahtumaelinkeino suljettiin. Vapaaehtoisten järjestämä kylätapahtuma ja ammattimainen stadionkeikka ovat kokoontumislain näkökulmasta samanlaisia yleisötilaisuuksia, sanoo Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman.  

Erittäin valitettava takaisku tapahtuma- ja palvelualoille on hallitusohjelmassa esitetty 10 prosentin arvonlisäverokannan korottaminen 14 prosenttiin. Tämä nostaisi toteutuessaan kulttuuri-, viihde- ja elämyspalvelujen, majoituksen sekä kotimaan sisäisen henkilöliikenteen hintoja. Arvonlisäverokannan nosto osuu siten myös palveluvientiin, nostaen tänne tulevien matkailijoiden kustannuksia. 

Palvelutalouden kasvuedellytyksiä on syytä pohtia laajemminkin, sillä digitaalisten ratkaisujen myötä palvelut kansainvälistyvät kovaa vauhtia. Siten palveluliiketoimintojen jatkuva kehittäminen kotimaassakin on tärkeää, jos haluamme kilpailla kansainvälisten yritysten kanssa markkinoista, niin Suomessa kuin maailmalla.

– Suomalaisella osaamisella on nyt kysyntää ulkomailla mm. av-alalla. Meidän tulee muokata viennin kannustimiamme sellaisiksi, että ne tukevat suomalaisten alan tuotantojen vientiä ulkomaille, sen sijaan että pyrimme saamaan ulkomaisia tuotantoja Suomeen. Näin toimimalla tulot jäisivät vahvistamaan Suomen taloutta, kuvaa elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta.

Lisää keskustelua asiasta käytiin Suomi Areenassa tiistaina 27.6. klo 19 Kaupungintalon lavalla. Katso keskustelu MTV Katsomossa:

https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-1464/elamys-suomi-2030-ymmarrammeko-elamystalouden-merkityksen-suomelle-20598522

Lisätiedot:

Tatu Rauhamäki, elinkeinopolitiikan johtaja, Palta ry, p. 050 521 2907
Sami Kerman, toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry, p. 040 563 4655

Tapahtumateollisuus kannattaa hallitusohjelman kirjauksia sääntelyn keventämisestä mutta on huolissaan työvoiman saatavuudesta

Tapahtumateollisuus ry pitää tärkeänä hallitusohjelmassa yrityksiä haittaavien normien purkamista ja rakentamislain korjaamista. Etuuksien suojaosien poisto voi vaikeuttaa tapahtuma-alan paljon käyttämän tilapäistyövoiman saatavuutta, mutta ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen voi edesauttaa alan yrityksiä työnantajayritykseksi kasvamisessa. Hallitusohjelman toimeenpano ratkaisee, kuinka hyvä ohjelma alan kannalta on.

Tapahtumateollisuus ry kannattaa haitallisen sääntelyn purkamista. Esimerkiksi anniskelun sääntely on yhä varsin mekanistista ja jäykkää. Samoin hallitusohjelmaan kirjatulla aluehallintovirastojen ja ely-keskusten uudelleen organisoinnilla voidaan parantaa asiakaslähtöisyyttä. Tapahtuma-alan toiveena on, että tapahtumien lupa- ja valvonta-asioissa päästäisiin kohti yhden luukun periaatetta.

Tapahtuma-ala on huolissaan, tekeekö uusi kaavoitus- ja rakentamislaki tapahtumien väliaikaisrakenteista rakennusluvanvaraisiksi. Lakia hallitusohjelman mukaisesti korjattaessa tehdasvalmisteisten, tyyppihyväksyttyjen teltta-, lava-, katsomo- jne. tapahtumarakenteiden pystyttämiseen ei pitäisi soveltaa rakennuslupakäytäntöä. Myös rakentamisessa edellytettävät henkilöstöä koskevat vaatimukset ovat ylimitoitettuja ja huonosti soveltuvia tapahtumarakenteiden pystyttämiseen.

Etuuksien suojaosien poistaminen vaikeuttaa tapahtuma-alan tarvitseman tilapäisen työvoiman saatavuutta. Tapahtuma-alalla työskentelee moninkertainen määrä ihmisiä tilapäisesti verrattuna alalla päätoimisesti työskentelevien määrään. Tapahtuma-alan työssä on alan perusluonteesta johtuvaa kausivaihtelua, joka on huomioitava jatkossakin. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista koskeva linjaus on sen sijaan tervetullut kannustus alan yrittäjille ryhtyä työnantajayrityksiksi.

Tapahtumateollisuus ry muistuttaa myös, ettei yritys-, konferenssi- ja messutapahtumia saa unohtaa. Yritystapahtumien merkitys toimialalle on suuri ja ne tuottavat ison osan alan liikevaihdosta. Tapahtumat ja niiden luomat yritysten väliset kohtaamiset, koulutukset ja myyntitapahtumat ovat myös toimivan yhteiskunnan ja yritystoiminnan kannalta välttämättömiä. On koko yhteiskunnan kannalta tavoitteellista, että pystymme houkuttelemaan kansainvälisiä toimialaseminaareja, työelämä- ja sijoitusfoorumeita ja muita yritystapahtumia, koska nämä luovat taloudellisia mahdollisuuksia paljon laajemmin kuin vain tapahtuma-alalle.


Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka jäsenenä on yhteensä yli 270 alan yritystä, toimialajärjestöä, ja kaupunkia. Tapahtumateollisuus edustaa kulttuuri-, viihde-, urheilu-, messu-, yritys-, kongressi-, markkina- ja hengellisten tapahtumien järjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.

www.tapahtumateollisuus.fi

Lisätietoja:

Sami Kerman p. 0405634655 / sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Tapahtumateollisuus ry:llä uudet säännöt

Tapahtumateollisuus ry on tullut noin kolmen vuoden ikään ja kehittynyt järjestönä. On ollut aika joidenkin sääntökohtien uudelleen arvioinnille ja päivittämiselle.

Yhdistyksen kokous käsitteli sääntömuutoksia 15.3.2023, minkä jälkeen ne lähetettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle tarkastettavaksi ja rekisteröitäväksi. PRH rekisteröi sääntömuutokset 19.4.2023 ja niitä sovellettiin ensimmäisen kerran yhdistyksen kokouksessa 16.5.2023.

Sääntöjä muutettiin niin, että hallitukseen valitaan vastaisuudessa henkilöt, ei organisaatioiden edustajia. Jos henkilö vaihtaisikin kesken hallituskauden tehtävää, ei hänen osaamisensa siitä vähene, joten sääntömuutos auttaa välttämään tarpeettoman suurta vaihtuvuutta. Kuitenkin varsinaisten jäsenten eli yritysten ja järjestöjen edustus hallituksessa on haluttu turvata niin, että valintahetkellä 3/4 hallituksen jäsenistä tulee valintahetkellä olla varsinaisten jäsenten palveluksessa.

Tähän asti Tapahtumateollisuudella on ollut yksi vuosittainen sääntömääräinen yhdistyksen kokous. Se on tarkoittanut esimerkiksi, että kuluvan vuoden toimintasuunnitelma on hyväksytty vasta keväällä. Vastaisuudessa yhdistys pitää kaksi vuosittaista kokousta, jolloin syksyllä voidaan tehdä henkilövalinnat ja päättää mm. budjetista, toimintasuunnitelmasta, jäsenmaksuista. Keväällä on sitten luontevaa käsitellä erityisesti tilinpäätös ja toimintakertomus.

Tämä tarkoittaa, että hallituksen jäsenet valitaan vastaisuudessa aina syyskokouksessa. Niin myös tänä vuonna. Samoin aiempia hyvin tiukkoja rotaatiosäännöksiä kevennettiin ja vastaisuudessa hallituksessa voi olla jäsenenä kolme täyttä kautta eli kuusi vuotta. Tällä varmistetaan riittävä vaihtuvuus, mutta toisaalta huolehditaan osaamisen ja hiljaisen tiedon kertymisestä.

Ja koska Tapahtumateollisuus ry on kasvanut jäsenmäärältään isommaksi, sääntömuutoksissa haluttiin vahvistaa jäsenten mahdollisuutta kutsua ylimääräinen yhdistyksen kokous koolle. Yhdistyslain mukaan 1/10 jäsenistöstä voi vaatia ylimääräistä yhdistyksen kokousta. Vastaisuudessa siihen riittää 10 äänivaltaisen jäsenen vaatimus, jotta kasvava toimialajärjestö pysyy tiukasti jäsenistönsä vallassa.

Tapahtumateollisuus ry – säännöt 19.4.2023

Tapahtumateollisuus ry @ SuomiAreena 27.6.2023

SuomiAreena järjestetään tänä vuonna Porissa juhannuksen jälkeisellä viikolla ti-pe 27.-30.6.2023. Tapahtumateollisuus järjestää yhdessä Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa osana SuomiAreenan ohjelmaa keskustelutilaisuuden kaupungintalon pihalla ti 27.6.2023 klo 19.00 -19.45:

Keskustelun teema on ”Elämys-Suomi 2030 – Ymmärrämmekö elämystalouden merkityksen Suomelle?”. Keskustelussa käsitellään sitä, mitkä ovat tapahtuma- ja palvelualojen lähitulevaisuuden näkymät ja ratkaisut. Mistä näille aloille saadaan niiden tarvitsemat osaajat? Miten rakennetaan tapahtuma- ja palveluviennillä Suomeen kasvua? Millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio ja teknologiat tarjoavat? Entä onko uhkia?

Keskustelussa ovat mukana neljän suurimman puolueen eli kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n ja keskustan johdon edustajat, toimitusjohtaja Pauliina Ahokas Tampere-talosta ja toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa Audiovisual Producers Finland – APFI ry:stä. Keskustelun juontaa mediaviestinnän erityisasiantuntija Juha ”Hietsu” Hietanen.

Lämpimästi tervetuloa kesäiseen Poriin tai striimin äärelle seuraamaan kiinnostavaa keskustelua!

Lisätiedot: toimitusjohtaja Sami Kerman, sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi, 0405634655

Sami Kerman on Tapahtumateollisuuden uusi toimitusjohtaja

Tapahtuma-alan toimialajärjestö Tapahtumateollisuus ry on valinnut uudeksi toimitusjohtajaksi Sami Kermanin. Kerman aloittaa tehtävässään tammikuussa 2023.

Sami Kerman siirtyy tehtävään Suomen Palopäällystöliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikön tehtävästä. Kerman on myös toiminut sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajana vuosina 2019-2021. Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden diplomi-insinööri.

 – Sami Kermanilla on monipuoliset yhteiskunnalliset verkostot ja vahvaa poliittisen päätöksenteon osaamista. Hän pääsee aloittamaan tilanteessa, jossa toimiala tekee vahvaa paluuta koronaa edeltäneelle kasvu-uralle, kertoo Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen.

– Tapahtumateollisuus tarvitsee Suomessa oman kasvuohjelman ja alan toiminta-edellytyksiä tulee parantaa. Tarvitsemme toimivaa ja pitkäjänteistä edunvalvontaa, sillä alan merkitystä työllisyyden ja verotulojen tekijänä ei vieläkään ymmärretä riittävästi, Timonen jatkaa.

– On äärimmäisen innostavaa päästä mukaan rakentamaan Tapahtumateollisuuden menestystarinaa. Tapahtumilla on valtava merkitys paitsi taloudelle ja työllisyydelle, myös ihmisten sosiaaliselle hyvinvoinnille. Koronarajoituksista on päästy, mutta työnsarkaa on niin työvoiman saatavuuden ja toimialaa koskevan lainsäädännön kehittämisessä kuin toimialajärjestön aseman vakiinnuttamisessa ja vahvistamisessa, kertoo Tapahtumateollisuuden aloittava toimitusjohtaja Sami Kerman.

Tapahtumateollisuuden toimitusjohtajana 16.1.2023 aloittava Sami Kerman.

Sami Kerman aloittaa tehtävässä 16.1.2023. Hän vastaa järjestön edunvalvonnan ja vaikuttamistyön sekä järjestön toiminnan ja talouden johtamisesta. Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö, jonka jäseninä on yli 260 tapahtuma-alan yritystä, järjestöä ja tapahtumakaupunkia.

 Tapahtumateollisuuden toimiala on palautunut vauhdilla – myynti ennakoi jo paluuta vuoden 2019 tasolle

Tapahtumateollisuuden toimiala on palautunut koronapandemian jälkeen vauhdilla, ja kysyntä on jatkunut vahvana myös kuluneena syksynä. Tapahtumateollisuus ry:n lokakuun lopussa toteuttamassa jäsenkyselyssä 56 % yrityksistä ilmoitti, että myyntiä on saman verran tai enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019. 

Samalla 72 % yrityksistä ilmoitti kärsivänsä työvoimapulasta ja kustannusten noususta. Tapahtumateollisuus ry on ennakoinut, että toimialaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kohdistetuista täyskielloista huolimatta alan kokonaisliikevaihto voi kuluvana vuonna lähennellä jo vuoden 2019 tasoa.

– Tämän vuoden kesä ja syksy ovat olleet alallamme erittäin kiireisiä, mikä on iloinen asia koronakriisin jälkeen. Merkittävät haasteet työvoiman saatavuuden ja kustannusten suhteen ovat kuitenkin vaikuttaneet negatiivisesti alan yritysten kannattavuuteen, kertoo Pekka Timonen. 

– Toimialamme ja asiakkaidemme näkymät ovat kokonaisuudessaan toiveikkaat. Kohtaamisten merkitys on kirkastunut.  Erityisesti vaikeina aikoina ihmisten yhdessäolo tuottaa monenlaista hyvää niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. 

Tapahtumateollisuuden kasvusta työtä ja hyvinvointia koko Suomeen

Tapahtumateollisuus ry tavoittelee toimialalle kasvusopimusta ja esittää muutoksia lainsäädäntöön sekä verovähennysoikeuksiin.

Tapahtumateollisuus ry on julkistanut tavoitteensa hallitusohjelmaan vuosille 2023-27. Järjestön tärkeimpänä tavoitteena on toimialan kasvusopimuksen luominen alan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä työllisyyden vahvistamiseksi. Lisäksi järjestö esittää uudistuksia tartuntatautilakiin ja kokoontumislakiin sekä muutoksia yritysten ja kotitalouksien verovähennysoikeuksiin.

– Tapahtumateollisuus on melko nuori toimiala, jonka laajoja vaikutuksia on alettu toden teolla ymmärtää vasta viimeisen parin vuoden aikana. Suomi kasvaa palvelualoista ja tapahtumat laittavat aina käyntiin hyvin moninaisen palveluiden ketjun, kertoo Tapahtumateollisuuden vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedt.

– Tapahtumilla on mittavia vaikutuksia aluetalouksiin sekä kaupunkien veto- ja pitovoimaan kuten koko Suomen maabrändiin. Näiden vaikutusten tutkimusta tulee jatkaa ja kehittää. Samoin toimialamme koulutukseen, osaamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tulee panostaa, jotta tapahtumien hyviä vaikutuksia voidaan vahvistaa vielä voimakkaammin. Koko Suomi hyötyy hyvinvoivasta ja tuottavasta tapahtumateollisuuden toimialasta.

Tapahtumateollisuus ry on esittänyt toimialan kasvusopimuksen keskeisiksi teemoiksi toimialavastuun ja -tiedon keskittämistä työ- ja elinkeinoministeriöön, työllisyyden ja osaamisen ratkaisujen kehittämistä yhdessä rinnakkaistoimialojen kanssa globaalin edelläkävijyyden ja kansainvälisen kasvun tavoittelua.

Kasvun tueksi muutoksia lainsäädäntöön sekä yritysten ja kotitalouksien verovähennysoikeuteen

Kasvusopimuksen lisäksi Tapahtumateollisuus esittää muutoksia lainsäädäntöön, kiireellisimpänä kokoontumislakiin ja tartuntatautilakiin. Toimialan toimintaa säännellään useilla eri laeilla, joista keskeisin on kokoontumislaki. Kokoontumislaissa määritellään yleisötilaisuuden käsite, joka linkittyy useaan muuhun lakiin. Yleisötilaisuuksien järjestämistä sääntelevä lainsäädäntö on kuitenkin jäänyt jälkeen tapahtumateollisuuden toimialan nopeasta kehityksestä.

Tapahtumateollisuus esittää, että yleisötilaisuuksiin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että se tunnistaa tapahtumateollisuuden elinkeinon ja turvaa sen perustuslaillisen elinkeinonvapauden. Lisäksi tapahtumateollisuus esittää yritysten edustuskulujen ja sponsoroinnin verovähennysoikeuden täysimittaista palauttamista sekä tapahtumapalveluiden lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin.

– Yritysmaailmassa asiakassuhteiden hoitaminen yhdessä vietetyn, vapaamuotoisen ajan parissa on nykyajassa hyvin tärkeää yritysten liiketoiminnalle. Samoin kokoontumisten ja juhlien merkitys
perheyhteisöjen vahvistajana on kasvanut, kun perheet asuvat yhä kauempana toisistaan, Maria Sahlstedt toteaa.

– Yritysten ja kotitalouksien tapahtumahankintojen tukeminen kasvattaisi sekä tapahtuma-alan että tapahtumista välittömästi hyötyvien rinnakkaistoimialojen kysyntää. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kanssakäymisen vahvistaminen on myös teko avoimen, länsimaisen elämäntapamme puolesta.

Tutustu Tapahtumateollisuuden hallitusohjelmatavoitteisiin täällä.

Tapahtumateollisuus haastaa keskusteluun työn tulevaisuudesta Porin Suomi Areenassa torstaina 14.7.

Tapahtumateollisuus on mukana Porin Suomi Areena -tapahtumassa torstaina 14.7. ja haastaa keskustelemaan työstä sekä siitä mitä se on Suomen lähitulevaisuudessa. Onko käsityksemme työstä muuttunut työn muutoksen ja palvelukaupan kasvun mukana vai ovatko ajatuksemme työstä vielä voimakkaasti perinteisissä tehtaissa?

Porin Kauppatorin MTV-lavalla torstaina 14.7. kello 17 alkavassa keskustelussa mukana Tampere-talo Oy:n toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Turku Live Oy:n liiketoimintajohtaja Heidi Aho, Lataamo Oy:n tuotantojohtaja Juho Hiidenmaa, Tiketti Oy:n toimitusjohtaja Mirva Merimaa, Live Nation Finland Oy:n Tomi Saarinen sekä Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi. Keskustelua moderoi Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedt. Keskustelu myös striimataan suorana ja tallennetaan MTV Katsomo -palveluun. 

Tapahtumateollisuuden tuoreen jäsenkyselyn tulokset kertovat myynnin kasvusta – haasteina kustannusten nousu, työvoimapula ja toimintaympäristön ennustettavuus 

Tapahtumateollisuuden toteuttaman jäsenkyselyn tulosten mukaan toimialan näkymät ovat selkeästi vahvistuneet alkuvuoteen verrattuna Kun helmikuun vastaavassa kyselyssä yrityksistä vain 38 % ilmoitti toimintaedellytysten olevan olemassa yli puoli vuotta eteenpäin, ilmoittaa nyt näin lähes 80 % yrityksistä. Myynti on kasvussa 83 % vastanneista yrityksistä. 44 % yrityksistä ilmoittaa, että myyntiä on enemmän kuin ennen koronaepidemian alkua. Yrityksiä haastavat sekä kustannusten nousu (78 %) että työvoimapula (56 %). 

Myös toimintaympäristön ennustettavuus on palautumassa. Vastanneista yrityksistä 50 % ilmoitti, että toimintaympäristössä on haasteita, mutta liiketoimintaa voidaan suunnitella melko hyvin eteenpäin. 44 % yrityksistä ilmoittaa, että toimintaympäristön ennustettavuus on edelleen heikkoa ja suunnittelu on mahdollista vain lyhyellä aikajänteellä.

Tapahtumateollisuus toteutti jäsenkyselyn viikoilla 23-25. Vastauksia saatiin 18, joten tuloksia voi pitää suuntaa antavina.

Tapahtumateollisuus ei kannata tartuntatautilain määräaikaisten pykälien jatkamista

Poikkeuslainsäädännön jatkaminen lisäisi epävarmuutta kotimaassa ja kansainvälisessä markkinassa

Tapahtumateollisuus on jättänyt sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi koskien tartuntatautilain määräaikaisten pykälien jatkamista. 

Tapahtumateollisuus katsoo, että tartuntautilain määräaikaisten pykälien jatkoa ei tule nykytilanteessa saattaa voimaan. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan laajatkaan yhteiskunnalliset rajoitukset tai sulkutoimet eivät nykytilanteessa ja korkean tartuttavuuden virusmuunnoksen kohdalla estä viruksen leviämistä. Rajoituksilla ja pelkästään ne mahdollistavan lainsäädännön voimassaololla sen sijaan on laajoja haittavaikutuksia yritysten liiketoimintaympäristöön. Ne lisäisivät voimakkaasti epävarmuutta kotimaassa ja heikentäisivät Suomen asemaa kansainvälisessä tapahtumamarkkinassa. 

Ukrainan sodan vaikutusten vuoksi tapahtumateollisuuden toimialaan ja suomalaiseen elinkeinoelämään sekä yhteiskuntaan laajemminkin kohdistuu tällä hetkellä useita epävakautta lisääviä tekijöitä. Tapahtumateollisuuden toimiala tarvitsee pitkän ja syvän kriisin jälkeen vakautta ja pystyy toimiessaan vahvistamaan sitä myös laajemmin yhteiskunnassa ja kansalaisten keskuudessa.

Tapahtumateollisuus on lisäksi nostanut jo kahden vuoden ajan esille tarpeen pykälän 58 § (ns. yleisötilaisuuspykälä) täsmentämiseksi. Nyt esitetty luonnos ei edelleenkään korjaa tapahtumateollisuuden toimialaan kohdistuvien rajoitusten epäkohtia, sillä luonnos ei esitä pykälän 58 § avaamista ja uudistamista. Esitys siis ohittaa nykyisellään vanhentuneen, epätäsmällisen ja toimialan vaurioita lisäävän lainsäädännön.

Yleisötilaisuuksiin pykälän 58 § perusteella kohdistuvien viranomaispäätösten osalta lakin ei nykymuodossaan ohjeista mitään rajoituspäätösten sisällöstä, päätöksen tekemisen kynnyksestä tai tarkemmasta välttämättömyysharkinnasta. Pykälä ei siksi riittävällä tavalla ohjaa tarkkarajaisuuteen, oikeasuhtaisuuteen tai välttämättömyyteen.

Pykälä 58 § ei myöskään tunnista ammattimaista tapahtumaelinkeinoa tai rajoituksista tapahtuma-alan elinkeinonharjoittajille ja työntekijöille aiheutuvia haittavaikutuksia.

Toimialaa ei ole kuultu, rajoitusten haittarviot puuttuvat

Tapahtumateollisuus toi lausunnossaan esille, että toimialaa koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa tai toimialan elinkeinotoimintaan kohdistuvia rajoituksia asetettaessa ei ole tehty riittävää tai usein minkäänlaista vaikutusarviointia rajoitusten haittavaikutuksista elinkeinotoiminnalle, työllisyydelle tai laajemmin yleisötilaisuuksien aiheuttamalle taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille.


Tapahtumateollisuutta ei myöskään ole alueellisten viranomaisten toimesta kuultu kuluneen kahden vuoden aikana kertaakaan rajoitustoimenpiteitä suunniteltaessa tai niiden vaikutuksia arvioitaessa. Tapahtumateollisuuden toimiala toimii normaalitilanteessakin jatkuvasti yhteistyössä paikallisten poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa. Silti myöskään näitä viranomaisia ja heille kertynyttä tietoa ja osaamista yleisötilaisuuksien toteuttamisesta ei ole edes kohtuullisissa määrin hyödynnetty alueellisessa ja paikallisessa viranomaisyhteistyössä. Sen sijaan useilla paikkakunnilla on nähty viranomaisten välisiä tulkinnallisia erimielisyyksiä rajoituspäätöksiä ja toimijoiden ohjeistusta koskien, mikä heikentää entisestään toimialan elinkeinonharjoittajien asemaa.

Tapahtumateollisuuden lausunnossa nostettiin esille myös se, että terveysviranomaiset eivät ole esittäneet dataa yleisötilaisuuksien roolista koronatartuntojen merkittävänä lähteenä Suomessa. Sen sijaan terveysviranomaiset ovat julkisestikin todenneet, ettei tällaista dataa ole olemassa tai ettei sitä ole edes pyritty keräämään.

Tapahtumateollisuuden toimialan merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle


Tapahtumateollisuus nosti esille lausunnossaan myös toimialan laajemman merkityksen. Tapahtumateollisuus on koko 2000-luvun ajan ollut kasvava ja kannattava, työvoimavaltainen toimiala, joka toimii koko Suomessa. Toimialan välilliset taloudelliset ja työlliset vaikutukset ovat vahvat myös useilla muilla toimialoilla. Tapahtumat ovat myös demokratian tae ja vapaasti toimivan yhteiskunnan tunnusmerkki.


Valtioneuvoston kanslian hiljattain julkaisemassa, korona-ajan johtamista koskevassa selvityksessä nousi esille kysymys, onko korona-ajan häviäjät ja voittajat valittu tietoisesti. Tapahtumateollisuus korosti olevansa tulevaisuuden toimiala, jonka on mahdollista työllistää rajattomasti ja rakentaa hyvinvoivaa Suomea kestävällä tavalla. Toimiala tulee siksi huomioida ja päätöksenteossa tulee toteuttaa ratkaisuja, jotka aidosti vahvistavat toimialan kasvuedellytyksiä.

Tapahtumateollisuus: Alkuvuoden rajoituspäätökset muodostavat osittain mielivaltaisen kokonaisuuden

Lainvastaisia päätöksiä vaaditaan kumottaviksi hallinto-oikeuksissa

Tapahtumateollisuuden yritykset ovat jättäneet useita valituksia eri hallinto-oikeuksiin koskien aluehallintovirastojen päätöksiä. Yritykset katsovat, että elinkeinotoimintaan kohdistuvat päätökset ovat osin lainvastaisia ja että ne tulisi siksi kumota.

Aluehallintovirastot ovat antaneet alkuvuodesta useita eri päätöksiä perustuen tartuntatautilain 58 §, 58 d § ja 58 g § pykäliin. Kyseiset päätökset kohdistuvat tapahtumateollisuuden yritysten elinkeinotoimintaan tehden sen tavanomaisessa muodossa joko kielletyksi tai voimakkaasti rajoitetuksi. Tapahtumateollisuus ry tukee jäsenyrityksiään valitusprosessissa ja katsoo, että valituksenalaiset päätökset on kumottava lainvastaisena.

– Nyt tehdyissä valituksissa on kyse eri päätösten kokonaisuudesta, josta löytyy useita epäkohtia ja sisäisiä ristiriitoja. Kun eri alueilla alkuvuodesta annettuja päätöksiä ja niiden taustalla olevia perusteluita vertaillaan toisiinsa, on ilmiselvää, että viimeaikaisten rajoitustoimien kokonaisuuden mitoittamisesta puuttuu yhtenäisyys ja loogisuus, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Tartuntatautilain 58 g § pykälää ei ole sovellettu viimesijaisena rajoituksena kuten pitäisi. THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukkoa on sovellettu osittain, ikään kuin rusinoita pullasta poimien, mikä on johtanut päätösten mielivaltaisuuteen. Kyseenalaistamme myös päätösten väitetyn mitoittamisen sairaanhoidon kuormituksen perustuen sekä joidenkin asiantuntija-arvioiden asianmukaisuuden, Sahlstedt listaa.

Tapahtumateollisuus katsoo lisäksi, että AVIen päätöksentekomenettely ei kaikilta osin täytä hallintolaissa hallintomenettelylle asetettuja vaatimuksia.

Vaalit ilman tapahtumia ovat tynkävaalit

Tapahtumateollisuus huolissaan kokoontumisrajoitusten vaikutuksista demokratiaan

Suomen ensimmäiset aluevaalit käydään sunnuntaina laajojen kokoontumisrajoitusten vallitessa. Vaalikampanjoihin on perinteisesti kuulunut runsaasti tapahtumia ja erilaisten ihmisten kohtaamisia. Nyt niitä ei ole voitu järjestää.

– Vaalit ilman tapahtumia ovat käytännössä tynkävaalit. Tapahtumien ja kohtaamisten puuttumisella on ilmeistä vaikutusta vaalien tulokseen ja äänestysaktiivisuuteen, arvioi Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Kati Kuusisto.

– Toivomme perusteellista tutkimusta aiheesta. Kokoontumisen vapaus on demokratian perusoikeuksia, ja sen puute heikentää koko yhteiskuntaa.

Vaalit ovat perinteisesti yhteiskunnallisen keskustelun aikaa, jolloin ihmiset kokoontuvat kuulemaan ehdokkaiden näkemyksiä, keskustelemaan ja kohtaamaan tupailloissa, baareissa ja tapahtumissa.

Nyt vaalikampanjat ja kohtaamiset ovat keskittyneet sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media ei ole tasa-arvoinen. Se mahdollistaa profiloidun mainonnan ja viestien kohdistamisen sekä ruokkii ns. kuplien syntymistä. Sosiaalisen median toiminta määrittyy algoritmien kautta, ei kaikille avoimen suomalaisen demokratian periaatteiden mukaisesti.

Kokoontumisvapauden kaltaisen perusoikeuden rajoittamisen tulee aina olla erityisen perusteltua ja sen vaikutuksia on tarkasteltava laaja-alaisesti. Rajoitusten voimassaolo tulee myös päättää heti kun niille ei ole riittäviä perusteita tai niiden aiheuttamat haitat ovat suuremmat kuin saavutettavat hyödyt.