Viimeisinä viikkoina hallitus on päättänyt valmistella kiireisesti taloudelliset kompensaatiot niille toimialoille ja elinkeinoille, jotka ovat kohdanneet koronaepidemian vuoksi asetettuja elinkeinotoiminnan sulkuja. Parhaillaan kiireellisessä valmistelussa ovat taloudelliset kompensaatiot yrityksille, joiden liiketoiminta tulee kärsimään hallituksen päättämistä liikkumisrajoituksista.

Tapahtumateollisuuden 3200 yrityksen elinkeinotoiminta ja lähes 200 000 työntekijän toimeentulo ovat kärsineet ihmisten kokoontumisten rajoittamisesta yhtämittaisesti jo vuoden. Alan yritysten liikevaihdot ovat pudonneet koronaepidemian keston ajalta keskimäärin 74 %. Joulukuun alusta saakka tapahtumat ovat olleet kokonaan kiellettyjä ja yli puolet alan yrityksistä on menettänyt tältä ajalta yli 90 % liikevaihdostaan. Kuluvan vuoden tappiot tulevat nousemaan vähintään 700 miljoonaan euroon. Joka toinen alan yritys ilmoittaa olevansa vaikeuksissa ja yli neljännes on joutunut irtisanomaan työntekijöitään.

Yrityksiä palveleva velkaneuvonta on ruuhkautunut yhteydenottojen nelinkertaistumisen vuoksi. Tapahtuma-, majoitus ja ravitsemisalan yrittäjät pyytävät nyt neuvoja yritystoiminnan lopettamiseksi. Tapahtuma-alan kriisi voimistaa myös muiden toimialojen kriisiä.

Tapahtumateollisuuden yrittäjien tarinat kuulostavat tältä:

” Me rakennamme messuosastot ja teemme yritysasiakkaalle osallistumisen messuille mahdolliseksi. Nyt on jo yli vuoden ajan rajoitettu kokoontumista. Nämä toimenpiteet ovat aiheuttaneet sen, että messurakentamisen yritysten liikevaihto on romahtanut viimeiseltä vuodelta sataprosenttisesti, ilman taloudellisia kompensaatioita.  Oma yritykseni on saanut taloudellista tukea hieman yli 30 000 euroa. Menetykset ovat noin 800 000 euroa. Yrittäjänä olen saanut palkkaa viimeksi viime vuoden elokuussa. Kaikki työntekijät on irtisanottu. Yritys on joutunut ottamaan velkaa selviytyäkseen vuokrasta, pakollisista vakuutuksista ja muista kuluista. Velkaa on kertynyt jo 80 000 euroa. Yritys oli velaton ennen koronaepidemian alkamista. En enää selviä taloudellisesti henkilökohtaisessa elämässä. Olen joutunut myymään omaisuutta ja lainaamaan rahaa vanhemmilta ja sisaruksiltani.”

Arvoisa hallitus – te olette luvanneet:

• Tapahtuma-alan yrityksille laajasti vaikuttavan taloudellisen tuen
• Vahvistetun tapahtuma-alan exit-suunnitelman
• Koronaepidemian vuoksi asetettavien rajoitusten tarkkarajaisuutta, oikeasuhtaisuutta ja oikea-aikaisuutta.
• Toimialojen yhdenvertaista kohtelua

Näiden lupausten toteutumista odottaessa kokonainen toimiala tuhoutuu parhaillaan. Useissa muissa Euroopan maissa näihin asioihin on onnistuttu löytämään vaikuttavia ratkaisuja.

Samalla tapahtuma-alan toimijoiden luottamus hallituksen toimintaan sekä usko Suomeen sivistys- ja oikeusvaltiona murentuvat kovaa vauhtia. Mittavien taloudellisten vaurioiden lisäksi myös näitä henkisiä vaurioita tullaan yhteiskunnassamme korjaamaan vielä pitkään.

Tapahtumateollisuus pyytää hallitukselta vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

– Onko hallituksessa ymmärretty, että tapahtumateollisuus on merkittävä toimiala ja elinkeino?

– Onko hallituksessa ymmärretty, että kustannustuella ei voida riittävästi tukea liiketoimintaa, joka on rajoitusten vuoksi pysähdyksissä?

– Hallitus on päättänyt edistää toimenpiteitä, joilla voidaan tukea tapahtumateollisuuden toimialaa tulevaisuudessa. Miksi hallitus on päättänyt jättää joulukuusta saakka suljettuna olevan toimialan ilman taloudellisia kompensaatioita?

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksen tapahtumien exit-suunnitelmaksi. Ehdotus viedään seuraavaksi valtioneuvoston käsittelyyn. Tapahtuma-alan markkinan vakauttamisen ja alan kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi vahvistukset exitin ja takuutuen osalta tarvitaan pikaisesti.

Tapahtuma-ala on ollut yksi koronan pahimmista kärsijöistä. Tapahtumiin kohdistuvat voimakkaat viranomaisrajoitukset ja kiellot ovat aiheuttaneet lukemattomia tapahtumien peruuntumisia ja siirtoja jo viime keväästä saakka. Pitkään jatkunut tilanne on aiheuttanut suurta epävarmuutta sekä tapahtumien kuluttajamarkkinassa että tapahtumia järjestävien yritysasiakkaiden parissa.

– Tapahtumia on pääasiassa peruttu ja siirretty jo vuoden ajan. Nyt tarvitaan vahvistettu exit-suunnitelma sekä alalle laajasti vaikuttava takuutuki, jotta asiakkaiden luottamusta voidaan vahvistaa ja yritykset pääsevät käynnistämään toimintaansa. Meillä on esimerkkejä jo useista Euroopan maista siitä, kuinka takuutuen ja vahvistetun exitin myötä asiakkaat uskaltavat taas tehdä ostopäätöksiä, kertoo OKM-työryhmässä mukana ollut Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

Nyt esitelty exit-suunnitelma sisältää epidemiatilanteeseen sidoksissa olevat portaat tapahtumien avautumiseksi. Tapahtumat pääsisivät käynnistymään rajoitetusti valtakunnallisen epidemiatilanteen helpottaessa. Epidemian edelleen rauhoittuessa valtakunnallisesti voitaisiin perus- ja kiihtymisvaiheen alueilla lieventää rajoituksia entisestään. Rajoituksista luovuttaisiin lopulta kokonaan valtakunnallisen rokotekattavuuden muodostuessa riittäväksi.

– Tapahtuma-ala on toiminut vastuullisesti ja uhrannut paljon suomalaisten terveyden suojelemiseksi. Odotamme nyt kaikki epidemiatilanteen helpottumista, jolloin myös tapahtumia päästään jälleen avaamaan. Alan riskinkantokykyä vahvistamaan tarvitaan nopeasti myös laajavaikutteinen tapahtumien takuutuki, jonka tulee kattaa koko loppuvuoden tapahtumat, Sahlstedt painottaa.

– Yleisöt ja osallistujat odottavat sitä, että kasvokkainen kohtaaminen on jälleen turvallista. Tapahtumien avautuminen tulee vauhdittamaan myös muiden koronasta pahoin kärsineiden alojen elpymistä ja synnyttämään paljon työtä. Korona-aika on synnyttänyt patoutunutta kysyntää, jonka purkautuminen tarkoittaisi koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin vahvistumista.

Työt kielletty -kampanja kerää lahjoitusvaroja tapahtuma-alan ihmisten ja heidän perheidensä konkreettiseksi auttamiseksi.

#tyotkielletty

Koronaepidemian aiheuttama kriisi alkoi tapahtuma-alalla vuosi sitten, kun Suomen hallituksen päätöksellä toteutettu tapahtumien sulku jätti kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri Suomen äkillisesti ilman töitä ja toimeentuloa. Suuri osa tapahtuma-alan ammattilaisista on yksinyrittäjiä tai freelance-työntekijöitä. He ovat olleet taloudellisten tukijärjestelmien väliinputoajia tilanteessa, jossa myös tulevien töiden suunnittelu on ollut mahdotonta. 

Pitkään jatkuneen epävarmuuden ja tulojen menetyksen vuoksi tuhannet ihmiset ovat ajautuneet vakavaan taloudelliseen kriisiin, joka vaikuttaa myös heidän perheidensä arkeen. Tapahtumateollisuus keräsi kampanjaa varten alan ihmisten tarinoita ja niistä välittyy hätä – rahat eivät riitä ruokaan, vuokraan tai laskuihin. Selviytyminen koettelee myös mielenterveyttä. 

– Tapahtuma-ala on aina ollut mukana kun yhteiskunnassa tarvitaan hyvää. Olemme auttaneet saamaan huomiota ja keräämään taloudellista apua sitä tarvitseville. Nyt ala on itse hädässä. Tapahtuma-alan kriisin vuosipäivänä haluamme kohdistaa huomion ihmisiin, jotka ovat koronakriisin erityisiä kärsijöitä. He tarvitsevat tukea, kertoo Tapahtumateollisuuden puheenjohtaja Pekka Timonen.

Tapahtumateollisuus ja Kotimaanapu yhdessä käynnistävät kampanjan, jossa kerätään ja viedään apua sitä tarvitsevien ihmisten arkeen. Kampanjan kasvoina nähdään tapahtuma-alan ammattilaisia Ville Juurikkalan kuvaamissa valokuvissa. 

Kotimaanapu auttaa nopeasti apua tarvitsevia kaikkialla Suomessa.

– Kotimaanavun keräyksellä tuetaan koronaepidemian takia taloudelliseen ahdinkoon joutuneita tapahtuma-alan ihmisiä ja heidän perheitään. Kaikkien avunsaajien tilanne selvitetään ensin paikallisen ammattilaisen toimesta. Nyt meillä jokaisella on mahdollisuus toimia äänettömän hädän puolesta, sanoo Kotimaanavun tuottaja Ilkka Kalmanlehto.

Lahjoitusvaroja käytetään avuntarvitsijoiden auttamiseksi taloudellisesti, tavara- tai ruoka-avun kautta tai muihin välttämättömiin toimiin, joiden avulla vaikeuksissa olevien elämänlaatua halutaan kohentaa.

Tapahtumateollisuus tekee työtä, jotta tapahtumia päästään järjestämään heti, kun se on taas turvallista. Sitä ennen kutsumme kaikki suomalaiset – yksityishenkilöt ja yritykset antamaan apua. Kotimaanapu vie avun perille jokaiselle henkilökohtaisesti diakoniatyön kautta.

Apua tarvitsevat ihmiset voivat olla yhteydessä oman paikkakuntansa seurakunnan diakoniatyöhön. Avun saaminen ei edellytä kirkon jäsenyyttä.

Tapahtumateollisuus on jättänyt oikeuskanslerille kantelun eduskunnan toiminnasta. Tapahtumateollisuus pyytää oikeuskansleria tutkimaan onko eduskunnan päätöksenteko ja tapahtumaelinkeinonharjoittajien kohtelu ollut perustuslain vastaista.

Yleisötilaisuuksien järjestämistä on rajoitettu tai kielletty viranomaisen toimesta yhtämittaisesti jo vuoden. Tapahtumaelinkeinon parissa toimii Suomessa 3200 yritystä, joille ei ole osoitettu taloudellista kompensaatiota elinkeinonharjoittamisen kieltämisestä tai voimakkaasta rajoittamisesta. 

– Elinkeinovapaus on perustuslaissa taattu oikeus. Samanaikaisesti kun eduskunta on säätänyt kompensaatioista muille toimialoille, joiden toimintaa on lakiin perustuen rajoitettu, on tapahtumaelinkeino ja yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten aiheuttamat mittavat menetykset jätetty huomioimatta. Tämä on merkittävä epäkohta, johon olemme nyt pyytäneet oikeuskansleria ottamaan kantaa, kertoo Tapahtumateollisuuden edunvalvonnasta vastaava johtaja Kati Kuusisto.

Tapahtuma-alan kriisi on nyt pisteessä, jossa käynnissä on useiden yritysten alasajoja ja työntekijöiden irtisanomisia. Tapahtumateollisuuden helmikuussa teettämän kyselyn mukaan lähes 10 % alan yrityksistä toimintaedellytykset ovat päättymässä välittömästi.

– Olemme huolissamme siitä, kuinka suuriksi alan vauriot tulevat kasvamaan. Tapahtuma-rajoituksia voidaan alkaa purkamaan heti kun epidemiatilanne helpottaa. Tapahtumien palautuminen ja alan elpyminen tulee kuitenkin viivästymään, jos yritysten verkostosta puuttuu olennaisia toimijoita ennakoi Kuusisto. 

– Tapahtuma-alan vaurioiden minimoimisen tulisi olla korkea prioriteetti päätöksenteossa, sillä tapahtumien välilliset vaikutukset yhteiskunnassamme ovat mittavat. Vaarassa eivät ole pelkästään tapahtuma-alan yritykset ja työpaikat, vaan vauriot voivat kertaantua myös muilla tapahtumiin liitännäisillä toimialoilla. Näyttää siltä, että tapahtumiin liittyvää valtavaa elinkeinoa ja sen vaikutuksia ei ymmärretä yhteiskunnassamme riittävästi, toteaa Kuusisto.

Tapahtumateollisuudelle luvatuilla, vaikuttavilla tukiratkaisuilla ja yhteiskunnan exit-näkymän luomisella on kiire. Tapahtumateollisuus ry:n jäsenyrityksilleen viime viikolla teettämän kyselyn tulosten mukaan lähes kolmen sadan tapahtuma-alan yrityksen liiketoiminta on uhattuna välittömästi ja jopa 2 300 yrityksessä toimintaedellytykset ovat vaarassa päättyä seuraavan puolen vuoden aikana. Alan viimeisin, yli kaksi kuukautta jatkunut tapahtumien sulku sekä exit-näkymän puute uhkaavat nyt useiden kuluvan vuoden tapahtumien toteutumista ja koko toimialan tulevaisuutta Suomessa.

Tapahtumateollisuus kannattaa ministeri Lintilän viikonloppuna esille nostamaa tapahtumien takuutukea ja edellyttää rajoitusten purkamisen mittareiden julkistusta. Järjestö korostaa toimenpiteiden kiireellisyyttä, sillä päätösten viivästyessä alan koko loppuvuosi on vaarassa. Useat festivaalit, konsertit, urheilutapahtumat sekä messut ja kongressit ovat lähiviikkoina lopullisten päätösten edessä sen osalta, onko järjestämiseen liittyvää taloudellista riskiä mahdollista nykytilanteessa kantaa.  

– Ymmärrämme, että aikataulua rajoitusten purkamiselle ei voida luvata, mutta kriteereiden määrittäminen ja julkistaminen on olennaisen tärkeää. Ala ei pysty toimimaan ilman tulevaisuuden näkymää. Enää ei puhuta siitä kaatuvatko alamme yritykset, vaan siitä kuinka suuria ja pitkäkestoisia vaurioita joudumme korjaamaan, sanoo Tapahtumateollisuuden johtaja Kati Kuusisto.

Tapahtumateollisuuden teettämässä kyselyssä 75 % alan yrityksistä katsoo, että tapahtumien takuutuki vahvistaisi toimintaedellytyksiä jossain määrin tai merkittävästi.

-Tapahtumien takuutuki vahvistaisi alamme yritysten uskallusta ja kykyä suunnitella tulevaa. Päätös tuesta tulee saada nopeasti ja  vaikuttavan tuen tulee huomioida alan koko yritysverkosto. Useat Euroopan maat ovat jo julkistaneet vastaavia tukia, kertoo Kuusisto.

– Myös yleisöt odottavat tapahtumien paluuta ja viime kesältä tälle vuodelle siirrettyjen tapahtumien jo myytyjen lippujen palautus on ollut hyvin vähäistä. Valtion kannattaa useasta syystä vahvistaa tapahtuma-alan käynnistymisen mahdollisuuksia, Kuusisto painottaa.

Tapahtumateollisuus on moderni toimiala, jonka toiminta perustuu vahvasti erikoistuneiden yritysten verkostomaiseen toimintaan. Alan yrityksistä valtaosa (lähes 80 %) on pieniä suomalaisia yrityksiä. Tapahtumateollisuus ennustaa, että ilman nopeasti käyttöön saatavia toimialalle kohdistuvia tukia toimialan palautuminen voisi viedä vuosia. Tämä tarkoittaisi myös kaiken muun tapahtumista merkittäviä tulovirtoja saavan liiketoiminnan, kuten matkailu-, hotelli- ja ravintolatoiminnan elpymisen merkittävää hidastumista. 

Tapahtumateollisuuden selvityksen mukaan tapahtuma-alan yrityksille on kohdistunut koronakriisin aikana taloudellisia tukia yhteensä noin 85 miljoonaa euroa. Alan kokonaismenetysten arvioidaan viime vuoden osalta nousevan jopa 1 900 miljoonaan euroon, joten saadut tuet vastaavat noin 4,5 % taloudellisista menetyksistä.

Tapahtumateollisuudessa toimii noin 3200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo ennen koronaa oli 2 350 miljoonaa euroa. Ala työllistää yhteensä lähes 200 000 ihmistä.

Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus (TMK) sekä Tapahtumateollisuus ry ovat sopineet yhteistyöstä, jolla vahvistetaan tapahtumaelinkeinon tulevaisuutta. Yhteistyön myötä lanseerataan TMK:n julkaisema tapahtumaelinkeinon uusi ammattilehti Tapahtumaviesti, josta tulee samalla myös Tapahtumateollisuus ry:n jäsenlehti.

TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus on maamme johtavia tapahtumaelinkeinon asiantuntijoita. TMK on jo parikymmentä vuotta vastannut maamme tapahtumatietojen kokoamisesta ja muokkaamisesta julkaisukelpoiseen muotoon sekä julkaissut perinteikästä Markkinaviesti -lehteä.  TMK myös toimittaa tapahtumatiedot niin Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle eri kalentereihin kuin valtakunnalliseen digitaaliseen tapahtumatietopalvelu Tatiin.

– Tapahtumaviesti on sitoutumaton ja itsenäinen koko suomalaisen tapahtumaelinkeinon äänenkannattaja, jota tekevät kokeneet ammattitoimittajat suurella sydämellä. Tapahtumaviestin keskeisenä ideana on kertoa laajasti ja tasapuolisesti koko suomalaisesta tapahtumaelinkeinosta ja tehdä erityyppisiä tapahtumia sekä niillä toimivia yhteisöjä tutuiksi lukijoille samalla auttaen alalla toimivia yrityksiä verkostoitumaan, kertoo Tapahtumaviestin päätoimittaja Ari Kallas. Pyrkimyksenä on taata suomalaisen tapahtumaelinkeinon hyvinvointi, positiivinen kehittyminen ja alan arvostuksen nostaminen. Tapahtumaviesti on tilattava lehti, jolla on laaja kattavuus tapahtumaelinkeinossa.

– Tämä yhteistyö tarjoaa järjestöllemme laajan viestintäkanavan. Samalla jäsenemme saavat pääsyn ajankohtaisten tapahtumatietojen ja artikkeleiden äärelle merkittävän jäsenedun, eli Tapahtumaviestin vuosikerran muodossa. Koko tapahtumaelinkeinon koko ajan tiiviimpi yhteistyö vahvistaa yritysten mahdollisuutta elpymiseen. Samalla kun teemme aktiivista, akuutin tilanteen edunvalvontaa, suuntaamme katseita jo vahvasti tulevaisuuteen, jossa tapahtumat kukoistavat jälleen kertoo johtaja Maria Sahlstedt Tapahtumateollisuus ry:stä.

Koronakriisin pahimmat vauriot ovat kohdistuneet juuri tapahtumatoimialaan. Elinkeinon oman vahvistuvan yhteistyön ja konkreettisia ratkaisuja viranomaisten sekä päättävien tahojen kanssa hakevan edunvalvonnan myötä sekä Tapahtumaviesti että Tapahtumateollisuus uskovat tapahtumaelinkeinon selviytymiseen ja uuteen nousuun.

Ensimmäisen uuden Tapahtumaviestin aineistopäivä on 3.3.2021 ja se ilmestyy 19.3.2021

Lisätietoja www.tapahtumaviesti.fi

Useat tapahtumateollisuuden yritykset ovat saaneet yritysten kustannustuen osalta Valtiokonttorilta päätöksen, jonka mukaan tapahtumajärjestäjien tai ohjelmatoimistojen ohjelmaostoja ei ole hyväksytty yritysten kustannustuesta korvattavien kustannusten piiriin.

Tapahtumateollisuus pyysi Valtiokonttorilta asiassa harkintaa ja toimitti perustelut ohjelma-ostojen hyväksymisestä mukaan alan joustamattomiena kustannuksina. Valtiokonttori on nyt muuttanut tulkintaansa ja laajentanut yritysten kustannustuen hyväksyttävien kustannusten määritelmää tapahtuma-alalla yleisten ohjelmaostojen osalta.

Tapahtumateollisuus on ohjeistanut jäsenistöään tarkemmin asiaan liittyen. Lisätietoa ja ohjeistusta saa myös Valtiokonttorista. Yhteystiedot löytyvät linkatun sivun lopusta.

Tapahtumateollisuus ry ja Evento-lehti ovat sopineet yhteistyöstä, jonka myötä järjestö saa valmiin viestintäväylän ja Evento vahvistaa asemaansa tapahtumateollisuuden omana ammattilehtenä.

Kesäkuussa 2020 perustettu tapahtumateollisuuden keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry ja kymmenessä vuodessa roolinsa vakiinnuttanut tapahtumateollisuuden ammattilehti Evento ovat solmineet kumppanuuden, joka hyödyttää molempia osapuolia.

Evento tarjoaa Tapahtumateollisuus ry:lle kanavan valtakunnalliseen viestintään ja jäsenhankintaan. Yhteistyön myötä Eventolle avautuu näköalapaikka suoraan tapahtumateollisuuden ytimeen, lehden sisältö syventyy ja se palvelee lukijoita entistä paremmin.

Tapahtumateollisuus ry:n tehtävä on edistää koko tapahtumateollisuuden elinkeinotoimintaa ja sen arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle. Tapahtumateollisuus ry on Suomen vaikuttavin tapahtumien puolestapuhuja.

Evento on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jonka tehtävä on korostaa ihmisten kohtaamisten merkitystä kuluttajien, työntekijöiden, yritysten ja organisaatioiden voimavarana ja markkinointiviestinnän keinona. Evento on monikanavainen media tapahtumateollisuuden ammattilaisille, inhouse-tekijöille, tilaisuuksien ja tapahtumien ostajille ja järjestäjille, viestinnäntekijöille, henkilöstöammattilaisille ja strategisesti laadukkaisiin kohtaamisiin panostaville markkinoinnin ja myynnin ammattilaisille.

– Tapahtumateollisuus ry:lle tarjoutuu kumppanuuden myötä valmis valtakunnallinen foorumi, jonka takana on Mediatalo Keskisuomalainen ja Eventon ammattitoimitus. Yhdistys keskittyy koko toimialaa hyödyttävään työhön, ja Evento toimii yhdistyksen jäsenlehtenä. Yhteistyön myötä lehden sisältö syvenee ja monipuolistuu entisestään. Avainasemassa on koko jäsenistö, jolta odotetaan aktiivista lähestymistä sisältötoiveiden muodossa. Nostetaan yhdessä alalla kuplivat ilmiöt esiin, sanoo Eventon liiketoimintajohtaja Nina Harlin.

Yhteistyö alkaa Eventon numerosta 1/2021, joka ilmestyy 18. maaliskuuta 2021.

– Tapahtumateollisuudessa on valtava potentiaali yritysten uusille liiketoimintamahdollisuuksille myös toimialan sisällä. Meidän täytyy katsoa vahvasti eteenpäin ja luoda mahdollisuuksia eri tapahtumasektoreiden välisille uusille verkostoille, jotta markkina käynnistyy vauhdilla sitten kun koronaepidemia alkaa hiipumaan. Yhteistyö Eventon kanssa on loistava mahdollisuus tähän ja laadukas lehti kotiin kannettuna on erittäin houkutteleva jäsenetu, kommentoi Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt.

Nyt solmittu yhteistyösopimus jatkuu toistaiseksi.

Teksti Mariaana Nelimarkka

Suunnitelma toimialan elpymiseen ja kasvuun toimitettu päättäjille

Tapahtumateollisuus ry on julkaissut kannanoton hädässä olevan tapahtumatoimialan ja kantokykynsä rajoilla olevien yritysten auttamiseksi. Keskusjärjestö vaatii hallitukselta ja eduskunnalta välittömiä toimia tapahtumiin kohdistuvista  ja perustuslaillista elinkeinovapautta rikkovista viranomaisrajoituksista johtuvien menetysten korvaamiseksi.  

Tapahtumateollisuus korostaa kannanotossaan ammattimaisten tapahtumatoimijoiden toimineen vastuullisesti läpi koko koronapandemian ja peräänkuuluttaa nyt samaa vastuunkantoa koko muulta yhteiskunnalta.

– Koronatilanne on muuttunut osissa maatamme hyvin vakavaksi ja tämän vuoksi päättäjät sekä viranomaiset ovat halunneet välittää vahvan viestin siitä, että meidän kaikkien tulisi nyt toimia erityisen vastuullisesti. Tapahtumiin kohdistuvat voimakkaat rajoitukset ja kiellot ovat yksi keino viestin välittämiseen, mutta ne aiheuttavat samalla lisää vaurioita elinkeinolle, joka on jo valmiiksi kärsinyt koronasta eniten, kertoo Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen.

– Ammattimaisesti järjestetyissä yleisötapahtumissa on toimittu viranomaisohjeiden mukaisesti, eikä koronatartuntoja ole yleisöjen keskuudessa syntynyt. Turvallisuuden varmistamiseksi toteutetut toimet ja peruuntuneet tapahtumat ovat heikentäneet alan kannattavuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä jo maaliskuusta saakka. Me olemme koronapandemian aikana olleet yhteisen vastuun kantajia ja tulemme pandemian jälkeen kantamaan vastuuta myös Suomen talouskasvusta ja elpymisestä. Sitä ennen odotamme vastuunkantoa maamme ylimmiltä päättäjiltä, Timonen jatkaa.

Tapahtumateollisuus on myös laatinut esityksen kokonaisratkaisusta tapahtumatoimialan elpymisen ja kasvun varmistamiseksi. Esitys on toimitettu hallituksen keskeisille ministereille ja ministeriöille tänään.

– Tapahtumateollisuus oli ennen koronaa nopeassa ja kannattavassa kasvussa oleva, vahvasti työvoimavaltainen ala. Nuo kasvun edellytykset ovat edelleen olemassa, kunhan nyt aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta huolehditaan. Olemme laatineet esityksemme alan kasvun ja innovaatioiden sekä koulutuksen ja tutkimuksen varmistamiseksi, järjestön edunvalvontajohtaja Kati Kuusisto listaa. 

– Toimialamme elpyminen tulee välittömästi kiihdyttämään myös muiden toimialojen, työllisyyden ja aluetalouksien elpymistä, kun tapahtumien yleisöt ja osallistujat kuluttavat laajasti myös muita palveluita. Olisi erittäin lyhytnäköistä ja ymmärtämätöntä, jos yritystemme selviytymistä koronakriisistä ei varmisteta, nyt kun meillä on tieto siitä, että rokottamisen avulla pystymme luopumaan alan toiminnan rajoituksista viimeistään syksyyn 2021 mennessä.

Tapahtumateollisuudessa toimii noin 3200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa. Toimiala on ollut koronaepidemian vuoksi asetettujen voimakkaiden rajoitusten kohteena jo lähes yhdeksän kuukauden ajan. Toimialan kokonaisarvosta uhkaa kuluvana vuonna kadota jopa 1,8 miljardia euroa. Alan työllistää 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työntekijää. Tapahtumatoimialan välilliset vaikutukset ulottuvat myös laajasti  useille muille toimialoille sekä kunta- ja aluetalouteen.

Tapahtumateollisuus ry kartoitti lokakuussa toteutulla verkkokyselyllä jäsenyritystensä liiketoiminnan tilannetta ja näkymiä. Kyselyn tulokset ovat valmiit ja ne paljastavat toimialan dramaattisen tilanteen. Yli 70 % yrityksistä liiketoiminta on edelleen pääosin seisahduksissa ja yli 60 % alan yrityksistä arvioi selviytyvänsä enää alle puoli vuotta. 

Tapahtumateollisuus on kärsinyt koronaepidemiasta jo maaliskuun puolivälistä saakka, eikä liiketoiminta ole nykyisissä olosuhteissa päässyt käynnistymään. Vain 4 % yrityksistä ilmoitti, että liiketoimintaa on tällä hetkellä hyvissä määrin. Lähes puolessa alan yrityksistä kuluvan vuoden liikevaihto putoaa yli 80%  edelliseen vuoteen verrattuna ja 61% yrityksistä tulee tekemään merkittävästi tappiollisen tuloksen.

– Alamme yritykset on ennennäkemättömän vaikeassa tilanteessa. Pitkään jatkuneen kriisin jäljiltä kassat ovat tyhjentyneet ja samaan aikaan liiketoiminnan käynnistäminen vaatisi suurta riskinottoa, kertoo Tapahtumateollisuuden edunvalvontajohtaja Kati Kuusisto.

– Jatkuvasti muuttuva epidemiatilanne ja erilaiset suositukset heikentävät asiakkaidemme luottamusta sekä ostohalua samalla kun voimassa olevien rajoitusten noudattaminen kasvattaa tapahtumajärjestämisen kustannuksia. 

Tapahtumateollisuus ry on aloittanut tapahtumien exit-strategian luomisen yhdessä jäsenistönsä kanssa. Strategiassa tapahtumateollisuus määritellään tulevaisuuden avainalaksi, joka toimii koko kansantalouden elpymisen ja kasvun moottorina. Strategian toimenpiteet tähtäävät turvallisen ja taloudellisesti kannattavan tapahtumajärjestämisen mallin synnyttämiseen sekä tapahtumatoimialan elpymisen ja kasvun varmistamiseen.

– Riittävän taloudellisen tuen tulee olla ensisijainen ja välitön toimenpide, jotta alamme toiminnalle elintärkeän ekosysteemin vauriot eivät ennätä muodostua pysyviksi. Heti tämän jälkeen alan toimijoiden, viranomaisten ja ministeriöiden välisessä yhteistyössä tulee varmistaa, että tapahtumatoiminnan rajoitukset ja suositukset ovat tarkoituksenmukaisella tasolla. Kaikki markkinoilla olevat keinot turvallisten tapahtumien toteuttamiseksi, kuten vaikkapa toimiva pikatestaus tulee myös ottaa laajamittaisesti käyttöön. Samanaikaisesti tulee palauttaa asiakkaiden luottamus ja viestiä heille, että turvallisiin tapahtumiin osallistuminen on ok, listaa Kuusisto.

Tapahtumateollisuudessa toimii noin 3200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa. Toimiala on ollut koronaepidemian vuoksi asetettujen voimakkaiden rajoitusten kohteena jo puolen vuoden ajan. Toimialan kokonaisarvosta uhkaa kuluvana vuonna kadota jopa 1,5 miljardia euroa. Alan työllistää 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työntekijää. Tapahtumatoimialan välilliset vaikutukset ulottuvat myös useille muille toimialoille sekä kunta- ja aluetalouteen.