Tapahtumateollisuuden avoin kirje viranomaisille ja medialle

Tapahtumateollisuus ry ilmaisee painavan toiveensa, jotta koronaan liittyvän viranomaistiedottamisen ja median uutisointien keskiössä olisivat avoimen yhteiskunnan mahdollisuudet. Koronapassi mahdollistaa tapahtuma- ja ravintolatoiminnan ilman rajoituksia. Viranomaisten tekemät rajoituspäätökset eivät enää kohdistu valtaosaan väestöstä, jolloin myös niistä tiedottamisessa tulisi korostua mahdollisuus välttää rajoitukset.

Koronapandemia on kestänyt pian kaksi vuotta ja haastanut yhteiskuntaamme monin tavoin. Suomessa ollaan parhaillaan tilanteessa, jossa yli kahdeksankymmentä prosenttia yli 12-vuotiaista on saanut kaksi rokotetta ja yhteiskuntaa voidaan pitää koronapassin avulla avoinna. Avoimen yhteiskunnan ja mahdollisimman normaalin elämän mahdollistaminen on eduskunnan tahto. Sillä on myös kansalaisten vahva tuki.

Koronaepidemian vuoksi asetettujen rajoitusten viesti on ollut vahva ja suomalaiset ovat noudattaneet rajoituksia tunnollisesti. Samalla rajoitusten vuoksi on koettu myös valtavia menetyksiä. Tapahtuma-ala on kantanut koronakriisissä poikkeuksellisen suurta vastuuta ja uhrautunut muun yhteiskunnan puolesta.

Tapahtumien yleisöjen luottamusta rakennetaan pitkään kestäneen ja edelleen osittain jatkuvan epävarmuuden keskellä. Rajoituksia tarpeettomasti korostavat ja epävarmuutta vahvistavat uutisoinnit aiheuttavat edelleen välittömiä tappioita tapahtuma-alan yrityksille ja uhkaavat alan työntekijöiden toimeentuloa.

Tapahtumateollisuus pyytää nyt muulta yhteiskunnalta tukea ja vastuullisuuden osoitusta tilanteessa, jossa toimiala on vasta aloittamassa kriisistä palautumista. Tapahtuma-alan ammattilaiset haluavat edelleen toimia vastuullisesti, tuottaa turvallisia tapahtumia ja monipuolista hyvinvointia suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tapahtuma-alan kysyntä kasvussa – lähes puolet yrityksistä ennakoi ongelmia työvoiman saatavuudessa ja rahoituksessa

Tapahtumateollisuus ry:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan tapahtuma-alan kysyntä on kasvussa.  Kyselyyn vastanneista yrityksistä 74 % ilmoittaa kysynnän olevan kasvussa seuraavan kolmen kuukauden aikajaksolla ja 58 % myös vuoden 2022 osalta. Pitkään jatkuneen koronakriisin jälkeen lähes puolet vastanneista yrityksistä kuitenkin ennakoi vaikeuksia liiketoiminnan käynnistämisessä. 

Yritysten merkittävimmät ongelmat liittyvät työvoiman saatavuuteen (76 %) ja rahoitukseen (60 %). Lisäksi ongelmana on myös asiakkaiden heikentynyt luottamus. Yli 80 % vastaajista ilmoitti asiakkaiden luottamuksen heikentyneen jonkin verran tai merkittävästi.  Tärkeimmäksi toimenpiteeksi asiakkaiden luottamuksen vahvistamiseksi nimettiin päättäjien ja hallinnon viestintä (85 %) sekä toimialan oma viestintä (50 %). Myös koronapassin käyttöönoton nähtiin lisäävän asiakkaiden luottamusta niin vapaaehtoisena (44 %) kuin pakollisena (37 % ) työkaluna. 

– Selkeästi positiivinen viesti koko alaltamme on se, että nyt suunnitellaan kiivaasti tulevia tapahtumia. Lipunmyynti- ja yleisömäärät ovat nousussa, mutta erityisesti kuluttajamarkkinassa tarvitaan vielä asiakkaiden luottamusta vahvistavia tekoja, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Koronapassi on alallemme edelleen erittäin tarpeellinen työkalu ja on hienoa, että se ollaan saamassa nyt käyttöön. Tapahtumien osalta koronapassin voimassaolo tulisi jo nyt taata koko ensi vuodeksi, jotta pystymme luomaan edellytykset myös pitkää suunnittelunäkymää tarvitseville suurtapahtumille, Sahlstedt jatkaa. 

– Toimialan elpymisen ja kasvun toteutumiseksi meidän täytyy löytää nopeasti ratkaisuja myös työvoimapulaan ja alan yritysten heikon rahoituksellisen aseman parantamiseksi.

Tapahtumateollisuus ry:n jäsenistölle viikoilla 38-39 toteutettuun kyselyyn vastasi 90 yritystä, jotka edustavat 37 % järjestön jäsenistöstä.

Tapahtumateollisuus: Riskipotentiaalin arviointitaulukko valmistuu vuoden myöhässä ja sisältää oleellisia epäkohtia – käyttöönotto rikkoisi perustuslain takaamaa yhdenvertaisuutta

Tapahtumateollisuus on antanut lausunnon 13.9.2021 opetus- ja kulttuuriministeriölle koskien uudistetun hybridistrategian ohjauskirjeluonnosta sekä riskipotentiaalin arviointitaulukkoa ja sen mahdollista käyttöönottoa paikallisen viranomaispäätöksenteon tueksi.

Arviointitaulukon taustatietoja ei ole julkistettu, joten sen tieteellistä perustaa ei voida arvioida. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös viime viikolla lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa koronatodistusta koskien todennut, että velvoittavaa lainsäädäntöä toteutettaessa tulee voida arvioida eri kohteiden riskit tarkasti. Riskipotentiaalin arviointitaulukon laadinta ei THL:n mukaan perustu suoraan yleisötilaisuuksien riskeihin, eikä sellaista tietoa ole taulukon taustatiedoksi edes pyritty hankkimaan. STM:n valmistelema ohjaus tai riskipotentiaalin arviointitaulukko eivät anna alueellisille tai paikallisille viranomaisille työkaluja rajoituksista aiheutuvien haittojen tarkempaan arviointiin. Tapahtumateollisuus katsoo, että arviointitaulukon käyttöönotosta aiheutuisi siis merkittävä riski sille, että yleisötilaisuuksiin tultaisiin edelleen kohdistamaan rajoituksia ilman riittävää oikeudellista perustaa.

Riskipotentiaalin arviointitaulukossa tunnistetaan yleisötilaisuuksia, joissa niiden normaalistikin tyypilliset järjestelyt pienentävät myös koronaviruksen leviämisriskiä. Arviointitaulukko kuitenkin sisältää myös useita merkittäviä puutteita ja suoranaisia ristiriitaisuuksia. Taulukko leimaa perusteettomasti osan yleisötilaisuuksista kategorisesti korkeisiin riskiluokituksiin. Julkaistusta arviointitaulukosta käy ilmi koko laajan tapahtumakirjon ja erityisesti toimialan vapaan kentän toiminnan puutteellinen tuntemus.

Tapahtumateollisuus on esittänyt erilaisten tapahtumatyyppien ja -tilojen riskinarviointia sekä sitä kautta syntyvää rajoitusten tarkkarajaisempaa kohdentamista jo heti koronaepidemian alkuvaiheessa. Tällainen tarkastelu olisi mahdollistanut joulukuusta 2020 huhtikuun loppuun 2021 kestäneen tapahtumateollisuuden toimialan täyssulun välttämisen ja mahdollistanut ainakin osittaisen toiminnan toimialalla. Tapahtumateollisuus ei näe arviointitaulukon käyttöönotolle perusteita enää tässä kohtaa, kun väestön tavoiteltu rokotekattavuus ollaan saavuttamassa lähiviikkoina, rajoituksista voidaan luopua ja kaikenlaisten tapahtumien järjestäminen on turvallista.

Tapahtumateollisuus katsoo, että arviointitaulukon käyttöönotto ja liittäminen osaksi viranomaispäätöksiä ja tätä kautta lainsäädäntöä on perustuslain vastaista, sillä se rikkoo yhdenvertaisuutta ja syrjii suurta osaa toimijoista.

Tieto rajoitusten päättymisestä vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja tapahtuma-alan toimintanäkymiä

Tapahtumia koskevien rajoitusten päättyminen syksyn aikana mahdollistaa vihdoin alan elpymisen yli puolitoista vuotta jatkuneen syvän kriisin jälkeen.  Työvoimapula kuitenkin hidastaa kriisistä palautumista. Lisäksi hybridistrategian päivityksen toimeenpanoon liittyy merkittäviä epäselvyyksiä.

Tapahtumateollisuus pitää tärkeänä edistysaskeleena sitä, että hallituksen eilen julkistamassa päivitetyssä hybridistrategiassa rajoituksista luopumiselle annetaan selkeä tavoite ja aikataulu.

Linjaukset tuovat edellytyksiä sille, että asiakkaat uskaltavat tehdä ostopäätöksiä ja alan yritykset voivat suunnitella tulevaa. Myös tieto siitä, että rajoituksia aletaan purkaa välittömästi, on alalle olennainen. Tartuntatautilaissa määritetyistä turvaväleistä luopuminen on ensimmäinen edellytys kannattavan tapahtumaliiketoiminnan mahdollistamiseksi. Esitys tartuntatautilain muuttamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Rajoituksista luovuttaessa ennakoimme patoutuneen kysynnän purkautuvan nopeasti. Erityisesti yritystapahtumien osalta on jo marras-joulukuulle kasvavaa kiinnostusta. Hallituksen antama viesti tuo ennustettavuutta ja vahvistaa luottamusta, kiittää Tapahtumateollisuuden johtaja Kati Kuusisto.

– Liiketoiminnan käynnistämiseen näin pitkän ja syvän kriisin jälkeen liittyy myös ongelmia. Toimialallamme on merkittävä työvoimapula, jonka ennakoimme syksyn aikana pahenevan entisestään. Pitkän koronakriisin ja sulkujen seurauksena alalta on poistunut suuri määrä yrityksiä ja työntekijöitä, ja tapahtumapalveluiden saatavuudesta voi tulla paikoittain pulaa, Kuusisto jatkaa.

Päivitettyyn hybridistrategiaan liittyy myös epäselviä kysymyksiä. Tapahtumateollisuus katsoo, että alueellisten viranomaisten päätöksenteon tueksi laadittu ja eilen THL:n verkkosivuilla julkaistu riskipotentiaalin arviointitaulukko on vahvasti kyseenalainen ja toimimaton.

– Ammattimaiset tapahtumajärjestäjät ovat toteuttaneet tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti koko poikkeusajan. Rajoituksista luovuttaessa erilaisiin tapahtumiin osallistuminen on turvallista kaikkialla Suomessa. Arviointitaulukko ei saa olla väline, jolla rajoituksia ylläpidetään ilman välttämätöntä syytä tai vahvoja perusteita.

– Taulukon valmistelu ei ole ollut avointa ja toimialaa ei ole kuultu.  Taulukon taustalla olevaa tietopohjaa ei ole julkaistu, joten on mahdotonta arvioida, millaiseen näyttöön tai asiantuntemukseen riskipotentiaali perustuu. Taulukosta löytyy myös selkeitä ristiriitaisuuksia, kuten ulkona järjestettävien tapahtumien määrittäminen korkeimpaan riskiluokkaan, Kuusisto listaa.

– Eilen julkaistu taulukko ei esimerkiksi ota kantaa lukuisiin toimenpiteisiin, joita tapahtumissa toteutetaan riskien minimoimiseksi. Keskeneräisenä julkaistu taulukko ruokkii yleisöissä vääränlaisia mielikuvia, jonka eiliset reaktiot jo osoittivat. Hallinnon huonosti harkittu viestintä aiheuttaa jälleen alallemme tappioita ja hidastaa elpymistä.

Rajoituksista luovuttaessa Tapahtumateollisuus korostaa koronapassin nopean valmistelun tärkeyttä. Vaikka nykyisen epidemian voidaan ennakoida rauhoittuvan, on Suomessakin kiireellisesti luotava työkalu, jolla varaudutaan mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin ja tuleviin epidemioihin.

Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöt vaativat hallitukselta toimia koko toimialan avaamiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi

Lue Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöjen julkilausuma tästä.

Yli kaksikymmentä Tapahtumateollisuuden jäsenjärjestöä ottaa yhdessä kantaa toimialan elpymisen puolesta. Koronakriisin myötä laajasti yhdistynyt toimiala vaatii hallitukselta nopeita toimia kaikkien ammattimaisesti järjestettyjen tapahtumien avaamiseksi ja tapahtumaliiketoiminnan elpymisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Toimialan yhteinen tahto on rokotuskattavuuden noustessa luopua kaikista tapahtumiin kohdistuvista rajoituksista. Samalla toimiala katsoo, että tapahtumaliiketoiminnan vaatima ennakoitavuus ja asiakkaiden luottamuksen vahvistaminen edellyttävät työkaluja, joilla varaudutaan myös mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin.

Koronapassi vahvistamaan asiakkaiden luottamusta, taloudellisia tukia jatkettava elpymisen vauhdittamiseksi

Toimiala vaatii, että turvavälisäädöksen poistaminen tartuntatautilaista tuodaan eduskunnan käsittelyyn välittömästi. Koronapassin kiireellistä valmistelua on jatkettava samanaikaisesti, jotta se voidaan ottaa käyttöön siinä tilanteessa, jos rajoituksia on pahenevan epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä asettaa. Toimiala katsoo, että koronapassia käyttävien tapahtumien tulee voida toimia ilman rajoituksia.

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on rajoitusten vuoksi yhä laajasti pysähdyksissä ja kannattavuus heikkoa. Taloudellisia tukia on tämän vuoksi jatkettava niin kauan kuin liiketoimintaan kohdistuu rajoituksia. Lisäksi pitkän kriisin jälkeen on toimialan yritysten liiketoiminnan uudelleen käynnistymistä tuettava edelleen epävakaana jatkuvassa tilanteessa.

Tapahtumateollisuuden toimialan yhteisenä tahtona on palauttaa myös tapahtumakävijöiden luottamus, joka on kärsinyt koronakriisin aikana osin aiheettomasti. Ammattimaisilla tapahtumajärjestäjillä on monipuoliset keinot ja kyky huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta. Toimialalla on aina tehty päivittäistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja varauduttu kattavasti erilaisiin riskeihin.

Kokonaisuutena 2,35 miljardin euron arvoinen toimiala tarjoaa työtä lähes 200 000 työntekijälle. Tapahtumilla on lisäksi laajoja aluetaloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia. Julkisuudessa käyty keskustelu ja tapahtumia leimaavat huolimattomat kommentit aiheuttavat alan toimijoille suuria tappioita. Samaan aikaan kentältä ja päivittäisestä viranomaisyhteistyöstä kantautuva viesti on ollut pääosin positiivinen ja ammattimaisten tapahtumajärjestäjien vastuullisuutta kiittävä.

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka jäsenenä on yli 20 toimialajärjestöä ja yli 220 alan yritystä. Tapahtumateollisuus edustaa kulttuuri-, viihde-, urheilu-, messu-, yritys-, kongressi-, markkina- ja hengellisten tapahtumien järjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia. Tapahtumateollisuuden kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa. Tapahtumateollisuudessa toimii 3 200 yritystä ja ala työllistää lähes 200 000 ihmistä.

Tapahtuma-alan tappiot syvenevät – elpymisen edellytykset puuttuvat edelleen

Toimialan viime vuoden liikevaihto ja kannattavuus romahtivat

Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulun toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan tapahtumateollisuuden toimialan kannattavuus romahti viime vuonna lähes kymmenen prosenttia miinukselle, kun se oli vielä vuonna 2019 yli kuusi prosenttia plussalla. Toimialan liikevaihdosta katosi vuoden 2020 aikana 1,6 miljardia euroa eli lähes seitsemänkymmentä prosenttia.

– Suurin osa yrityksistämme on pieniä suomalaisia yrityksiä, joiden taloudellinen kestävyys ei riitä kantamaan näin pitkäkestoista kriisiä. Myöskään taloudelliset tuet eivät ole kohdistuneet riittävissä määrin alamme yrityksille, kertoo Tapahtumateollisuuden edunvalvontajohtaja Kati Kuusisto.

– Hallitus jatkaa edelleen lyhytnäköistä ja myöhässä reagoivaa koronapolitiikkaa, mikä ei ole hyväksyttävää enää tässä kohtaa epidemiaa. Alamme yrityksille ja työpaikoille edelleen aiheutuva tuho on pysäytettävä. Nyt kaivataan vahvaa johtajuutta, jolla avataan ja vakautetaan yhteiskuntaa. 

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on kärsinyt koronaepidemiasta jo puolitoista vuotta yhtämittaisesti. Toimialan tilanne on kuluvan vuoden aikana synkentynyt entisestään voimakkaiden ja pitkäkestoisten rajoitusten vuoksi. Tapahtumateollisuus arvioi alan kuluvan vuoden menetysten nousevan jo vähintään 900 miljoonaan euroon. Nyt julkaistusta tutkimuksesta selviää myös, että pelkästään viime vuoden puolella toimialalta katosi 1 300 vakituista työpaikkaa. Toimialan laajempi irtisanomisaalto on nähty vasta tämän vuoden puolella, mikä kasvattaa lukua entisestään.

– Koronapassi on saatava käyttöön välittömästi tuomaan alalle ennustettavuutta ja palauttamaan asiakkaiden luottamusta. Olemassa olevia taloudellisia tukia tulee jatkaa ja ne tulee kohdistaa yhä paremmin rajoituksista eniten kärsiville toimialoille. Tapahtumateollisuuden toimiala tarvitsee myös erillisen starttituen, jotta yritykset voivat vastata kysyntään nopeasti siinä kohtaa, kun elpyminen käynnistyy, Kati Kuusisto listaa.

– Terveydenhuollon asiantuntijat ovat lausuneet, että epidemiatilanteen osalta ei enää olla sillä kuuluisalla veitsenterällä. Päätöksenteon linjan on siksi muututtava. Rajoitusten purkamisen ja yritysten toimintaedellytysten varmistamisen tulee olla koko hallituksen asia, Kuusisto painottaa.

Tapahtumateollisuudessa toimii Suomessa noin 3200 yritystä ja alalla on 20 000 vakituista työpaikkaa. Lisäksi ala työllistää jopa 175 000 ihmistä tilapäisesti.

Rajoitukset muuttumassa mielivaltaisiksi, hallituksen viivyttely on käynyt tapahtuma-alalle kalliiksi

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 12.8. antama, yleisötilaisuuksia koskeva päätös on aiheuttanut lukuisten tapahtumien peruuntumisen pääkaupunkiseudulla ja vähintään kymmenien miljoonien tappiot edelleen syvässä kriisissä olevalla toimialalla. Tapahtuma-alan edunvalvontajärjestö Tapahtumateollisuus ry katsoo, että avin päätös on laiton ja että hallituksella olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

Uusimaa on tapahtumateollisuuden suurin keskittymä. Alueella sijaitsee yli 1500 tapahtuma-alan yritystä ja 10 000 vakituista työpaikkaa. Toimialan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Uudellamaalla on 1,25 miljardia euroa.

– Määräystä yleisöalueiden lohkomisesta ei pidetty välttämättömänä pääkaupunkiseudun kuntien, tapahtuma-alan toimijoiden tai THL:n aville antamissa lausunnoissa. Kuitenkin avi määräsi rajoituksen, joka puuttuu elinkeinonharjoittamisen perusoikeuteen erittäin voimakkaasti. Rajoitus ei perustu lakiin eikä sen osalta tehty minkäänlaista kokonaisarviointia. Etelä-Suomen avi siis laiminlyö velvollisuutensa ja harjoittaa jopa mielivaltaa, sanoo Tapahtumateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen.

– Hallitus toimii jatkuvasti myöhässä. Jos hybridistrategian päivitys tai koronapassin valmistelu olisi toteutettu ajoissa, olisimme voineet välttää yritysten tappiot, jotka lasketaan vähintään kymmenissä miljoonissa euroissa. Mikään tukimekanismi ei myöskään tule korvaamaan menetyksiä riittävästi. Suuri osa alamme yrityksistä on tukien ulkopuolella, koska hallitus on tietoisesti näin linjannut, Timonen moittii.

Tapahtumateollisuus vaatii hallitukselta sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä ohjaustoimia aluehallintoviranomaisen päätöksen muuttamiseksi välittömästi. Lisäksi hallituksen tulee valmistella uusi kustannustukikierros, jossa yritysten joustamattomat kustannukset korvataan kokonaan ja kustannustuen tukikatto nostetaan kaikilta osin kymmeneen miljoonaan euroon. Lisäksi koronapassin valmistelua tulee entisestään priorisoida ja vauhdittaa.

– Toimialaan kohdistuu nyt rajoituksia, jotka ovat samoja kuin voimakkaimmillaan viime keväänä. Saman aikaan tautitaakka on rokotustilanteen hyvän kehityksen vuoksi oleellisesti erilainen. Tiedot siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö olisi luomassa tähän tilanteeseen vielä entisestään toimijoita eriarvoistavaa ja lainsäädännöstä irtaantunutta sääntelyä ovat huolestuttavia. Odotamme nyt enemmän kuin koskaan hallitukselta ja pääministeriltä johtajuutta ja oikea-aikaisia toimia, Timonen päättää.

Koronapassin valmistelu toteutettava kiireellisenä

Tapahtuma-alan toimialajärjestö Tapahtumateollisuus ry edellyttää, että koronapassin valmistelu ja käyttöönotto toteutetaan kiireellisenä. Valtioneuvosto päätti tänään koronapassin valmistelusta. Tapahtuma-alan yritysten tilanne Suomessa on kriittinen.

– Koronapassin valmistelu voidaan toteuttaa suoraviivaisesti ja nopeasti, sillä koronapasseja on jo käytössä monissa Euroopan maissa. Suomen on turha juuttua kysymyksiin, joihin on maailmalta löydettävissä toimivia ratkaisuja ja käytäntöjä, toteaa Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen.

Tapahtumateollisuus katsoo koronapassin tuovan tapahtuma-alalle toimintaedellytyksiä, vakautta ja ennakoitavuutta. Se mahdollistaisi tapahtumien järjestämisen ilman merkittäviä yleisörajoituksia ja vahvistaisi yleisön luottamusta erilaisten tapahtumien turvallisuuteen.

Koronapassin sujuva käyttö edellyttää todennäköisesti kohtuuhintaista pikatestijärjestelmää. Se tulee ottaa käyttöön samaan aikaan koronapassin kanssa. Useat Euroopan maat ovat jo ratkaisseet pikatestaamiseen liittyvät kysymykset ja toimivia testejä on saatavilla.

Tapahtumateollisuus ry pitää välttämättömänä, että jo ennen koronapassin käyttöönottoa tapahtumien lähiviikkojen ja -kuukausien toimintaedellytykset varmistetaan. Esimerkiksi turvavälejä koskeva ohjeistusta tulee tarkastella uudelleen välittömästi. Suuri osa toimialasta ei ole vielä päässyt käynnistämään toimintaansa lainkaan ja viimeisimpien rajoitusten vuoksi useita tapahtumia on jälleen välittömässä vaarassa peruuntua. Ala tarvitsee elpymiseen kohdistettuja tukitoimia, sillä yritykset ovat koronakriisin aikana yleisesti menettäneet yli 70% liikevaihdostaan.

Tapahtumateollisuuden yritykset vievät aluehallintoviranomaisen päätökset hallinto-oikeuden tutkittavaksi

Tapahtumateollisuus katsoo, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.6. ja 6.7. tekemien yleisötilaisuuspäätösten laillisuus ja perustelut ovat vahvasti kyseenalaisia. Samalla kun turvavälien pitämiseen edelleen velvoitetaan yleisötilaisuuksissa, on AVI kumonnut tartuntatautilain 58 d §:n nojalla asettamansa vaatimuksen turvavälien pitämisestä asiakas- ja osallistujatiloissa, koska AVI:lla ei ollut enää lakiin perustuvaa epidemiologista perustetta pitää turvavälivaatimusta voimassa.

Tapahtumateollisuus ei myöskään pidä oikeudellisesti hyväksyttävänä, että valtioneuvoston hybridistrategiaan on sisällytetty sellaisia tapahtumaelinkeinoon kohdistuvia rajoitustoimia, joista eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on säädettävä tarkasti laissa.

– Käsityksemme mukaan AVI on soveltanut tartuntatautilain 58 §:ää ilmeisen väärin. Jos turvavälin määräämiselle toisaalla tartuntatautilaissa edellytetty välttämättömyysedellytys ei täyty, ei turvavälin määrääminen voi olla mahdollinen toisaalla samassa laissa olevan toisen säännöksen kautta. Sama rajoitustoimi ei siis voi olla yhtä aikaa samaan epidemiologiseen tietoon perustuvan välttämättömyysarvion perusteella sekä välttämätön että ei-välttämätön, sanoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– AVI perustelee päätöksiä usein hybridistrategian linjauksilla. Valtioneuvoston laatima hybridistrategia ei kuitenkaan ole asiakirja, jolla voidaan ohittaa eduskunnan lailla säätämät turvavälin asettamisen epidemiologiset perusteet, ja siten eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemä arvio elinkeinovapauden rajoitusten hyväksyttävyydestä, Sahlstedt selventää.

Tapahtumateollisuus katsoo, että AVIn päätökset rajoittavat suhteettomasti ja ilman perustuslaissa edellytettyä lakiperustaa yritysten perustuslaissa suojattua elinkeinovapautta. Päätöksistä on koko koronaepidemian ajan puuttunut tarkkarajaisuus ja ne rikkovat perusoikeusrajoitusten suhteellisuusvaatimusta.

Useat tapahtumateollisuuden yritykset ovat tekemässä hallinto-oikeusvalituksen, jotta päätösten lainmukaisuus tutkitaan ja jo pitkään kyseenalaisena jatkuneeseen tartuntatautilain käyttöön saadaan tuomioistuimen ratkaisu. 

– Emme kiistä sitä, etteikö koronaepidemian vuoksi yleisötilaisuuksille olisi tarpeen asettaa oikein suhteutettuja ja perusteltuja rajoituksia. Tapahtumajärjestäjämme ovat noudattaneet viranomaismääräyksiä erittäin vastuullisesti ja toteuttaneet kaikki vaaditut toimenpiteet, Sahlstedt korostaa.

– Aluehallintoviranomaisten päätökset ja niihin velvoittavaksi osaksi liitetyt ohjeet ovat kuitenkin niin räikeästi kyseenalaista lainkäyttöä, että se tulee saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Yhdenvertaisen kohtelun ja välttämättömyysperusteiden on toteuduttava oikeusvaltiossa.

Tapahtumatakuun sähköinen haku avautuu tiistaina 15.6.

Tapahtumateollisuus julkaisi koronaepidemian aikaiset yleiset peruutusehdot toimialalle

Yritysten kustannustuen yhteyteen luodun tapahtumatakuun sähköinen haku on avautumassa huomenna tiistaina 15.6. Tapahtumatakuun toivotaan vauhdittavan tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminnan käynnistymistä. Näiden vaikutusten vahvistamiseksi tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry on julkaissut toimialalle koronaepidemian aikaiset yleiset peruutusehdot.

Peruutusehtojen tavoitteena on varmistaa jokaisen tapahtumaan liittyvän yrityksen peruutusturva tapahtumien takuutuen ehtojen mukaisesti. Ehdot on luotu palvelemaan tapahtumajärjestäjiä ja tapahtumajärjestämisen alihankkijoita, sekä tapahtumiin liittyvän ekosysteemin erilaisia toimijoita, jotka ovat tapahtumatakuun piirissä.

Tapahtumateollisuuden yleiset koronaepidemian aikaiset peruutusehdot vuodelle 2021.

Tapahtumatakuu korvaa peruuntuneen tapahtuman toteutuneita kustannuksia tapahtumajärjestäjälle ja alihankkijoille

Tapahtumatakuu on ennakollinen maksusitoumus, joka myönnetään tapahtumajärjestäjälle. Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää tapahtumien järjestämisen taloudellista riskiä. Kun tapahtumajärjestäjä on ilmoittanut tapahtuman ja siihen liittyvät alihankkijat tapahtumatakuun piiriin, voivat nämä kaikki saada korvauksia toteutuneista kustannuksista silloin, jos tapahtuma peruuntuu tai toteutuu oleellisesti pienempänä laista tai viranomaismääräyksistä johtuen.

Alihankkijat voivat saada korvauksia omista kustannuksistaan vain, mikäli tapahtumajärjestäjä on tehnyt ilmoituksen ja saanut Valtiokonttorilta ennakollisen maksusitoumuksen tapahtumaa koskien.

Tapahtumatakuu koskee vähintään 200 hengen tapahtumaa, joka järjestetään 1.6.–7.12.2021 välisenä aikana. Takuuta voi hakea vakiintunut, ammattimainen tapahtumajärjestäjä, jolla tulee olla Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 arvonlisäverollinen liikevaihto yli 150 000 euroa.

Tapahtumatakuun sähköinen haku avautuu Valtiokonttorin sivuilla 15.6.2021. Tapahtumia voi ilmoittaa takuutuen piiriin 31.8.2021 kello 16.15 saakka ja korvauksia mahdollisista peruuntuneista tapahtumista voi hakea 15.9. alkaen.

Valtiokonttori järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman webinaarin tapahtumatakuusta tiistaina 15.6. klo 13. Webinaarissa käydään läpi sekä tapahtumatakuun sisältöä että sen hakemista. Webinaarin kesto on noin tunti.

Taike jakaa freelancer- ja yksinyrittäjätukia 16.6. avautuvassa haussa – hakukierroksella huomioitu paremmin koko tapahtuma-alan laaja ekosysteemi

Taiteen edistämiskeskus jakaa seuraavassa koronahaussa yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Tukea voivat hakea myös taiteen ja kulttuurin ammattiryhmät, jotka eivät yleensä ole Taiteen edistämiskeskuksen asiakkaita. Yleensä Taike tukee apurahoin vain ammattitaiteilijoita ja taidejournalisteja. Koronahaun piiriin kuuluu laajemmin taiteen ja kulttuurin ekosysteemi eli taiteen ja kulttuurin kentällä työllistyvät ammattilaiset.

Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yksinyrittäjät voivat hakea avustusta, jonka määrä on 8 000 tai 12 000 euroa toiminnan kuluista ja laajuudesta riippuen. Avustus on tarkoitettu yrittäjän toiminnasta tai toiminnan uudelleen käynnistymisestä aiheutuviin kuluihin tilanteessa, jossa normaali toiminta on vaikeutunut tai estynyt koronaepidemian takia. Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin. Avustus on veronalaista tuloa. 

Toiminta-avustukset on tarkoitettu taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Avustus voidaan myöntää myös luovien alojen ekosysteemissä toimivalle teknisen tai tuotannollisen alan yrittäjälle. Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.

Tukimuotoja on kaksi: apuraha yksityishenkilöille ja toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Hakijan tulee valita niistä toinen. Hakuaika alkaa 16.6. ja päättyy 30.6. kello 16.00.

Taike ja Tapahtumateollisuus järjestävät virtuaalisen infon apurahahausta tiistaina 15.6. kello 14-15. Infoon mahtuu 100 osallistujaa, ilmoittauduthan mukaan täällä.