Tapahtumateollisuus jätti oikeuskanslerille kantelun tapahtumaelinkeinon perustuslain vastaisesta kohtelusta

Tapahtumateollisuus on jättänyt oikeuskanslerille kantelun eduskunnan toiminnasta. Tapahtumateollisuus pyytää oikeuskansleria tutkimaan onko eduskunnan päätöksenteko ja tapahtumaelinkeinonharjoittajien kohtelu ollut perustuslain vastaista.

Yleisötilaisuuksien järjestämistä on rajoitettu tai kielletty viranomaisen toimesta yhtämittaisesti jo vuoden. Tapahtumaelinkeinon parissa toimii Suomessa 3200 yritystä, joille ei ole osoitettu taloudellista kompensaatiota elinkeinonharjoittamisen kieltämisestä tai voimakkaasta rajoittamisesta. 

– Elinkeinovapaus on perustuslaissa taattu oikeus. Samanaikaisesti kun eduskunta on säätänyt kompensaatioista muille toimialoille, joiden toimintaa on lakiin perustuen rajoitettu, on tapahtumaelinkeino ja yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten aiheuttamat mittavat menetykset jätetty huomioimatta. Tämä on merkittävä epäkohta, johon olemme nyt pyytäneet oikeuskansleria ottamaan kantaa, kertoo Tapahtumateollisuuden edunvalvonnasta vastaava johtaja Kati Kuusisto.

Tapahtuma-alan kriisi on nyt pisteessä, jossa käynnissä on useiden yritysten alasajoja ja työntekijöiden irtisanomisia. Tapahtumateollisuuden helmikuussa teettämän kyselyn mukaan lähes 10 % alan yrityksistä toimintaedellytykset ovat päättymässä välittömästi.

– Olemme huolissamme siitä, kuinka suuriksi alan vauriot tulevat kasvamaan. Tapahtuma-rajoituksia voidaan alkaa purkamaan heti kun epidemiatilanne helpottaa. Tapahtumien palautuminen ja alan elpyminen tulee kuitenkin viivästymään, jos yritysten verkostosta puuttuu olennaisia toimijoita ennakoi Kuusisto. 

– Tapahtuma-alan vaurioiden minimoimisen tulisi olla korkea prioriteetti päätöksenteossa, sillä tapahtumien välilliset vaikutukset yhteiskunnassamme ovat mittavat. Vaarassa eivät ole pelkästään tapahtuma-alan yritykset ja työpaikat, vaan vauriot voivat kertaantua myös muilla tapahtumiin liitännäisillä toimialoilla. Näyttää siltä, että tapahtumiin liittyvää valtavaa elinkeinoa ja sen vaikutuksia ei ymmärretä yhteiskunnassamme riittävästi, toteaa Kuusisto.