Etelä-Suomen aluehallintoviraston 12.8. antama, yleisötilaisuuksia koskeva päätös on aiheuttanut lukuisten tapahtumien peruuntumisen pääkaupunkiseudulla ja vähintään kymmenien miljoonien tappiot edelleen syvässä kriisissä olevalla toimialalla. Tapahtuma-alan edunvalvontajärjestö Tapahtumateollisuus ry katsoo, että avin päätös on laiton ja että hallituksella olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

Uusimaa on tapahtumateollisuuden suurin keskittymä. Alueella sijaitsee yli 1500 tapahtuma-alan yritystä ja 10 000 vakituista työpaikkaa. Toimialan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Uudellamaalla on 1,25 miljardia euroa.

– Määräystä yleisöalueiden lohkomisesta ei pidetty välttämättömänä pääkaupunkiseudun kuntien, tapahtuma-alan toimijoiden tai THL:n aville antamissa lausunnoissa. Kuitenkin avi määräsi rajoituksen, joka puuttuu elinkeinonharjoittamisen perusoikeuteen erittäin voimakkaasti. Rajoitus ei perustu lakiin eikä sen osalta tehty minkäänlaista kokonaisarviointia. Etelä-Suomen avi siis laiminlyö velvollisuutensa ja harjoittaa jopa mielivaltaa, sanoo Tapahtumateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen.

– Hallitus toimii jatkuvasti myöhässä. Jos hybridistrategian päivitys tai koronapassin valmistelu olisi toteutettu ajoissa, olisimme voineet välttää yritysten tappiot, jotka lasketaan vähintään kymmenissä miljoonissa euroissa. Mikään tukimekanismi ei myöskään tule korvaamaan menetyksiä riittävästi. Suuri osa alamme yrityksistä on tukien ulkopuolella, koska hallitus on tietoisesti näin linjannut, Timonen moittii.

Tapahtumateollisuus vaatii hallitukselta sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä ohjaustoimia aluehallintoviranomaisen päätöksen muuttamiseksi välittömästi. Lisäksi hallituksen tulee valmistella uusi kustannustukikierros, jossa yritysten joustamattomat kustannukset korvataan kokonaan ja kustannustuen tukikatto nostetaan kaikilta osin kymmeneen miljoonaan euroon. Lisäksi koronapassin valmistelua tulee entisestään priorisoida ja vauhdittaa.

– Toimialaan kohdistuu nyt rajoituksia, jotka ovat samoja kuin voimakkaimmillaan viime keväänä. Saman aikaan tautitaakka on rokotustilanteen hyvän kehityksen vuoksi oleellisesti erilainen. Tiedot siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö olisi luomassa tähän tilanteeseen vielä entisestään toimijoita eriarvoistavaa ja lainsäädännöstä irtaantunutta sääntelyä ovat huolestuttavia. Odotamme nyt enemmän kuin koskaan hallitukselta ja pääministeriltä johtajuutta ja oikea-aikaisia toimia, Timonen päättää.

Tapahtuma-alan toimialajärjestö Tapahtumateollisuus ry edellyttää, että koronapassin valmistelu ja käyttöönotto toteutetaan kiireellisenä. Valtioneuvosto päätti tänään koronapassin valmistelusta. Tapahtuma-alan yritysten tilanne Suomessa on kriittinen.

– Koronapassin valmistelu voidaan toteuttaa suoraviivaisesti ja nopeasti, sillä koronapasseja on jo käytössä monissa Euroopan maissa. Suomen on turha juuttua kysymyksiin, joihin on maailmalta löydettävissä toimivia ratkaisuja ja käytäntöjä, toteaa Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen.

Tapahtumateollisuus katsoo koronapassin tuovan tapahtuma-alalle toimintaedellytyksiä, vakautta ja ennakoitavuutta. Se mahdollistaisi tapahtumien järjestämisen ilman merkittäviä yleisörajoituksia ja vahvistaisi yleisön luottamusta erilaisten tapahtumien turvallisuuteen.

Koronapassin sujuva käyttö edellyttää todennäköisesti kohtuuhintaista pikatestijärjestelmää. Se tulee ottaa käyttöön samaan aikaan koronapassin kanssa. Useat Euroopan maat ovat jo ratkaisseet pikatestaamiseen liittyvät kysymykset ja toimivia testejä on saatavilla.

Tapahtumateollisuus ry pitää välttämättömänä, että jo ennen koronapassin käyttöönottoa tapahtumien lähiviikkojen ja -kuukausien toimintaedellytykset varmistetaan. Esimerkiksi turvavälejä koskeva ohjeistusta tulee tarkastella uudelleen välittömästi. Suuri osa toimialasta ei ole vielä päässyt käynnistämään toimintaansa lainkaan ja viimeisimpien rajoitusten vuoksi useita tapahtumia on jälleen välittömässä vaarassa peruuntua. Ala tarvitsee elpymiseen kohdistettuja tukitoimia, sillä yritykset ovat koronakriisin aikana yleisesti menettäneet yli 70% liikevaihdostaan.

Tapahtumateollisuus katsoo, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.6. ja 6.7. tekemien yleisötilaisuuspäätösten laillisuus ja perustelut ovat vahvasti kyseenalaisia. Samalla kun turvavälien pitämiseen edelleen velvoitetaan yleisötilaisuuksissa, on AVI kumonnut tartuntatautilain 58 d §:n nojalla asettamansa vaatimuksen turvavälien pitämisestä asiakas- ja osallistujatiloissa, koska AVI:lla ei ollut enää lakiin perustuvaa epidemiologista perustetta pitää turvavälivaatimusta voimassa.

Tapahtumateollisuus ei myöskään pidä oikeudellisesti hyväksyttävänä, että valtioneuvoston hybridistrategiaan on sisällytetty sellaisia tapahtumaelinkeinoon kohdistuvia rajoitustoimia, joista eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on säädettävä tarkasti laissa.

– Käsityksemme mukaan AVI on soveltanut tartuntatautilain 58 §:ää ilmeisen väärin. Jos turvavälin määräämiselle toisaalla tartuntatautilaissa edellytetty välttämättömyysedellytys ei täyty, ei turvavälin määrääminen voi olla mahdollinen toisaalla samassa laissa olevan toisen säännöksen kautta. Sama rajoitustoimi ei siis voi olla yhtä aikaa samaan epidemiologiseen tietoon perustuvan välttämättömyysarvion perusteella sekä välttämätön että ei-välttämätön, sanoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– AVI perustelee päätöksiä usein hybridistrategian linjauksilla. Valtioneuvoston laatima hybridistrategia ei kuitenkaan ole asiakirja, jolla voidaan ohittaa eduskunnan lailla säätämät turvavälin asettamisen epidemiologiset perusteet, ja siten eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemä arvio elinkeinovapauden rajoitusten hyväksyttävyydestä, Sahlstedt selventää.

Tapahtumateollisuus katsoo, että AVIn päätökset rajoittavat suhteettomasti ja ilman perustuslaissa edellytettyä lakiperustaa yritysten perustuslaissa suojattua elinkeinovapautta. Päätöksistä on koko koronaepidemian ajan puuttunut tarkkarajaisuus ja ne rikkovat perusoikeusrajoitusten suhteellisuusvaatimusta.

Useat tapahtumateollisuuden yritykset ovat tekemässä hallinto-oikeusvalituksen, jotta päätösten lainmukaisuus tutkitaan ja jo pitkään kyseenalaisena jatkuneeseen tartuntatautilain käyttöön saadaan tuomioistuimen ratkaisu. 

– Emme kiistä sitä, etteikö koronaepidemian vuoksi yleisötilaisuuksille olisi tarpeen asettaa oikein suhteutettuja ja perusteltuja rajoituksia. Tapahtumajärjestäjämme ovat noudattaneet viranomaismääräyksiä erittäin vastuullisesti ja toteuttaneet kaikki vaaditut toimenpiteet, Sahlstedt korostaa.

– Aluehallintoviranomaisten päätökset ja niihin velvoittavaksi osaksi liitetyt ohjeet ovat kuitenkin niin räikeästi kyseenalaista lainkäyttöä, että se tulee saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Yhdenvertaisen kohtelun ja välttämättömyysperusteiden on toteuduttava oikeusvaltiossa.

Tapahtumateollisuus julkaisi koronaepidemian aikaiset yleiset peruutusehdot toimialalle

Yritysten kustannustuen yhteyteen luodun tapahtumatakuun sähköinen haku on avautumassa huomenna tiistaina 15.6. Tapahtumatakuun toivotaan vauhdittavan tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminnan käynnistymistä. Näiden vaikutusten vahvistamiseksi tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry on julkaissut toimialalle koronaepidemian aikaiset yleiset peruutusehdot.

Peruutusehtojen tavoitteena on varmistaa jokaisen tapahtumaan liittyvän yrityksen peruutusturva tapahtumien takuutuen ehtojen mukaisesti. Ehdot on luotu palvelemaan tapahtumajärjestäjiä ja tapahtumajärjestämisen alihankkijoita, sekä tapahtumiin liittyvän ekosysteemin erilaisia toimijoita, jotka ovat tapahtumatakuun piirissä.

Tapahtumateollisuuden yleiset koronaepidemian aikaiset peruutusehdot vuodelle 2021.

Tapahtumatakuu korvaa peruuntuneen tapahtuman toteutuneita kustannuksia tapahtumajärjestäjälle ja alihankkijoille

Tapahtumatakuu on ennakollinen maksusitoumus, joka myönnetään tapahtumajärjestäjälle. Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää tapahtumien järjestämisen taloudellista riskiä. Kun tapahtumajärjestäjä on ilmoittanut tapahtuman ja siihen liittyvät alihankkijat tapahtumatakuun piiriin, voivat nämä kaikki saada korvauksia toteutuneista kustannuksista silloin, jos tapahtuma peruuntuu tai toteutuu oleellisesti pienempänä laista tai viranomaismääräyksistä johtuen.

Alihankkijat voivat saada korvauksia omista kustannuksistaan vain, mikäli tapahtumajärjestäjä on tehnyt ilmoituksen ja saanut Valtiokonttorilta ennakollisen maksusitoumuksen tapahtumaa koskien.

Tapahtumatakuu koskee vähintään 200 hengen tapahtumaa, joka järjestetään 1.6.–7.12.2021 välisenä aikana. Takuuta voi hakea vakiintunut, ammattimainen tapahtumajärjestäjä, jolla tulee olla Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 arvonlisäverollinen liikevaihto yli 150 000 euroa.

Tapahtumatakuun sähköinen haku avautuu Valtiokonttorin sivuilla 15.6.2021. Tapahtumia voi ilmoittaa takuutuen piiriin 31.8.2021 kello 16.15 saakka ja korvauksia mahdollisista peruuntuneista tapahtumista voi hakea 15.9. alkaen.

Valtiokonttori järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman webinaarin tapahtumatakuusta tiistaina 15.6. klo 13. Webinaarissa käydään läpi sekä tapahtumatakuun sisältöä että sen hakemista. Webinaarin kesto on noin tunti.

Taike jakaa freelancer- ja yksinyrittäjätukia 16.6. avautuvassa haussa – hakukierroksella huomioitu paremmin koko tapahtuma-alan laaja ekosysteemi

Taiteen edistämiskeskus jakaa seuraavassa koronahaussa yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Tukea voivat hakea myös taiteen ja kulttuurin ammattiryhmät, jotka eivät yleensä ole Taiteen edistämiskeskuksen asiakkaita. Yleensä Taike tukee apurahoin vain ammattitaiteilijoita ja taidejournalisteja. Koronahaun piiriin kuuluu laajemmin taiteen ja kulttuurin ekosysteemi eli taiteen ja kulttuurin kentällä työllistyvät ammattilaiset.

Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yksinyrittäjät voivat hakea avustusta, jonka määrä on 8 000 tai 12 000 euroa toiminnan kuluista ja laajuudesta riippuen. Avustus on tarkoitettu yrittäjän toiminnasta tai toiminnan uudelleen käynnistymisestä aiheutuviin kuluihin tilanteessa, jossa normaali toiminta on vaikeutunut tai estynyt koronaepidemian takia. Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin. Avustus on veronalaista tuloa. 

Toiminta-avustukset on tarkoitettu taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Avustus voidaan myöntää myös luovien alojen ekosysteemissä toimivalle teknisen tai tuotannollisen alan yrittäjälle. Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.

Tukimuotoja on kaksi: apuraha yksityishenkilöille ja toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Hakijan tulee valita niistä toinen. Hakuaika alkaa 16.6. ja päättyy 30.6. kello 16.00.

Taike ja Tapahtumateollisuus järjestävät virtuaalisen infon apurahahausta tiistaina 15.6. kello 14-15. Infoon mahtuu 100 osallistujaa, ilmoittauduthan mukaan täällä.

Tapahtumateollisuus on antanut lausunnon eduskunnan talous- ja sivistysvaliokunnille koskien hallituksen esitystä (HE 97/2021 vp) eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) muuttamisesta (neljäs kierros)

Tapahtumateollisuus kiinnitti lausunnossaan huomiotaan erityisesti siihen, että viime kesästä saakka kehitetyssä yritysten kustannustuessa on nyt epäselvyyttä ja epäjohdonmukaisuuksia eri pykälien välillä. Nyt esitettävä kustannustuen yrityskohtaisen tukikaton nosto koskee vain osaa pykälistä ja toimialoista, jättäen esimerkiksi takuutuen ja sitä hakevat yritykset pois tukikaton noston piiristä. Tämä lisää toimialojen eriarvoisuutta entisestään.

Tapahtumateollisuus kiinnitti edelleen huomiotaan myös siihen, että tapahtumateollisuuden toimiala on jätetty kokonaan elinkeinotoiminnan kieltämisestä aiheutuvien sulkukorvausten ulkopuolelle ja edellytti, että eduskunta muuttaa sulkukorvauspykälää siten, että se huomioi myös tartuntatautilain 58 pykälän perusteella asetetuista yleisötilaisuuksien rajoituksista aiheutuneet elinkeinotoiminnan voimakkaat rajoitukset ja kiellot.

Tapahtumateollisuuden lausunto kokonaisuudessaan :

Tapahtumateollisuus ry:n kirjallinen asiantuntijalausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) muuttamisesta (neljäs kierros)

Tapahtumateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle.

Tapahtumateollisuuden yritysten tilanne ja kustannustuen vaikuttavuus

Tapahtumateollisuuden toimialan viimeisin täyssulku kesti yli viisi kuukautta. Osassa Suomea tapahtumia on viimein päästy toukokuun alkupuolelta alkaen avaamaan ensimmäisen kerran sitten joulukuun. Tapahtumateollisuuden liiketoiminta on ollut voimakkaiden rajoitusten ja täyssulkujen kohteena yli vuoden yhtämittaisesti.

Alan yritysten liikevaihdot ovat tippuneet keskimäärin 74 %, lomautettuna on ollut yli 10 000 vakituista työntekijää ja viime vuonna on jäänyt syntymättä lähes 140 000 tilapäistä työpaikkaa. Koko toimialan kokonaismenetysten arvioidaan vuoden 2020 osalta nousevan jopa 1,8 miljardiin euroon ja alkuvuoden 2021 osalta vähintään 700 miljoonaan euroon. Rajoitusten epäselvyydestä johtuen useita vuoden 2021 suuria tapahtumia on kesältä ja syksyltä jouduttu siirtämään tuleville vuosille. Viranomaisen määräämien rajoitusten vaikutukset ulottuvat tapahtumateollisuuden toimialalla vähintään vuoteen 2024 asti.

Tapahtumateollisuus on työvoimavaltainen, valtakunnallinen toimiala.  Alan yrityksistä 80 % on pieniä suomalaisia yrityksiä. Alan toiminta perustuu laajojen yritysverkostojen yhteistyöhön sekä pitkälle erikoistuneeseen asiantuntija- ja välitystoimintaan. Tapahtumien voidaan ennakoida vapautuvan rajoituksista tulevan kesän aikana. Alan palautumisen tahti on kuitenkin kiinni siitä, kuinka laajoja vaurioita yritysten muodostamiin verkostomaisiin ekosysteemeihin on syntynyt koronakriisin aikana. Tapahtumateollisuuden liiketoiminnan elpyminen tulee vauhdittamaan myös muiden toimialojen sekä kuntatalouksien ja yleisen työllisyyden elpymistä.

Yritysten yleinen kustannustuki on väline, jonka vaikuttavuus perustuu perinteisen, kiinteitä kustannuksia sisältävän ja käynnissä olevan liiketoiminnan tukemiseen. Tapahtumateollisuuden yritystoimintaa on pyritty ottamaan kustannustuen kehitysversiossa huomioon, mutta asia, jota ei ole pystytty muuttamaan on, että kustannustuki on lähtökohdaltaan ja perusmekanismiltaan tapahtumateollisuuden toimialalle huonosti toimiva tukimuoto.

Jotta kustannustuesta muodostuisi aidosti vaikuttava väline myös tapahtumateollisuuden tilanteeseen, on tuen kehittämisessä huomioitava vielä nykyistä paremmin tapahtumaliiketoiminnan erityispiirteet sekä koronan aiheuttaman, alan täysseisahduksen aiheuttaman tilanteen vaikutukset. Koronan vuoksi asetetut rajoitustoimenpiteet eivät ole kohdelleet toimialoja tai yrityksiä tasapuolisesti. Koronan vaurioiden korjaamisen tulisi siksi painottua aidosti sinne, missä vauriot ovat suurimmat.

Tapahtumateollisuus ry:n tärkeimmät huomiot ja muutosesitykset lakiesityksen täsmentämiseksi:

1§ soveltamisala

Lakiesityksen 1 § pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa mainitaan seuraavaa:

Pykälän ensimmäiseen momenttiin täydennettäisiin viittaus Euroopan komission hyväksymään tukiohjelmaan, joka mahdollistaisi sulkemiskorvauksen myöntämisen suurille ja keskisuurille yrityksille sekä kustannustuen myöntämisen yrityksille, joiden alkuperäisen tukiohjelman mukainen 1,8 miljoonan euron tukikiintiö on täynnä. Puiteohjelman mukaisesti 1 800 000 euron ylärajaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki yksittäisen yrityksen ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat tuet, jotka on myönnetty edellä mainitun Euroopan komission päätöksen nojalla. Yrityksen kuulumista konserniin arvioidaan kirjanpitolain (1336/2017) mukaisesti.

Esitetyssä 1 § pykälässä ei tuoda selkeästi esille säännöskohtaisen perustelun sisältöä, jossa mainitaan, että soveltamisalaan täydennettäisiin viittaus Euroopan komission hyväksymään tukiohjelmaan, joka mahdollistaisi kustannustuen myöntämisen yrityksille, joiden alkuperäisen tukiohjelman mukainen 1,8 miljoonan euron tukikiintiö on täynnä.

Tapahtumateollisuus ry huomauttaa, että säännöskohtaisten perustelujen ja itse lain 1 § pykälässä soveltamisala on epätarkkuutta ja se voi aiheuttaa tuen hakijoille epäselvyyksiä. Tapahtumateollisuus ry esittää, että lain 1 § pykälää muutetaan niin, että se tuo selkeästi esille säännöskohtaisissa perusteluissa mainitun mahdollisuuden myöntää tukea yrityksille, vaikka alkuperäisen tukiohjelman mukainen tukikiintiö olisi täynnä.

5 c § Suurten ja keskisuurten yritysten toimitilojen sulkemisesta johtuva korvaus

Tapahtumateollisuuden yritysten elinkeinotoimintaa on rajoitettu tartuntatautilain 58 § pykälän perusteella asetetuilla yleisötilaisuuksien rajoituksilla ja kielloilla.  Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on suurelta osin toimitiloista ja paikasta riippumatonta, sillä sitä toteutetaan vaihteleviin paikkoihin järjestettävissä yleisötilaisuuksissa. Tapahtumateollisuuden elinkeinotoimintaa on myös rajoitettu viranomaismääräyksillä kaikista voimakkaimmin, joulukuusta 2020 toukokuun 2021 alkuun voimassa olleet yleisötilaisuusrajoitukset tarkoittivat käytännössä lähes koko toimialan täyssulkua. Nyt esitetyssä pykälässä määrättävä toimitilojen sulkemisesta johtuva korvaus on kohdistettu vain pykälän 58 g perusteella tehtyjen fyysisten toimitilojen sulkujen korvaamiseen.

Tapahtumateollisuus tuo voimakkaasti esille huomionsa kustannustuen 5 c § pykälän eriarvoistavuuden osalta. Tapahtumateollisuus esittää, että myös tartuntatautilain 58 § pykälän mukaisista yleisötilaisuuksien kielloista ja voimakkaista rajoituksista (yleisömäärä rajoitettu max 50 hlöön) aiheutunut elinkeinonharjoittamisen estäminen otetaan esitetyn 5 c § pykälän mukaisten korvausten piiriin. Kun korvaus on kohdistettu nimenomaan elinkeinonharjoittajille, kohdistuu se oikeudenmukaisesti siihen yleisötilaisuuksien järjestämistoimintaan, joka on ammattimaista yritystoimintaa.

Tapahtumateollisuuden toimialan huomiointi kustannustukikorvauksissa

5 c ja d § pykälien perusteluissa tuodaan voimakkaasti esille ravintola-alan menetykset, jotka ovat myös koronakriisistä johtuen erittäin suuret. Samalla pykälissä huomiotta jää kokonaan toinen tartuntatautilailla suljettu toimiala, tapahtumateollisuus ja sen parissa toimivien yritysten valtavat menetykset. 

Lain perusteluissa on esitetty mm. seuraavat maininnat:

“ Sulkemisajan jälkeen on ravintoloiden toimintaa edelleen merkittävästi rajoitettu. Kustannustuen jatkolla ja erityisesti tukikaton nostamisella luodaan edellytykset myös näiden rajoitusten kompensointiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään (StVM 9/2021 vp – HE 32/2021) todennut sulkemista lievempien rajoitusten osalta, että tartuntatautilain rajoitukset merkitsevät toteutuessaan sitä, että tietynlainen ravintolatoiminnan harjoittaminen ei enää ole käytännössä mahdollista. Myös tällöin kyseisten ravitsemisliikkeiden taloudellisten menetysten tulee oikeuttaa kohtuulliseen kompensaatioon. Valiokunta painotti, että valtioneuvoston tulee sulkua koskevan kompensaatiomallin lisäksi arvioida tarvetta laajemmalle ravitsemisliikkeitä koskevalle korvausmallille, jossa huomioidaan nyt ehdotettujen tiukempien rajoitusten merkitys ravitsemisliikkeiden tosiasiallisten toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Näiden liiketoimintaa rajoittavien määräysten vaikutus kompensoidaan sulkemiskorvauksen lisäksi kustannustuella ja kattamattomien kiinteiden kustannusten tuella, jossa korvausmaksimi on nostettu 10 miljoonaan euroon.

Perustuslakivaliokunta on aiemman ravitsemisliikkeiden väliaikaisen sulkemisen osalta todennut (PeVL 7/2020vp), että sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta merkitystä on myös sillä, millaisia mahdollisuuksia elinkeinonharjoittajalla on sopeuttaa toimintaansa lainsäädännön muutoksin. Valiokunta piti, ottaen huomioon sääntelyn poikkeuksellisen huomattavat vaikutukset ja vaikutusten äkillisyys, välttämättömänä, että lailla säädetään sekä kiellon aiheuttamien menetysten kohtuullisesta kompensoimisesta, että vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä elinkeinonharjoittajille. ”

Tapahtumateollisuus pitää kohtuuttomana ja täysin kestämättömänä tilannetta, jossa valtionhallinto asettaa toimialoja näin selkeästi eriarvoiseen asemaan ja yksittäisen toimialan sekä sen kohtaamat menetykset täysin huomiotta. Saman lain käytöstä on aiheutunut eri toimialoille menetyksiä, jotka tulee myös korvata samoin perustein. Toimialojen ja elinkeinonharjoittajien asettaminen eriarvoiseen asemaan on perustuslain vastaista, syrjivää kohtelua.

Tapahtumateollisuus edellyttää, että tapahtumateollisuuden toimiala saatetaan 5 c § pykälässä määritellyn sulkemiskorvauksen piiriin ja että 5 d § pykälän mukainen korotettu tukikatto on mahdollinen myös tapahtumatakuussa ja koskee myös tapahtumateollisuuden toimialan yrityksiä.

5 d § Kattamattomien kiinteiden kustannusten tuki

Kannatamme kustannustukeen esityksessä uutena lisättyä 5 d § pykälää. Vaikka tapahtumateollisuus pitkälti muodostuukin pienten suomalaisten yritysten verkostosta, on toimialalla myös suuria yrityksiä. Näiden osalta kustannustuen 1,8 miljoonan euron tukikatto jo on täynnä tai täyttymässä. Kattamattomien kiinteiden kustannusten tuki on siis tapahtumateollisuudenkin toimialan näkökulmasta tärkeä ja tarpeellinen.

Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: Kattamattomien kiinteiden kustannusten tuki ehdotetaan täydennettäväksi kustannustukilakiin erityisesti suurten ja keskisuurten yritysten osalta, tukimuodon salliessa yritysten kokoluokan paremmin huomioivan, korkeamman korvauskaton. Näiden yritysten laajemman toiminnan vuoksi aiemmat tukikatot ovat jo saattaneet täyttyä, vaikka tarvetta sulkemista lievempien rajoitusten aiheuttamien tappioiden kattamiselle edelleen on. Muuten tuki noudattaa aiemman kustannustuen periaatteita.

Tapahtumateollisuus ry kysyy, kuinka 5 d § pykälän mukainen kattamattomien kiinteiden kustannusten tuki ja tapahtumatakuu toimivat keskenään?

Tapahtumatakuu on voimassa 1.6. – 7.12.2021 ja siinä tukikatto on 1,8 miljoonaa euroa. Kustakkustuki nelosen osana tuleva 5 d § pykälä keskittyy aikaan 1.3. – 31.5.2021. Onko siis niin, että tapahtumateollisuuden toimialan keskisuuri tai suuri yritys voi saada 5 d § pykälän mukaista kattamattomien kiinteiden kustannusten tukea 10 miljoonan euron tukikatolla keväältä 2021, mutta Tapahtumatakuuta mahdollisessa peruuntumistilanteessa vain 1,8 miljoonan euron tukikattoon asti?

 Tapahtumateollisuus kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tähän saakka tehdystä työstä yritysten kustannustuen kehittämiseksi sekä Valtiokonttoria tukihakemusten käsittelyyn liittyvästä työstä, neuvonnasta ja asiakaspalvelusta.

Kun suuri osa yhteiskuntaa ja toimialoja on selvinnyt käynnissä olevasta koronakriisistä vähäisemmin vaurioin ja päässyt jo aloittamaan elpymisen, toivomme tuki-instrumenttien kehittämisen keskittyvän koronasta pitkäkestoisimmin kärsivien toimialojen tarpeiden ja toimintalogiikkojen huomiointiin.

Tapahtumateollisuus ry:n vuosikokous järjestettiin eilen torstaina 27.5.2021 Tampereella. Kokous valitsi järjestön puheenjohtajan Pekka Timosen kaksivuotiselle jatkokaudelle. Lisäksi vuosikokous valitsi seitsemän hallituksen jäsentä erovuoroisten jäsenten tilalle.

Tapahtumateollisuuden hallituksen kokoonpano:

Puheenjohtaja Pekka Timonen                Varapuheenjohtaja, Kalle Marttinen, Suomen Palloliitto 

Varsinaiset jäsenet:                Varajäsenet:

Bright, Jarno Uusitalo                                        Akun Tehdas, Aku Syrjä

Fullsteam Agency Oy Tuomo Tähtinen        Messuliitto, Reijo Kantola

Kirkkopalvelut, Jari Kupiainen                         Magnum Live Veikko Lehtola

KULTA ry, Rosa Meriläinen                               Suomen Hippos ry, Tomi Himanka

Lataamo Group Oy, Juho Hiidenmaa           META ry, Juha Rahko

LiveFIN ry, Jenna Lahtinen                              Teatteri Toivo, Sara Salmenmäki

Live Nation, Tomi Saarinen                              Warner Music Live, Anne Kirsikka

SPOT ry, Laura Sandström                               Evento, Nina Harlin

Sun Effects, Matti Jykylä                                   Stopteltat, Terttu Keskinen-Rönkkö

Tampere-talo Oy, Mika Nevalainen               Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö ry, Ari Kallas

Tiketti Oy, Mirva Merimaa                               Lippupiste Oy, Ari Palhamo

Uros Live, Marko Hurme                                  Isomäki Areena, Niklas Ikonen

Verkatehdas Oy, Janne Auvinen                    Securitas Events, Teemu Balk   

Ministeriön ohjauksesta puuttuu tarkkarajaisuus ja eriarvoistava kohtelu jatkuu edelleen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt valtakunnallisista toimenpidetasoista luopumisesta, mikä tarkoittaa, että rajoituspäätökset siirtyvät alueellisten ja paikallisten viranomaisten vastuulle.

Ministeriö julkaisi eilen maanantaina ohjauskirjeen alueiden epidemiavaiheisiin perustuvaan päätöksentekoon siirtymisestä. Ministeriön suositusten mukaisesti alueelliset viranomaiset voivat tehdä päätöksen, jolla yli 50 hlön yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää epidemian perustason alueella, kun noudatetaan terveysturvallisuuskäytänteitä ja huolehditaan turvavälien toteutumisesta.

Kiihtymisvaiheen alueilla ministeriön ohjaus on muutoin sama, mutta terveysturvallisuusvelvoitteet astuisivat voimaan sisätiloissa järjestettävien tilaisuuksien osalta yli 10 henkilön yleisötilaisuuksissa.

– Tämä on jälleen askel eteenpäin tapahtumien turvallisessa ja odotetussa avautumisessa. Kuitenkin ministeriön ohjaus on vielä eri toimialoja eriarvoistavaa. Yleisötilaisuuksia koskevat edelleen tiukemmat määräykset kuin muuta asiakastiloissa järjestettävää ja ihmisiä yhteen kokoavaa toimintaa, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Tapahtuma-alan yritysten ja työntekijöiden perusoikeuksia rajoitetaan muita toimialoja voimakkaammin, vaikka hallitus on jo useasti luvannut korjata tilanteen.  Rajoituksille ei ole perusteita, sillä tapahtuma-ala on toiminut vastuullisesti, eikä ammattimaisesti järjestetyissä yleisötilaisuuksissa ole syntynyt koronatartuntoja tai edes merkittävää määrää altistuksia.

Vahvistettu näkymä kesäkuun alusta eteenpäin puuttuu

Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä tartuntatautilain muuttamiseksi on kirjaus siitä, että perusoikeuksiin puuttuvia toimenpiteitä ei voida tehdä epidemian perustasolla. Tapahtumateollisuus katsoo, että tämä kirjaus velvoittaa linjaamaan tartuntatautilain käyttöä jo nykyisellään. Tapahtumateollisuus edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö korjaa antamaansa ohjausta sekä julkaisee viipymättä myös ohjauksen loppukesän osalta. Tapahtumajärjestäjät ovat vailla vahvistettua ja tarkkaa näkymää rajoitustilanteesta kesäkuun alusta eteenpäin.

– Alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on nyt mahdollisuus käyttää heille kuuluvaa harkintavaltaa ja toteuttaa rajoitukset yhdenvertaisesti, perustellusti ja tarkkarajaisesti. Yleisötilaisuudet ovat juuri se paikka, jossa toiminnan järjestäjällä on normaalistikin laaja velvollisuus jatkuvasti valvoa osallistujien turvallisuutta. Näin voimakkaalle rajoittamiselle tulisi olla painavat perusteet ja rajoitusten tulisi tarkkarajaisesti kohdentua vain riskin aiheuttavaan toimintaan, Sahlstedt vaatii.

Tapahtumateollisuus julkaisi viime viikolla verkkosivuillaan tilannehuoneen, joka kokoaa yhteen tietoa epidemiatilanteesta ja yleisötilaisuuksien rajoituksista alueittain. Tilannehuoneesta löytyy myös Tapahtumateollisuuden kokonaisarvio rajoitustilanteesta.

Tapahtumateollisuus järjestää Pidä huolta -konsertin tapahtuma-alalle tänään perjantaina 7.5. kello 21-23. Yle välittää konsertin TV 2:lla ja Areenassa . Konsertilla tuetaan koronaepidemian vuoksi pahoin kärsinyttä tapahtuma-alaa ja nostetaan esille alan ammattilaisten tarinoita. 

Tavastia-klubilta suorana välitettävässä konsertissa esiintyvät Anssi Kela, Erin, Yeboyah, Maija Vilkkumaa, J. Karjalainen, Behm, Gasellit ja Jesse Markin. Illan aikana kuullaan myös tapahtuma-alan ammattilaisten tarinoita poikkeuksellisen koronavuoden keskeltä. Samalla luodaan toivoa tulevaan ja siihen aikaan, kun pääsemme taas kohtaamaan toisemme turvallisesti konserteissa, urheilukatsomoissa, messuilla ja markkinoilla. Konsertin juontaa YleX:n Anne Lainto.

Illan konsertin esiintyjät ja työryhmä voivat toteuttaa konserttia turvallisin mielin, sillä yhteistyössä Mehiläisen kanssa koko työryhmälle toteutettiin koronatestit. Mehiläinen haluaa olla osaltaan varmistamassa yhteiskunnan turvallista avautumista ja tarjoaa nopean ja joustavan pääsyn koronatestiin ympäri Suomen. Konsertissa ei ole yleisöä.

Tapahtuma-alan kriisin vuosipäivänä 12.3.2021 käynnistetty Tapahtumateollisuuden ja Kotimaanavun järjestämä Työt kielletty -keräys on kerännyt lahjoituksia jo lähes 100 000 euroa. Konkreettista apua Kotimaanapu on vienyt perille jo yli 20 000 euron edestä. Avun tarve on edelleen akuutti. Työt kielletty -keräykseen voi lahjoittaa osoitteessa www.kotimaanapu.fi

Tapahtumateollisuus on avannut verkkosivuilleen tilannehuoneen, josta löytyvät kootut tiedot epidemiatilanteesta sekä yleisötilaisuuksia koskevista rajoituksista alueittain. Tilannehuoneen tiedot kerätään THL:n ja Avin sivuilta. Lisäksi tilannehuoneesta löytyy Tapahtumateollisuuden oma tilannearvio koskien nykyisiä rajoituksia sekä arvio yleisötilaisuuksia koskevista tulevista linjauksista.

Tilannehuone tarjoaa tapahtumajärjestäjille, yleisölle ja medialle ajantasaisen kuvan siitä miten valtioneuvoston julkaisemaa exit-suunnitelmaa toteutetaan yleisötilaisuuksien osalta. Tilannehuoneen avulla voidaan seurata yleisötilaisuuksia koskevien viranomaispäätösten sisältöjä ja arvioida, ovatko ne vallitsevan epidemiatilanteen ja kansallisten linjausten mukaisia.

Valtioneuvoston vahvistama exit-suunnitelma antoi toivoa niin tapahtumien tekijöille kuin yleisöille. Tapahtumateollisuus uskoo tapahtumien käynnistyvän laaja-alaisesti alkavan kesän aikana ja haluaa kannustaa järjestäjiä sekä yleisöjä valmistautumaan avautumiseen.

– Lähtökohtana on, että kesäkuun alusta perustason alueilla yleisötilaisuuksissa on käytössä samat tartuntatautilain mukaiset terveysturvallisuustoimenpiteet kuin muissakin asiakastiloissa. Kun tartuntamäärät painuvat alas ja väestöä on jo laajasti rokotettu, ei yleisötilaisuuksien merkittäville rajoituksille ole enää perusteita, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.

– Haluamme vahvistaa sekä tapahtumajärjestäjien että yleisöjen luottamusta. Pahin uhka on vihdoin väistymässä. Tapahtuma-alan ammattilaiset ovat valmiina järjestämään turvallisia tapahtumia ja ottamaan yleisöt vastaan. Odotamme, että kesän tunnelma tulee olemaan myönteisellä tavalla hyvin erityinen, Sahlstedt iloitsee.