Tapahtumateollisuus ry lausui näkemyksensä yritysten kustannustuesta annetusta lakiesityksestä

Tapahtumateollisuus ry on tänään antanut eduskunnan talousvaliokunnalle kirjallisen asiantuntijanlausunnon koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta.

Esitetyn tuen perusajatus on eduskunnan linjauksen mukaisesti, että se kohdentuisi koronaepidemiasta pahiten kärsineille toimialoille ja yrityksille. Kustannustuen tavoitteena on vähentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää turvaamalla yritystoiminnan jatkuvuutta ja ylläpitämällä taloudellista tuotantokapasiteettia. Tuen tarkoitus on edistää talouden nopeaa elpymistä akuutin kriisin jälkeen. 

Tapahtumateollisuus ry:n perustamiskokous 10.6.

Tapahtumateollisuus ry esitti tärkeimpinä huomioina lakiesityksen täsmentämiseksi seuraavaa:

  1. Tapahtumaliiketoimintaa on rajoitettu lainsäädännöllä voimakkaammin kuin mitään muuta toimialaa. Tapahtumaliiketoiminnan rajoitukset jatkuvat edelleen voimakkaina ja niiden päättyessä liiketoiminnan käynnistyminen tapahtuu viiveellä. Tapahtumateollisuus on koronan pahin kärsijä.

  2. Toimialojen yhdenvertainen kohtelu on tärkeää yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi. Ravitsemisliiketoimintaa on lainsäädännöllä voimakkaasti rajoitettu, jolloin eduskunta on katsonut tarpeelliseksi tehdä järjestelyt yhtäältä kohtuulliselle rahalliselle kompensaatiolle ja toisaalta rajoitusvelvoitteen vaikutusten lieventämiseksi muutoin. Tapahtuma-alan liiketoimintaa on rajoitettu ravintola-alaa enemmän ja pitkävaikutteisemmin. Tapahtuma-ala tarvitsee kohtuullisen ja pitkävaikutteisen rahallisen kompensaation valtion toimista johtuneesta liiketoiminnan totaalisesta keskeytymisestä.

  3. Toimialaluokitus kustannustuen perusteena on ongelmallinen, koska nykyinen, vanhentunut toimialaluokittelu ei tunnista tapahtumateollisuutta toimialana, jolloin tapahtuma-alojen yritykset ovat hajallaan eri toimialoilla. Tapahtumaelinkeinojen elossa säilyminen ei voi jäädä valtiokonttorin poikkeuspäätösten varaan, vaan lakiin tarvitaan erillinen hätäkategoria tai sen tulee muuten varmistaa tuen kohdistuminen eniten kärsineille yrityksille.

  4. Esitetty tukikauden kesto (2 kk) on tapahtumateollisuudelle sekä riittämätön että epäoikeudenmukainen. Korvattavien kustannusten sisältö ei esitetyn mukaisena myöskään huomioi tapahtuma-alojen liiketoiminnan luonnetta. Yleisötilaisuuksiin kohdistuneet rajoitukset astuivat voimaan 13.3.2020 ja pysäyttivät täydellisesti koko tapahtumateollisuuden liiketoiminnan. Tapahtuma-alan yritysten liiketoiminnan kustannukset syntyvät pitkällä ajalla ennen tapahtuman toteutumista, kun tapahtumaa suunnitellaan ja valmistellaan. Tapahtumista saatavat tulot taas realisoituvat suurimmilta osin vasta aivan loppuvaiheessa joko lipunmyyntitulojen tai tapahtuman tilaajan maksaman loppulaskun muodossa.

  5. Tapahtumat ovat moottori, joka kasvattaa muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia sekä mahdollistaa Suomen talouden elpymisen. Tapahtumat saavat liikkeelle suuria yleisöjä, jotka tutkitusti käyttävät rahaa niin matkailu-, majoitus-, liikkumis- kuin ravitsemuspalveluihin. Tapahtumat ovat monelle kotimaiselle ja kansainväliselle yritykselle merkittävä kohtaamisten ja kaupankäynnin luonnin väline. Tapahtuma-alan toimintaedellytysten turvaaminen on välttämätöntä monien muiden toimialojen elpymisen varmistamiseksi. Tapahtumat myös vahvistavat yleistä hyvinvointia, demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa.

Tärkeimpien huomioiden taustalle kerrottiin myös laajempaa lisätietoa mm. tapahtumateollisuuden asemasta koronasta pahiten kärsineenä toimialana, ehdotetun hätäkategorian sisällöstä, tapahtumaliiketoiminnan kustannusrakenteen erityispiirteistä sekä tapahtumien merkityksestä muiden toimialojen ja koko yhteiskunnan elinvoiman hyvinvoinnille.

Voit lukea koko lausunnon täältä.