Tapahtumateollisuuden toimialatutkimus on käynnissä

Tapahtumateollisuuden arvosta kertovat luvut kerätään nyt – olethan mukana vahvistamassa vaikutusvaltaamme!

Suomalaisessa tapahtumateollisuudessa toimii tuhansia yrityksiä ja kyseessä on kokonaisuutena miljardiluokan teollisuus. Teollisuutemme tarkempia vaikuttavuuslukuja ei kuitenkaan ole vielä koskaan aiemmin laskettu yhteen ja tutkittu tarkemmin. Nyt on sen aika!


Yritykset ja muut elinkeinotoimintaa harjoittavaa tahot tuottavat valtiolle ja kansantaloudelle arvoa esimerkiksi verotulojen ja työllisyyden muodossa. Tapahtumateollisuuden tuottamien vaikutusten laskeminen on avain alan vaikuttamisvoiman syntymiseen, arvostuksen nostamiseen ja kattavan ymmärryksen lisäämiseen.


Perustettava Tapahtumateollisuus ry on aloittanut tutkimusyhteistyön Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda ymmärrys suomalaisen tapahtumateollisuuden rakenteesta sekä tuottaa pitävät luvut teollisuutemme luomasta taloudellisesta arvosta.

Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikilta alan yrityksiltä ja yhteisöiltä


Jos sinä edustat yritystä tai muuta yhteisöä, jonka liiketoiminta liittyy tapahtumajärjestämiseen, niin vastaathan tutkimuskyselyymme viimeistään perjantaina 19.6. mennessä.

Tapahtumateollisuuden alat

Kyselyn täyttäminen vie aikaa noin 20 minuuttia ja on erittäin tärkeää, että kysymyksiin vastataan huolellisesti ja totuudenmukaisesti. Olemme myös kiitollisia, jos jaat tätä saateviestiä ja kyselylinkkiä muillekin alojemme toimijoille.

Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkistetaan jo kesäkuun aikana – lopulliset tulokset ovat käytössämme elokuun loppuun mennessä!

Tapahtumateollisuus ottaa kantaa tapahtuma-alojen epäoikeudenmukaiseen kohteluun

Tapahtumateollisuus ottaa kantaa erilaisten yleisötilaisuuksien ja tapahtuma-alojen yritysten epäoikeudenmukaiseen kohteluun

Kesäkuun toisella viikolla virallisesti perustettava, kaikkia Suomen tapahtuma-aloja edustava Tapahtumateollisuus ry on toimittanut kannanoton ministeriöille ja aluehallintovirastoille. Kannanotto koskee yleisötilaisuuksista annettujen rajoitusten epäjohdonmukaisuutta sekä tapahtuma-alojen yritysten epäoikeudenmukaista kohtelua koronaepidemian hillitsemiseksi määrättyjen rajoitusten osalta.

– Rajoitukset epidemian hillitsemiseksi ovat tarpeellisia, mutta samaan aikaan niiden tulee kohdella erilaisia elinkeinonharjoittajia tasapuolisesti. Meidän näkemyksemme mukaan tämä ei nyt toteudu, toteaa Tapahtumateollisuus ry:n perustamista valmisteleva Kati Kuusisto.

– Tiettyjä yleisötilaisuuksia saa tällä hetkellä järjestää ilman henkilömäärärajoituksia, kun osaa rajoitetaan. Tapahtumajärjestäjiltä vaaditaan myös erilaisia toimia kuin vaikkapa kaupan ja ravintola-alojen toimijoilta. Tapahtumat jäävät siksi suurelta osin edelleen järjestämättä ja teollisuutemme seisoo paikoillaan. STM:n mukaan tapahtumien rajoittaminen yksinään ei ole tehokas keino koronaepidemian torjumisessa, vaan samaan aikaan tarvittaisiin muitakin rajuja rajoitustoimenpiteitä. Kun näistä muista rajoituksista yhteiskunnassa nyt luovutaan, niin miksi tapahtumia yhä rajoitetaan erittäin rajusti, kysyy Kuusisto.

Rajoitukset ovat pysäyttäneet tapahtumateollisuuden lähes kokonaan

Tapahtumateollisuudessa toimivat yritykset ovat sekä tapahtumajärjestäjiä että erilaisia tapahtumaalan palveluita ja asiantuntemusta toimittavia yrityksiä. Alojen yritysten määrä lasketaan Suomessa tuhansissa ja kyseessä on miljardiluokan teollisuus. Koronaepidemian hillitsemiseksi asetetut rajoitukset osuivat tapahtumateollisuuteen ensimmäisten joukossa ja pysäyttivät suurelta osalta toimijoita liiketoiminnan käytännössä kokonaan.

Tapahtumajärjestäminen on erittäin työvoimavaltainen ala, koska vaikka digitaalisuus valtaa vauhdilla eri aloja, vastaavat tapahtumien toteutuksista edelleen ihmiset. Alkavan kesän tapahtumasesongin kynnyksellä tapahtumien normaalisti työllistämä sesonkityövoima on edelleen jatkuvien rajoitusten vuoksi jäämässä vaille töitä. Lisäksi tapahtumista muodostuu merkittäviä tulovirtoja esimerkiksi majoitus-, ravitsemus- ja taksialoille, jotka nekin jäävät nyt pitkälti toteutumatta.

– Tapahtumajärjestäminen on normaaliolosuhteissakin erilaisilla laeilla ja määräyksillä vahvasti säädelty ala ja tapahtumajärjestäjän vastuu yleisön turvallisuudesta on suuri. Koronan vuoksi annettujen hygienia- ja turvallisuussäädösten noudattaminen jää nyt kuitenkin esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa pitkälti yksilöiden vastuulle, ja niihin voi kokoontua paljon suurempia ihmismääriä kuin tapahtumille sallittu 500 henkilön maksimi. Emme ymmärrä kuinka koronaviruksen tartuntamekanismi tapahtumissa olisi yhtään sen erilaisempi ja oikeuttaisi nämä vaaditut toimenpiteet ja rajoitukset, ihmettelee Kuusisto.

– Hallituksen linjauksesta on sanottu, että sen tulee kohdella elinkeinonharjoittajia yhdenmukaisesti eikä sen tarkoituksena ole rajoittaa yritystoimintaa, mutta meidän nähdäksemme tapahtumista elinkeinonsa saavat yrittäjät ovat heti ensimmäisten rajoitusten voimaantulosta saakka olleet eriarvoisessa asemassa kuin muut toimialat.

Tapahtumia koskevat rajoitukset tulee yhtenäistää muiden toimialojen kanssa

Perustettavan Tapahtumateollisuus ry:n näkemyksen mukaan kategoriset, tiettyyn lukuun sidotut yleisömäärärajoitukset tulisi elinkeinonharjoittajien yhdenmukaisen kohtelun nimissä poistaa välittömästi kaikkien yleisötilaisuuksien osalta. Rajoituksissa tulisi siirtyä noudattamaan samanlaista, tapahtumapaikan kokoon ja katsomorakenteiden sekä istumapaikkojenmäärään sidottua linjausta kuin vaikkapa ravintoloissa.

Rajoittamalla yleisötilaisuuksien yleisömäärä 500 henkilöön ei tapahtumajärjestäjille ole annettu edes mahdollisuutta suunnitella suurempia tapahtumia, joissa tapahtumatilojen ja katsomorakenteiden mahdollistaman yleisön sijoittelun kautta voitaisiin yleisölle taata annettujen ohjeistusten mukaiset turvalliset olosuhteet.

Nykyisten rajoitusten taustalla olevat perustelut asettavat tapahtumateollisuuden elinkeinojen parissa toimivat yritykset epätasa-arvoiseen asemaan muihin aloihin verrattuna ja tulevat vielä jatkuessaan olemaan tuhoisia usealle teollisuudessa toimivalle yritykselle.